Vinkkejä kaivataan
Käsittämätön tilanne... Oon kolmen lapsen äiti, vanhin viisi ja nuorin 7kk. Mun ongelmana on imetyksen lopettaminen ja kiinteän ruoan antaminen. Luulis, ettei kolmas oo sen kummempi kuin kaks edellistäkään, mutta kun on. Vanhemmat lapset oli tuttipullo ja tutti -lapsia, mutta nuorin ei huolinut kumpaakaan. Oon antanut (ainakin yrittänyt antaa!) kiinteitä soseita ja tuttipullosta äidinmaitoa ja velliä tälle nuorimmalle jo kolmisen kuukautta, mutta yhä edelleen takkuaa ja ainoa mikä maistuis olis tissimaito. Nyt oon pari yötä ollu tiukkana ja ollu antamatta tissiä. Pahin ongelma kai on se, ettei kiinteää ruokaa mene kuin korkeintaan pari lusikallista ateriaa kohden ja nekin vain harhautusten jälkeen. Alkaa voimat ja keinot loppua kesken... Vinkkejä kaivataan... ?:|
Kommentit (5)
Kiitos!
Tarkoitus oli siis lopettaa ainakin yösyötöt ja rauhoittaa yöt nukkumiselle. Seitsemän kuukauden valvomiset vaikuttaa jo äidin psyykeen enkä ole parhaassa vedossa lasten kanssa puuhaillessa. Suurin syy kiinteiden aloittamiseen oli neuvolatäti (jolta ei neuvoja paljoa ole herunut!), joka on huolissaan tytön proteiinin saannista ja pituuskasvusta. Lähinnä siitä, että kasvukäyrä näyttää joka käynnillä laskevan enemmän ja enemmän. Tällä hetkellä mennään -4 -kohdalla, kun lähtötilanne oli +2. Ja tiedän kyllä, että kasvu on yksilöllistä, eikä käyriä pitäis tuijotella liikaa. Paino on myös pudonnut +2-käyrältä nollaan ja siinä pysynyt, mutta se ei huoleta.
Ruokailuhetkissä ollaan oltu kaikki yhdessä tähänkin asti ja olen antanut raakaa perunaa ja porkkanaa tai näkkäriä pureskeltavaksi. Tyttö kai on jo nuorena päättänyt alkaa vegaaniksi?! :)
Nyt olen niin herkistyny kuuntelemaan jokaista pientäkin negatiivista palautetta ja unohtanut kuunnella omaa sisintä. Mutta mikä parasta, tyttö on ihanan iloinen ja hyvinvoiva eikä itkeskele turhia päivisin!
Kiitos, että vastasit ja ISO kiitos vinkeistä!!! :D
Meillä kakkonen ei koskaan huolinut tuttia tai tuttipulloa. Kiinteät aloitettiin 6-kuisena, mutta koska hampaita alkoi pukata samoihin aikoihin ja motoriikka ei ihan ollut kehittynyt, makuannoksia enemmän ruokaa alkoi mennä vasta joskus 8-9 kk:n paikkeilla.
Maito on todellakin imeväisen pääravintoa ensimmäisen elinvuoden. Proteiinin ja raudan saannin turvaamiseksi lihaa pitäisi vähitellen ottaa ruokavalioon, mutta pienetkin määrät riittävät aluksi (esim. 1 tl päivässä).
Ymmärsinköhän oikein... Jos pituus on pudonnut +2 sd-käyrältä -4 sd-käyrälle, neuvolassa on syytäkin olla huolissaan ja lähettää lisätutkimuksiin (ja määrätä ravintolisiä). Jos taas on kyse suhteellisen painon muutoksesta (2% -> -4%), ei ole syytä huoleen.
Paino on siis käyrillä pudonnut, ei prosenteissa. Ensi viikolla me mennään 7kk tarkastukseen ja siellä katotaan jatkotoimenpiteet. Mä en oo ihan saletti, että neuvolatäti merkkas oikein, mutta kun ite ei oo ammattilainen, on vaan pakko luottaa. Katotaan, jos sillä olis joku vinkki, ettei tarvis yöuniaan tän takia menettää. Kiitos! :)
Jos se yhtään lohduttaa, tuollaisen notkahduksen takana ei voi olla se, etteikö kiinteitä menisi tarpeeksi. Noin pieni saa pääosan ravinnostaan maidosta.
Voi olla kyse mittaus- tai merkintävirheestäkin, terkkaritkin ovat ihmisiä.
Hei!
Ymmärsinkö oikein, että haluat sekä lopettaa imetyksen kokonaan (et vain öisin) että lisätä kiinteiden ruokien menekkiä?
Kiinteiden ruokien määrään et oikein voi vaikuttaa: lapsi syö sen minkä syö, vaikka päälläsi seisoisit :) Toisaalta, jos ja kun imetys jatkuu, ei kiinteillä oikeasti ole mikään kiire. Äidinmaidon olisi tarkoitus olla vauvan pääruokaa noin vuoden ikäiseksi saakka. Jos teillä tilanne on se, että olet lopettelemassa imetystä kokonaan, niin silloin helpompaa voi olla korvikkeen käyttö äidinmaidon korvaajana ensin vähän reilummilla annoksilla, eikä niinkään yrittää saada vauvaa syömään paljon kiinteitä.
Se, että kiinteää menee vähän, on ihan normaalia monien imetettyjen lasten kanssa. Äidinmaito on niin täysipainoista ravintoa, että kiinteät ovat vielä pitkään statistin osassa, lähinnä suun motoriikkaa harjoittamaan ja uusiin makuihin ja koostumuksiin tutustumista kuin kunnon syömistä.
Miltä sinusta tuntuisi pitää pieni aikalisä: tarjoat kiinteitä, mutta jos ne eivät uppoa, hyväksyt asian sellaisenaan. Ihan varmasti tämä kolmaskin lapsesi jossain vaiheessa lähempänä vuoden ikää keksii, että kiinteitä voi myös syödä ;) Asiasta stressaaminen ja ruuan kanssa leikkiminen ja syömään huijaaminen eivät pidemmän päälle ole kovin hedelmällisiä asioita. Vauvalle voi myös antaa sormiruokana kiinteitä, jolloin hän itse huolehtii syömisestä, eikä vain ole objektina ruokailutilanteissa. Ja esimerkin voimalla vauvat myös oppivat paljon: vauva mukaan jokaiseen ruokailuhetkeen, jos hän vain on hereillä.
Tsemppiä, kyllä se siitä. Jokainen tietämäni terve lapsi on jossain vaiheessa jättänyt äidinmaidon ja alkanut syödä muuta ruokaa enenevässä määrin ;)