**Helmikuisten torstai**

Tuli tossa juuri nukuttua esikoisen kanssa kolmen tunnin päikkärit ja kyllä tekii hyvää, paitsi nyt on pientä kuvotusta kun ruokailusta on monta tuntia.Meillä esikoinen on nukkunut isojen sängyssä nelisen kuukautta ja ilman tuttia parisen kuukautta ja kyllä täytyy sanoa että on se aika rumpaksi mennyt, kestää yleensä puolesta tunnista tuntiin kun saa unen päästä kiinni.Päikkäreillä nukutaan samassa sängyssä ja minä nukahdan monesti jo ennen kuin esikoinen, mikä ei ole mitenkään yllätys, voisin nukkua melkein 24h.



Eilen oltiin miehen kanssa syömässä, pihvi maistui todella hyvin ja sen jälkeen käytiin leffassa, kyllä se piristi kummasti.Samalla tossa pohdittiin ettei kyllä sitten helmikuun jälkeen päästä pitkään aikaan mihinkään kahdestaan.Meillä asuu sukulaiset sen verran kauempana ja toisesta mummista ei ole hoitamaan kahta lasta samaan aikaan.No nyt täytyy vaan syksy aikaan käydä varastoon kahdestaan niin paljon kuin voidaan.

Eilen oli pakko kertoa yhdelle ystävälle raskaudesta kun pyysi minua kaasoksi,häät ovat 9.2, joten minun piti kieltäytyä.Samalla tajuttiin että me ei varmaan päästä lainkaan niihin häihin, tosi surullista.

Kun esikoista odotin niin kävin aika paljon ulkona kävelemässä pitkiä lenkkejä, samoin silloin kun esikoinen oli pieni, mutta nyt vuoden aikana sekin on jäänyt.Täytyisi nyt taas alkaa käymään, kyllä kunto on romahtanut selkeästi.Mutta muistan että ajattelin kun odotin esikoista olevani tosi huonossa kunnossa ja mietein kuinka jaksan sen synnytyksen.Ja Se meni tosi hyvin, jaksoin sen koko runsaan 13 tuntia loistavasti.Mutta toivottavasti tämä tulee nopeammin=))



Kyllähän toi välillä mietityttää kuinka arki sujuu kahden lapsen kanssa, mutta onneksi meidän touhukas tyttö on silloin melkein kolme vuotias niin osaa olla apuna ja ymmärtää jo paljon enenmän asioita kuin nyt=))



Nyt täytyy mennä syömään=)))



Välillä huvittaa kun äiti on ollut meillä jo viikon eikä ole lainkaan tajunnut että olen raskaana.....



Nelli 7+1

Tänään oli sitten ensimmäinen neuvola. Pääasiassa tuttua asiaahan tuo on (n. reilun parin vuoden takaa), mutta mukavaa silti käydä siellä. Pääsin ultralla kurkkaamaan masuun ja kovasti siellä pieni sydän sykki :)

Ruokavalio asioista puhuttiin aika paljon (omasta aloituksestani), kun aattelin et jos saisin sielt odottajalle sopivan dietin ja sainkin, mut kun se on kaloreina ja annos koot grammoina, niin tuntuu aika hankalalta...

Lääkäri-neuvola on sitten jo ens viikolla :)



Oma olotila on väsynyt, kuvottava ja mielialat vaihtelee aika rajustikkin ja hermostun TOSI helposti ( mies ja esikois parka) Esikoisella on jostain syystä nyt kesällä menny unirytmi sekasin ja eilenkin valvoi puoleenyöhön, niin sekin lisää tätä väsymystä ja kireetä pinnaa.



Illalla käytiin koko perhe koiran kanssa lenkillä ja se tuntui tosi mukavalta!



Jaksamista!



t:sininenkirsikka ja masukki 8+6

Tänään sit vanhempi lapsista sanoi et äiti miten sulla vatsa pullottaa,ootatko sää vauvaa1?Kerroimme hänelle et meille tulee vauva,mut sanoimme et se on vielä salaisuus ja sitä ei saa kertoa kenellekkään.Olihan tuo poika onnellisen näköinen.Kysy et mikähän nimi sille tulee!?sanoin et sen näkee sitten ku se syntyy.

et tämmöstä.

Anna-Liisa ja masuasukki 8+0

Oli tuolla edellisessä ketjussa ollut puhetta jaksamisesta kun on ennestään pieniä tai vähän isompiakin tenavia jaloissa. Yhdyn kyllä samaan kuin joku muukin että toisen ja kolmannen kanssa sitä jo menee enemmän rutiinilla ja turhista ressaamatta tuo lasten hoito!

Täällä on ainakin hyväksi havaittu selkeä päivärytmi syömisten, ulkoiluiden ja unien kanssa silloin kun nuo omat oli pienempiä ja olin kotona tuon lauman kanssa.



(.) Olo on kumman hyvä, väsyttää kyllä mutta muuten ei kummoisempia raskausoireita ole. Alaselkää on jomotellut eilisestä lähtien menkkamaisesti ja se kieltämättä aiheuttaa huolta! Jotenkin tämä vähäinen oirehdinta pelottaa... Ensi tiistaina olisi neuvola ja sieltä sitten pitäisi lähteä lähete polille alku-ultraan. Toivottavasti saisi sen ultra-ajan pian niin ei tarvitsisi tätä epäilyksen varjoa kovin pitkään pitää harteillaan.



Rimpe rv 6+?

Kuten eilenkin, tänään aamu alkoi karseissa merkeissä. Nukuin lähes kellonympärystän ja aamulla verensokeri oli niin alhaalla, että siitä toipuminen kesti yli kaksi tuntia. Keitin lapsille puuronkin kumarassa asennossa, kun en muuhun pystynyt :(. Oksentamaan en viitsinyt mennä, sillä Panadolit olivat vasta vaikuttamassa (päänsärky alkoi jo eilen). En tiedä, voiko tuo päänsärky johtua jo veriarvojen tippumisesta, mutta pakko varmaan mennä viimeistään ensi viikolla mittauttamaan. Mullahan arvot ovat suorastaan romahtaneet molemmissa raskauksisssa ja sen takia olisinkin neuvolantädin mukaan voinut viettää sairaslomaa kuukausitolkulla. No, arvot ovat mulla muutenkin alhaiset, joten en ihan sänkypotilas ole ollut, vaikka hg tipahti pahimmillaan alle 90:n. Töissä piti vaan vähentää kiirettä ja istahtaa alas, kun rupesi pyörryttämään...



Lehvä kommentoi urheilusta. Hyvä pointti! Esikoisen aikaan olin tosi aktiivinen sen suhteen, kävin salilla ja mammajumpassa vielä muutama päivä ennen synnytystä. Hyvin treenatut lantionpohjalihakset saivat jopa huomiota synnytyskätilöltä, kun ponnistin isoa pojanrötkälettä avoimessa tarjonnassa ;-). Toisen kohdalla esikoinen, työ ja talonrakennus verottivat voimia. Nyt teen satunnaisesti kotona lähinnä crosstrainerilla ja lenkkeilen harvakseltaan, mutta kunto on selvästi huono. Olisi ihana aloittaa syksyllä jokin säännöllinen mammajumppa, mutta en tiedä mistä kivenkolosta niitä etsisi. Onko tamperelaisilla vinkkejä?!?!? Viime raskaudessa kävin äitiysjoogassa, mutta en kovasti innostunut siitä: liian luomutouhua makuuni ja tila oli ahdas ja ankea. Joltakin kanta-asiakassalilta voisi löytyä joku kiva äitiysjumppa, mutta tässä elämäntilanteessa ei kyllä raaski laittaa rahaa mihinkään kuukausikorttiin.



Mutta nyt ruoan laittoon!



t. Jogu (7+1)



P.s. Päiväpinot ovat hyvä idea. Viikonlopuksi voisi tehdä sitten hiukan pidemmän viikonloppupinon.

Juuh, itselläkin olo että tekis mieli lähteä vaikka kävelylenkille, mutta kun sataa vettä niin ei viitsi itseään turhaan kastella! =[ ja kohta on kuitenkin edessä töihin lähtö (" iloinen" iltavuoro odottaa)..



Tänään on taas ollut väsymyspäivä! koko päivä (tai kaikki pari tuntia jotka olen ollut hereillä) mennyt ihan unessa ja nytkin väsyttäs. Ja tuntuu että päässä liian vähän happea, ihan kuin koko ajan pyörryttäs.. =[ ulkoilu tekis kyllä terää! samanlainen olo oli tiistainakin, taitaa olla T:llä alkavat päivät tällaisia! =] eilen oli ihan hyvä olo koko päivän, töissä alkoi vaan jossain kohtaa väsyttämään, mut pahaakaan ei tehnyt juuri lainkaan. Tiistaina taas tökki kaikki ruoat.



Tänään sain jopa soitettua ekan neuvolan. Aika on 13.päivä (ja perjantai!). Mulla on sillä samalla viikolla keskiviikkona se seuraava " alkuraskauden ultra" (toinen siis, eka oli viime viikolla), ja sanoin neuvolatädille että jos sen ekan neuvolan sais vasta sen ultran jälkeen (koska jos ultrassa ei löydykään enää elävää sikiötä kerkiän peruuttamaan neuvola-ajan). Mut siihen on nyt vielä kaks viikkoa aikaa joten täs kerkii tapahtumaan vaikka mitä...

Ultrauskäynteihin menneet kulut ajattelin kyllä hakee vakuutusyhtiöstä pois. Keskenmenoista aiheutuneet kulut sain kans sieltä takaisin, joten saavat kyllä maksaa nämä ultratkin... =] Viimeviikkoinen käynti maksoi joku 93¿, joten seuraava käynti on varmaan samaa luokkaa. Ja koska julkiselle puolelle eivät mua alkuraskauden ultraan hyväksyneet (siellä olen keskenmenot hoidattanut).



Ensviikolla pitäs keretä alennusmyynteihin. Pitäs ostaa kaikkee pientä, lenkkareista ja juhlakengistä paitoihin ja reppuun. Ois se kyllä niin kiva jo hipelöidä pieniä lasten vaatteita, mutta_kun helmikuulle on vielä niiiin pitkä aika. Eilen haaveilin töissä että ens kesänä ois kiva lastenrattaita työnnellä, mutta kun sekin haave on romuttunut jo kolme kertaa aikaisemmin, joten en paljoa viitsi tulevaisuutta vielä sen varaan laskea...



Mutta tässä kaikki tällä erää. Nyt pitää mennä syömään jotain ja sit alkaa harkitsemaan töihin lähtöä..



Mukavaa loppuviikkoa kaikille!



jonttu rv 8+5

Täällä on tosiaan olotilassa tapahtunut hienoista parantumista männä viikolla. Lähinnä se pahin kuvotus on jäänyt pois kunhan muistaa vaan syödä! Kaikki hajut osuu nenään kyllä hurjan vahvasti ja makea ei oikein maita... Eilen kun illalla olin saunassa tunsin oloni ihan sellaiseksi kuin olisin ollut jo yli 30 raskausviikolla. Alavatsassa samanlaista painon tunnetta ja istua piti jalat levällään vaikka onkin vasta ihan pieni kumpu! Ihmettelin tosissaan mitä oireita ja pelästyin keskenmenoa mutta samanlailla fiilikset sitten hävisivät kuin olivat tulleetkin. Varmaankin ne kohdun kiinnikkeet siellä veti masua ihan kireeks!



Väsymystä edelleen ja mieli hieman harmaana, mutta muuten kaikki ok! Ensi maanantaina neuvola, ihanaa saada selvyys viikoista. Elän nyt luulossa että on jotain 8+5... La 2.2.08. Tämä raskaus kyllä hyvin erilainen kuin ensimmäiseni!



Täytynee etsiä talouteen toinen pinnasänky! Käytettyjä varmaan löytyy ja sen taas maalaan nätiksi niin kuin ensimmäisenkin... Parempia vointeja teille kaikille jotka huonosta olosta kärsitte!