Elämä kidultin kanssa: erotako vai ei?

Tämä on raastavaa. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Itse käyn töissä ja mieheni opiskelee ikuisesti. Tällä hetkellä lapsemme ovat hoidossa ja mieheni on päivät kotona. Ei ole toistaiseksi mennyt töihin, ei saa opintotukea vaan "tekee koulutehtäviä kotona", joista en tiedä tekeekö niitä vai ei. Tulemme toimeen palkallani, vaikka elomme ei juhlaa olekaan.



Tämä tilanne raastaa. Olen yrittänyt kaikkeni: epäillyt masennusta, kehoittanut hoitoon, muuttanut itseäni, hoitanut lapsia että hän saa omaa aikaa, harrastanut itse. Mieheni käyttäytyy todella lapsellisesti, esim. syyttelee minua lastemme sairastaessa, eikä tule sovittuina aikoina kotiin. Muuten hän viettää aikaa lastensa kanssa ja hän on hyvä isä, ei vain kovin hyvä puoliso minulle. En tiedä mitä pitäisi tehdä. Pariterapiassakin käyty, jonka hän koki vain syyttelynä. Miten tällaisen kans pärjää?