Helmimasut viikonloppuun...
Täällä sitten eka neuvola takana, olikin oikein mukava yllätys! Olin ihan varma että siitä saaterin painosta tulee nitinää, mutta ei, olen kuulemma juuri sopivassa painossa.:) Jotenkin tuo neuvola sai asian vielä selkeämmäksi, että raskaanahan tässä ollaan. Maanantaina olisi ultra, ja toiveita olisi sykkeestä kun viikkoja on jo 7+2..:) Kyllä tuntuu että sinne helmikuuhun on ihan kamala matka, mutta niinkun neuvolantäti sanoi, ennen kun huomaatkaan, viikkoja on kasassa 20 ja puolessa välissä mennään.
Olo on jotenkin hieman kohentunut(kop kop), ei ole ykää tullut, mutta öllötystä ja krapulaoloa on edelleenkin. Huomenna pitäisi mennä yhden suosikkibändin keikalle, ja keikka alkaa vasta kahdentoista aikoihin yöllä, saapi nähdä olenko jossain nurkassa nukkumassa siinä vaiheessa, kun illat on nyt mennyt niin että kasin aikaan pehkuihin..:D Ja tietty mun yliepäilevä kaverikin tulee sinne, ja luultavasti saan kuulla liudan ihmettelyjä juomattomuudestani. toivottavasti sieltä keikkapaikalta löytyy jotain Pommacia, että voin sanoa juovani siideriä...:) Nyt sitä kyllä ihmettelee miten juomisorientoitunutta porukka on, että kun ei juo niin se on maailman suurin ihme. Hmm.
Ruoka ei edelleenkään maistu kun kaikki haisee niin pahalta. Mies on kehittänyt itselleenkin ihan ihme oireita, sekin nuuhkii ympäri kämppää outojen hajujen perässä, ja syö ainakin kahden edestä. Onkohan tämä raskaus jotenkin tarttuvaa?
Nyt siivouspuuhiin...-->
Kommentit (29)
Pääsinäs minäkin taas kirjottelemaan kuulumisia. Viikonloppuun mennään työtä tehden, kyl on sit niin väsyny olo mut ei auta. Väsymys ei ole ollut mitenkään erityisen suurta tähän asti mut tänään näyttää olevan yks oikein väsynyt päivä. Ihan hirvittää ajatus töihin menosta miten sitä jaksaa.
Olo on muuten alkanu kohentua pikku hiljaa, etova olo on alkanu pikkuhiljaa vähetä (kiitos mahdollisesti inkiväärikapseleiden) mut edelleen ei ole erityisen näälkä missään vaiheessa. Nyt saan ruokaa sentään kurkusta alas ilman yökkimistä mutta silti ei tee mitään mieli. Ja olen ihan äimän käkenä kun ei enää makeekaan maistu vaikka edellinen raskaus ja koko aika tähän asti on menty kauheissa makean himoissa. Toki olen erittäin tyytyväinen kun tulen täyteet jo muutamasta karkista :) mitkään keksit, pullat ja kakut ei maistu, jäätelö hyvin vähän, karkki menee mut tosiaan annos on max pieni kourallinen kun ennen meni pussillinen :D Oireista myös palelu on hävinnyt miltei kokonaan. Nännit on vielä kosketusarat ja vatsan kans on välillä ongelmia, meinaa vetää ummetukseen. Se on kurja vaiva.
Mulla on yks ultra tehty viikkojen varmistamiseks ja eka oikea neuvola on puolentoista viikon päästä jolloin otetaan samalla uus ultra ja varmistetaan sydämen sykkivän :) ei millään malttais odottaa, mut äkkii se kaks viikkoo sit kuitenki menee varsinki ku joutuu töissä käymään.
Mutta siinäpä meitin kuulumiset...hyvää viikonloppua helmiksille :)
äippyli ja vompatti 7+5
Tänään kävin viemässä pissanäytteen labraan ja plussahan sieltä tuli! =o) Pari haaleaa plussaa sain jo kotitesteillä, mutta halusin vielä " varmistaa" asian tk:ssa. Tuon Vauvan laskurin mukaan LA olisi 29.2. eli karkauspäivänä! Maanantaina oli puhe soittaa neuvolaan ja varata eka aika sinne.
Niin, meidän perheeseen kuuluu minä (pian) 26-v, mies 34-v ja tyttö 1,5-v (12/05). Asutaan täällä maalla (maatilalla) Itä-Suomessa. Olen hoitovapaalla työstäni siihen asti kunnes tyttö täyttää 3-vuotta, mutta nythän tämä raskaus saattaa vähän muuttaa suunnitelmia.
Mitään " suurempia" raskausoireita ei vielä ole ilmaantunut. Kuvotusta jonkin verran ja megalomaaninen väsymys!! Ja rinnat ovat hiukka arat.
Kellekään ei olla vielä kerrottu raskaudesta eikä kerrotakaan ennen kuin ollaan ekassa ultrassa käyty. Tyttö sai aikanaan alkunsa ekasta Clomi-kierrosta ja samoin nyt tämä nykyinen maha-asukki.
Mutta tässäpä tärkeimmät tällä kertaa. Täytyy lähteä laittamaan ruokaa.
Amalia81 ja masuasukki
Mulla on olo ailahdellut niin, että joku päivä tai varsinkin ilta/iltäpäivä on ihan vetämätön olo. Ei meinaa jaksaa ees istua eikä silmät meinaa pysyä auki. Tuntee ittensä niin laiskaksi. Sit voi olla vaikka viikon ajan ihan melko normaali olo. Öisin nukun kyllä aikas paljon, ehkä tommosen 10 tuntia. Nännit tuntuu aroilta etenkin niinä vetämättöminä päivinä ja niinä päivinä enemmän myös sitä kuvotusoloa ja pientä päänsärkyä. Kait siellä mahassa tapahtuu jotain aina sykäiksittäin.. Ekassa raskaudessa oli enemmän vilua, pahoinvointia ja hirmu pahaa makua suussa, toisiaalta elämäntilannekin oli rankempi. Tuntuu, että jos joutuu liikaa rehkimään, niin sitten tulee kyllä väsymys ja huono olo kovempana.
Ekan neuvolan sain heinäkuun 9. päivään, sillon neuvolatäti myös ultraa mahan päältä. LA ei oo oikeen hakuakaan, kait ennen puoltaväliä helmikuuta kuitenkin. Takana kun on keskenmeno huhtikuulta eikä sen jälkeen maltettu ootella kuukautisia..
Täällä on kans tuota väsymystä- ja ei väsymystä. Väsymyskohtaukset tulee ihan yllättäen, ensin tuntuu olo virkeelle mutta sitten hetkenpäästä ei pysy hereillä. Ennen raskautta oli myös niin että jos nukuin päiväunet, en saanut yöllä unta, nyt niillä ei oo mitään vaikutusta yöunen saantiin:D
Lisäks on edelleen sitä kuvotusta, yökkimistä, mut ei onneks oksentelua. Mahassa tuntuu kummia vihlasuja, välillä koviakin, liekkö niitä kohdun kasvukipuja?? Onko muilla vastaavaa? Repäisykipuja on myös.
Ihan alussa oli sitä kuin kovaa kuukautiskipu tyylistä kipua, mutta se on onneks nyt loppunu. Nännit on arat myös, mutta ihan yllättävän hyvä olo muuten..
Masun kasvu on tuntunu alkavan jo täälläkin, ei kai näillä viikoilla vielä pitäis:D Aiemmat raskaudet on kyllä paljastunut kymppiviikon tienoilla jo masun kasvusta:/
Meinasin alkuraskauden ultraa varailla, mutta ei siihen taida varaa olla, ei auta kun oottaa sinne np-ultraan asti. Neuvolaa ajattelin tilailla sinne kymppi viikolle tässä jossain vaiheessa..
Hyviä vointeja kaikille!!
Minusta tuntuu et helmikuuhun on TOSI paljon aikaa..
mami rv 6+2
Hei!
Hyvää perjantaita naiset! Maalasin tuossa esikoisen lastensänkyä ja alkoi kyllä haju heikottaa. Yök! Muuten pahemmalta kuvotukselta olen säästynyt, mutta odottelen sitä kyllä. Väsy on tuuriluontoista eli kuten joku myös kirjoitti; eka pirteä, sit väsynyt lähes samalla kellonlyömällä. Varsinkin illalla iskee totaalinen väsymys kuin napista painamalla.
Varasin ajan yksityiselle ultraan, vkoja silloin 7+5. En millään malta odottaa np-ultraan ja tuskin uskon koko raskautumista ennen kuin se minulle todistetaan:). Neuvola on sitten ultran kanssa samalla viikolla. Mukavaa.
Nyt menen vielä vähän pötköttämään ennenkuin esikko herää päiväunilta.
T. Pullava rv 6+2
Tänään on ollut päänsärkypäivä. Mistä mahtanee johtua. Tuntui jotenkin, kun aamulla heräsin, että olin nukkunut tosi raskaasti eli ei ollut oikein pirteä olo herätessä. Näin unta, että meille oli syntynyt kolmoset, mutta jotenkin olin välinpitämätön. Sitten mulla unessa tuli yhtäkkiä kauhea ikävä niitä kolmosiani ja hirveä hätä ja syyllisyys, kun en ole niitä hoitanut. Aloin kokoilla vauvanhoitoon tarvittavia jutskia, että pääsen vaipat vaihtamaan ym. ja tuntui, etten selviä vauvojen luo ikinä. Äitini olikin siellä jo kun menin ja itsellä hätä, onko ne enää edes hengissä. Hengissä ne vaikutti olevan eivätkä edes erityisen nälissään. Rinnat mulla oli tosin ihan tyhjät. Että sellainen oli viime yön uni.
Yksi sykehän siellä ultrassa näkyi ja tuosta ultrasta tuleekin jo pian kolme viikkoa. Np-ultraan on vielä aikaa 3,5 vk. On välilä tullut mieleen, että pääsisinköhän vielä tässä välissä käymään keskusneuvolassa ultrassa. Ennen meidän kuopustahan mulla oli neljä km:a, joten voisin yrittää siihen vedota, että pitäis saada mielenrauha. Tuota meidän nykyistä kuopusta odottaessani ultrat ja sydänäänten kuuntelut antoivat aina viikoksi mielenrauhan. Sitten oli taas huoli, että onko sikiö enää hengissä. Sit tietysti kun liikkeet alkoi tuntua päivittäin, niin tuo huoli helpotti. Viikoilla 13-17 kävin noin viikon välein neuvolassa sydänääniä kuunteluttamassa. Neuvolan th oli tosi ymmärtäväinen ja sanoi, että käy niin usein kuin tuntuu siltä.
Nyt tuntuu, että pahaolo on pikku hiljaa helpottamaan päin. Heti tulee sit mieleen, että onkohan masussa kaikki kunnossa. Tuntuu, että tähän pieneen ihmisenalkuun on jo ehtinyt kiintyä. Ihanaa aina välillä silitellä masua ja ajatella pikku sinttiä. Edelleenkään tästä ei tiedä muut kuin meidän perhe. En vaan saa kavereillenikaan sanottua. Heinäkuun 10. päivä ollaan menossa Etelä-Suomeen ystävieni luo kyläilemään, joten eiköhän se masu sitten jo paljasta kaiken.
Hauskaa viikonloppua kaikille ja onnea uusille plussanneille!
jazuliini & sintti rv 8+5
Ihanaa, olo on alkanut helpottaa ja siinä samassa mielikin piristyy. Nyt vasta alan todella odottamaan tätä vauvaa :-). Väsymystä ja kuvotusta on edelleen ajoittain, mutta ei aamusta iltaan. Kävin jo neuvolassa ja np ultra on viiden viikon päästä. Eikö ketään muuta jännitä, jos mahassa onkin kaksoset? Mulla on kyllä enemmän sellanen olo että tyttö olis tulossa. Toivotaan että kaikki menee hyvin. (rv 8+2)
Kylläpä piristi, kun kävin vähän reippailemassa raikkaassa ulkoilmassa! Ja juuri sopivasti ehdin kotiin, kun tuli kaatosade.
Vimpatti(ko) se kyseli, että jänskättääkö, jos masussa onkin kaksoset... Kieltämättä mielessä on käynyt varsinkin, kun olen käyttänyt tuota Clomifenia ja se eikös lisää mahdollisuutta monisikiöisiin raskauksiin. Silloin, kun kävin Clomifen vasteen tarkastuksessa niin ultrassa näkyi 3 munasolua, jotka eivät olleet vielä silloin irronneet. Mutta senhän näkee sitten ultrassa monetko sydänäänet siellä näkyy. Toivottavasti edes ne yhdet!!
Amalia81
Täällä ollaan oltu jo selvästi paremmassa kunnossa kuin eilen. En uskalla hehkuttaa niiden inkiväärikapseleiden nimeen vielä, mutta tänään olen niitä kolmatta päivää syönyt, joten eihän sitä tiedä vaikka vaikuttaisivat.
Vimpatti kyseli kaksosista. Mulla pullahti maha aivan yhtäkkiä keskiviikkona näkyviin ja oon ollut aivan ihmeissäni, sillä nyt mennään vasta 8. viikolla. Painoa ei ole tullut kuin korkeintaan kilo eli en ole syönytkään mitenkään mahdottomasti. Esikoisesta maha tuli vasta 18. viikolla ja kyllä toisenkin kohdalla oltiin jo np-ultra käyty ennenkuin maha näkyi. Lastenlääkäriystäväni sitten tänään totesi ykskantaan, että kaksosethan siellä on ja taputti huvittuneena käsiään, kun tietää, että se olisi meidän perheelle aika shokki. En osaisi edes kuvitella tilannetta, että olisi neljä alle viisivuotiasta lasta kintereillä ja kaksi vielä niistä pientä vauvaa. Huh! Sitten pitäisi kyllä palkata joku au pair tai muu vastaava ;-). Onneksi meillä ei suvussa ole kaksosia eikä ole mitään hoitoja takana, joten rauhallisin mielin toistaiseksi odotan ensi tiistain ultraa ja yhden kaverin löytymistä. Löytyisi tosiaan edes yksi, kuten Amalia81:kin kommentoi.
Mies tuli juuri kalasta, joten taidan vielä vääntäytyä saunaan hänen kanssaan. Öitä!
t. Jogu (7+2)
Oltiin pojan kanssa melkeen koko viikko reissussa, joten olen yrittänyt tässä lukea teidän muiden kuulumisia aina kun koneelle pääsee hetkeks livahtamaan...
Aika monella tuntuu tuo pahoinvointi jylläävän... sama täällä ja pahenemaan päin. Joka pv kuvottaa aamusta iltaan, ja oksentamassa täytyy käydä n. 2 krt pv. Meillä on kämppä kuin pommin jäljiltä kun ei jaksa mitään tehdä, ja miestä se ei haittaa ni turhaa komentaa sitä siivoon ja varsinki kun sais kuitenki siivota itte perässä uusiks... ;-))
Maanantaina olis neuvola, vähän jännittää kun mulla ei tosiaan oo raskaudesta mitään muita tuntemuksia kun tää kuvottava olo.
Eilen kerroin yhdelle kavarille odotuksesta ja oli aivan innoissaan, muut ei vielä tiedä, mutta paljastuu varmaan pian kun maha jo levinny vaikka viikkoja vasta 9... oon tosin kyllä syöny ku porsas pari viikkoo ku se aina hetkeks helpottaa oloa ja liikkuminen on jääny postilaatikolla käyntiin... mutta sit tsemppaan kunhan tää olo helpottaa.
Mutta nyt syömään, yllätys yllätys.... ;-0
kristall ja kakkonen 9+2
Mä olen aloittamassa syksyllä todella henkisesti haastavan uuden työn(aivan kuin sitä varten olisin nukkunut tuon pari tuntia:)). Tuleva työnantaja tietää jo raskaudestani, halusin olla rehellinen ja kertoa. Päivittäin mielialani vaihtelee, välillä olen innoissani uudesta työstä, välillä taas murehdin jaksamistani. Ei minun auta kuin ottaa härkää sarvista ja hoitaa se muutama kuukausi kunnialla kotiin. Jännittää kamalasti mutta ainakin välillä ihan hyvällä tavalla. Onko kukaan muu samassa tilanteessa? Tai haluaako joku muuten vaan kommentoida tätä yhdistelmää?
T. Pullava rv 6+3
Täällä on olo ollut ihan hyvä nyt mitä nyt väsymys vaivaa iltaisin. Siis huomattavasti normaalia enempi:) mutta toisaalta nyt saa huokaista kun eilen alkoi kauan odotettu kesäloma! Eilen jaksoin käydä sellaisissa iltamissakin. No, siellä kyllä jo kaikki tiesi odotuksesta. Siis muutama hyvä ystävä. Mahasta ei kyllä minulla huomaa vielä mitään. Ihan samat vaatteet päällä on ja farkkuja siis pidän päivittäin. Tokasta maha turposi jossain 10 raskausviikolla ja silloin meni farkut kaappiin.. Saas nähdä nyt sitten. Kaksosista oli puhetta.. Onhan se käväissyt mielessä, että entäs jos siellä tosiaan kaksi sydämen sykettä ultrassa näkyisi. Saattaisihan se aluksi melko hiljaiseksi vetäistä.. Eipä sitä oikein osaa ajatella miten sitä sitten tietoon suhtautuisi tosiaan. Neuvolaakaan en ole saanut vielä varattua kun jotkut koulutuspäivät sattui just kun aikaa olisin varaillut joten maanantaina uusi yritys. Jahas, vaan nyt heräsi pienimmäinen joten kirjoittelemisiin!
Toukotar (ja edelleenkään ei tietoa viikoista)
Kuvotusta, väsymystä ja närästystä päällimmäisenä ilmassa. Tänään on oltu melkein koko päivä reissun päällä ja olotilasta huolimatta, matka meni hyvin.
Suht hyvin on pysynyt odotus salassa, kun siis alkuperäinen suunnitelma tälle syksylle oli et lähen syyskuun alusta töihin ja esikoinen hoitoon. Päiväkotipaikkaankin on jo käyty tutustumassa, ilmoitan sinne sitten np-ultran jälkeen ettei tarvitakkaan paikkaa vielä.
Tosin tapasin ystävääni perjantaina, eikä olla nähty yli kolmeen vuoteen, mutta häneltä en asiaa saanu salassa pidettyä, kun kysyi suoraan olenko raskaana, vaikka ei tämä vielä mun mielestä mihinkään näy. Tuntee mut niin hyvin tuo ystävä!!!
Kaksosista: Meillä on siis jo varmistunut alkuraskauden ultrassa sykkivä yksi sydän, mutta kyllä meilläkin pohdittiin et mitä sitten jos vauvoja tuleekin enempi??? Hoidoilla, kun on raskaus alkunsa saanut. Todettiin sitten, että otetaan vastaan mitä saadaan, vaikka ajatus kaksosista kyllä hirvitti aikalailla.
Mukavaa viikonlopun jatkoa!
t:sininenkirsikka ja kuopus 9+1
Minä ilmoittaudun tähän sakkiin! Pakko jollekin hehkuttaa:
Tein tänään positiivien raskaustestin!
Mulla on ollut megahyper pitkät kierrot, sen takia vasta nyt testailin kun oli menossa kp 42. Tuon laskurin mukaan laskettu aika on 23.2.
Mä olen syksyllä 32 vuotta täyttävä, pian 4 vuotiaan tytön äiti etelä-suomesta. Ollaan toivottu kakkosta jo pari vuotta ja olin jo saanut lähetteen keskussairaalaan lapsettomuus puolelle tutkimuksiin kun ei toista lasta alkanut kuulua.
Nyt siis vain toivon, että kaikki on hyvin ja raskaus on totta. Jotenkin mulla on käynyt mielessä jo kaikki tuulimunat ja muut, kun on mun kierrotkin olleet aivan mitä sattuu...noh, maanantaina soittelen neuvolaan. Ja kovin tekisi mieli mennä johonkin yksityiselle alkuraskauden ultraan varmistamaan asia.
Olen joskus esikoista odotellessa vuonna 2003 viimeksi aktiivisesti täällä kirjoitellut. Taidanpa taasen aktivoitua :)
Täällä ollut tänä aamuna hiukan heikko olo... Söin tuossa aamupuuron niin sen jälkeen tuli hirmusen huono olo. Ja väsyttääkin vaikka juuri on yöunet takana! :( Pakko yrittää tänään lenkille, jos olo ja mielekin hieman piristyisi.
Eilen minulle tuli mieleen semmoinen asia, kun olemme varanneet marraskuulle (lähtö 18.11.) kahden viikon matkan Thaimaaseen, Phuketiin, että mitenköhän on tuon matkustamisen laita siihen aikaa raskautta? Onko kellään tietoa miten pitkälle raskautta saa lentää? Meillä on Finnmatkojen matka. Tuli vaan mieleeni, että joudutaankohan nyt perumaan koko matka, jos vaan kaikki menee masuasukin kanssa hyvin niin onhan se masu silloin jo aika iso. Ja lentomatka kestää kuitenkin 10 tuntia. Mielelläni kuulisin teidän muiden mielipiteitä/kokemuksia asiasta! =o)
Jaahans, taitaa tyttö ruveta heräilemään joten on taas mentävä.
Kuulemisiin!
Amalia81 + masuasukki
Amalia pohti lentämistä? Jostain muistinperukoilta löytyy 35rv rajaksi lentämiselle. Ja tämä siis ihan puhtaasti muistikuva! Onhan tuo aika matka istua koneessa mutta pääsethän sinä toki jaloittelemaan lennon aikana ettei vallan tarvitse paikallaan tuota aikaa istua. Ehkä tuota reissua on hyvä syksymmällä vielä esim neuvolalääkärin kanssa pohtia?
Onko helmikuisista esittelypinoa olemassa? Minusta olisi mukavaa vähän vilkuilla että minkä ikäisiä, mistä päin ja millainen perhe tällä hetkellä on muilla helmiksillä. Osaisiko joku sellaisen hienon esittelypinon tehdä ellei sitä jo ole olemassa?
Ällötys vaihtelee päivittäin tai oikeastaan menee niin että joka toinen on parempi päivä. Syöminen on ainoa asia mikä helpottaa hetkeksi ja sen kyllä huomaa vaa' assa!! Kahvia en ole enää viikkoon saanut juotua ja väsymys on huima, nukkua voisi ihan miten paljon vaan.
Vaan en valita (ihan pikkuisen korkeintaan marisen) kun tätä on kuitenkin niin pitkään toivottu!
Rimpe rv 6+5?
Huomenna on neuvola ja tiistaina ultra yksityisellä, jännittää ihan pirusti. Nyt vaan kädet ristiin, että kaikki on kunnossa!
Paha olo vaan jatkuu, onneksi on vähän helpottanut. Harvat ruuat menee silti alas, mussutan pitkin päivää ananaksia, vadelmakeittoa, nuudeleita, välillä leipää... ja niitä mehujäitä!
Onko täällä ketään muuta, kuka olis paisunut ihan ilmapalloksi???? Mulla on alavatsa kasvanut vähän, eli se on varmaan ihan sitä vauvamahaa, mutta koko muukin maha on kuin tynnyri! onkohan mulla kertynyt nestettä tai jotain?
En mä nyt ole voinut lihoakaan parissa viikossa näin paljoa, en ole paljoa syönytkään. Liikunta on tietty jäänyt vähemmälle, kun on ollut niin kamala olo, mutta silti... Vaakaa mulla ei ole, mut epäilen, että painoa on tullut pari-kolme kiloa lisää. Onko se sitä nestettä ja miten siitä pääsee eroon!?!? =)
täysikuu ja esikoinen rv8
sellaista, että tyttöä odottaessa olisi rajumpaa pahoinvointia kuin poikaa odottaessa. Eräs tuttuni kertoi tälläistä, onko muilla kokemuksia?
Tuon perusteella olisi tänne kyllä tyttö tulossa. =)
Sympatiseeraan kaikkia teitä, joilla enemmän ja vähemmän on huonoa oloa ja kuvotuksia... hiipii vaan omaan mieleen, et ollaankohan tässä oikeasti sittenkää raskaana (vaikka testissä haalea viiva kahteen kertaan peräkkäin oliki), ko ei oo siis mitään vaivaa...
Toki viime raskaudessaki ainoa vaiva tuli vasta reilusti loppupuolella ko rupes närästään ja sitä sit riittiki synnärille asti... :P
Mut silti... Mihinkähän sitä varais tässä Helsingin alueella alkuraskauden ultraa (ja mitähän ne muuten maksaa), jos menis käymään, ko eka neuvolaki on vasta Metallican keikan jälkeen maanantaina...
Mutta. Amalia: Lentoyhtiö vaatii sulta lääkärintodistuksen siitä, et oot " lentokelpoinen" . Ja ehdoton takaraja koneeseen pääsylle on rv 36+0. Mut muuten ei muuta ko lentosukkaa jalkaan ja lämpimään!!!!
Mäki oon etsiskelly sitä helmikuisten esittelypinoa... Onko/tekeekö joku...?
Luuk@ 6+4 (????)
Tultiin sukuloimaan pääkaupunkiseudulle. Eilinen automatka oli aika kauhee. Söin aamulla pari piparia ennen ylösnousua ja oksensin. Jonkun ajan päästä söin mandariinin ja oksensin. Sitten vielä automatkalla oksensin yhellä huoltoasemalla vaikken ollu mitään lisää syönykään. Sen jälkeen alko olo onneks kohentua ja ruokakin maistu jotenkin. Nyt tänä aamuna oon uskaltanu syyä vähän mandariinia ja omenaa ja pitäs jaksaa lähtä shoppailemaan.
Mahakin tuntuu kasvaneen jo ihan hulluna (tosin ihan riittävän iso se oli jo valmiikskin...). Tuntuu, ett kaikki housut kiristää... Välillä herkuttelen vähän ajatuksella kaksosista, mutta eiköhän siellä yks vaan oo kasvamassa=)
Tän öllötyksen kun sais jotenkin kuriin, ni kaikki ois ihan hyvin, jaksas ihan normaali arkeekin ehkä...=) Kun pitäs kumminkin jaksaa tuon pikkuherrankin kanssa touhuta.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Millamalla