Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

uusi suhde

Vierailija
23.06.2007 |

voiko teidän mielestä erittäin himokas ja tunnepitoinen 4kk kestänyt sivusuhde kestää arkea jossa olisi 2 lasta(5 ja 3) ja satunnaisesti pieni vauva ja 5 v? molemmat olisivat juuri eronneita ja omaisimme erittäin kuttumaiset eksät? aikuisia olemme ja olemme tunteneet toisemme kohta vuodenpäivät.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mietin täällä eli samanlainen " ongelma" , mutta lapsia lukumääräisesti vähemmän.



Kiinnijääminen on hetkistä kiinni. Nyt pitäisi tehdä ratkaisuja, enkä tiedä, mitä tehdä.



Vierailija
2/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

välillä toivoisemme jäävämme kiinni, ei tarvitsisi selitrellä ja salailla. Nyt meistä tietää muutama ihminen. Riipaisevaa olla erossa. Pelkkä katse saa sulamaan ja se että toinen ottaa kädestä kiinni saa mykistymään. Välittäminen on aitoa... ja ikävä on koko ajan kova. Olen yrittänyt vastentahtoani laittaa pelin poikki kahteenkin otteeseen, aina silti yhdessä olemme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi kuinka saisimme asiat jollain lailla selvitetyksi...



Ap joka kirjoiti myö ed viestin

Vierailija
4/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

elämää suurempia päätöksiä olemme elämässämme tekemässä. Potkua ei ole pelastaa omaa huonoa suhdetta, samoin toisella. Valmiita emme ole myöskään luopumaan tästä mitä meidän välillämme on. Mietimme jo keväällä että kauanko tässä keikutaan, jolloin mies totesi että siihen saakka kunnes jäämme kiinni ja toetamme että on aika muuttaa kamat saman katon alle.

Vierailija
5/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

muuttuu mukaviks ja himo on tulenpalavaa rakkautaa ... epäilenpä

Vierailija
6/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun kohdalla vaan on aina niin, ettei se uusi tuttavuus olekkaan mikään ratkaisu minun ongelmiini ja tosissaan en halua eroa nykyisestäni.

Haen vaan hetken hupia omaan saamattomaan luonteeseeni (en osaa kanavoida tylsyyttä muuhun) , aina opin kuitenkin sen, että vanha/nykyinen kumppani on se paras kaiken kannalta, onneksi kumppani tietää ongelmani ja " ymmärtää" ihme touhuni, jotka onneksi ei sänkyyn asti mene.

Niinkuin sanoin, mulle tämä on ongelma, jonka kanssa painin aina aika-ajoin, kuitenkaan haluten eroa.

Sain muuten lääkityksen vihdoin ja viimein, haluun tuhota omaa elämääni aika-ajoin ja toivon että lääkitys rauhoittaa minut.

Jokaisen kannattaisi miettiä, onko ongelma jossain muussa kuin " tyhmässä" miehessä, kenen kaa elänyt vuosia, koska jos näin on, niin sama ongelma seuraa uuteen suhteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
23.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

en oikein ymmärrä moista ajattelutapaa.

Se mihin rakastui aikoinaan omassa miehessä, niin se on mahdollista kaivaa sieltä esin uudestaan, ei se kadonnut ole.

Juuri tämän vuoksi on eroja niin paljon, kun ei viitsitä nähdä vaivaa vanhan herättelyyn vaan päästään muka helpommalla kun riennetään uuteen palavaan suhteeseen, johon arki astuu kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

Ei uusioperheen elämä todellakaan herkkua ole, voi kyllä tulla hyvinkin vanhaa kumppania ikävä ja sit onkin myöhäistä korjata mitään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi kolme