Heinäkuisten keskiviikko!!!

Olipa ihana kerrankin nukkua oikein kunnon yöunet. En käynyt edes kertaakaan vessassa. Ja heräsin vasta n klo 9 aikaan, harvinaista näillä viikoilla.



hempeilijälle: Oikein paljon onnea!!!



Me oltiin eilen sitten tutustumassa sinne synnärille. Vähän ihan jännitti tuo käynti. Mutta oli kyllä ihan positiivista nähdä, että minne on menossa. Nyt sitten tietää mistä ovesta menee ja minne auton jättää jne. Käytiin synnytyssalissa ja muutenkin kierrettiin paikat ja vielä osastokin. Ihan positiivisin mielin siis nyt voi koitokseen lähteä. Sairaalassa on kolme perhehuonetta ja ollaan ajateltu ottaa sellainen jos vaan vapaana sattuu olemaan. Ihan vaan senkin takia, että tykkään olla omassa rauhassa. Voi, olla ettei mies öitä siellä olekaan, ainakaan kaikkia öitä.



Muuten olotilassa ei muutoksia. Vauva liikuskelee edelleen tosi hissukseen ja rauhallisesti. Huomen aamulla taas neuvola, niin kuulee tuoreimmat uutiset. Naksumista mä en ole huomannut.



Tänään mennään kavereiden mökille. Tullaan vielä llalla pois, että ihan vaan päiväkseltään mennään. Mutta kauniilta näyttää ilma, että mukava mennä mökkeilemään. Ja sitten koittaakin jo juhanus.



Mukavaa päivää kaikille!



beebebeebe 36+4

olo on ihan yhtö tokkura niinkuin eilenkin vaikka nyt tuli nukuttua vähän paremmin. päätä särkee ja jalkoväliä särkee. ihan hirvee olo. ei saa mitään tehtyä kun ai ole virtaa mihinkään suuntaan. ulkona hyvä ilma ja pihalla mukavaa tekemistä ois mut pää hajoo kun jotain tekee. viime yönä oli taas oksettava olo ja se jatkuu, kai sepitää käydä laatta heittää jos helpottais. ruoka ei maistu..

muutenkin oudot fiilikset ollu pari päivää..



kun sitten viime yönä sain unen päästä kiinni, herätsin jonkin ajan kuluttua märkään oloon ja unen pöpperössä säikähdin et vedet meni, mut ei onneksi, se tulikin ylempää. tissit oli vuotanu niin että lakana piti yöllä vaihtaa. ihan outoa, kolmatta odottaessa näköjään saa uusia ulottuvuuksia, koska kahdessa aikaisemmassa tissit tihkui ekan kerran vasta lasten synnyttyä. siinä sitten pyyhkeenpäälä tuli loppu yö väännettyä. uni kun ei ollut oikein kunnollista.



on niinpöljä olo tän pahoinvoinnin kanssa. jos huomiseen pärjäis kun huomenna ois neuvola lääkäri. joka tosin ei sano mitään vaikka kysyisitkin sen nimeä, ehkä kohauttais olkapäitä =)



jos tän olo tilan sais kohentumaan niin sais nää vapaat päivät käytettyä hyvillä mielin ja tehdä ulko töitä.



korasa ja tänään tasan 36

että pitää kai sitä niitä parkki rahoja varata mukaan. kun en tiedä saako jkl.ssä ilmasiseksi autoa edes synnytyksen ajaksi. kaikkea ei muuten tule ajateltua..



ja toinen mikä nyt alkanut mietityttää on et mihin nuo lapset siksi aikaa kun isännän kanssa sairaalan lähtö tulee. ei sillä et olen kyllä ilmoittanut et jos ei hoitajaa niin voin yksinkin mennä.

la aika on siis 18.7 ja mun kaikki hoitajat aloittavat silloin tai heinäkuun alussa kesäloman, joten ne KAIKKI vapaat hoitjat on heinäkuun lomalla 600km päässä. ja en voi olettaa et joku jä tänne odottaa millon mun lähtö tulee. ihana naapuri, joka kans ois tarvittaessa, lähtee sveitsiin 10.7 kahdeksi viikoksi, et sekin varmaan unohtuu.

kaikilla lomat juuri silloin.



onko joku muuten teustä uudelleen synnyttäjistä lähtenyt aikaisin jo sairaalsta pois? ajattelin vaan et pitääkö sielä vielä kolme päivää olla jos kaikki hyvin ja oma vointi ok.

" onko joku muuten teustä uudelleen synnyttäjistä lähtenyt aikaisin jo sairaalsta pois? ajattelin vaan et pitääkö sielä vielä kolme päivää olla jos kaikki hyvin ja oma vointi ok."



Minä olen ollut kummastakin lapsesta kolme päivää sairaalassa. Ekasta se oli oikeastaan ihan luonnollista. Olin väsynyt, kun supistelut alkoivat lauantai-iltana ja koko yön olin hereillä ja vauva saatiin maailmaan iltapäivällä sunnuntaina. Oli siis kertynyt univelkaa ja uuden opettelussa se kolme päivää oli ihan kiva juttu!



Toisen kanssa olin myös kolme päivää, kun yksi lastenhoitajista sanoi, että " tottakai sinä olet täällä kolme päivää" ... Ja minähän olin... Toisesta lapsesta en ollut kuitenkaan väsynyt - univelkaa ei ollut tullut, kun supistelut alkoivat iltasella ja vauva maailmassa ennen puolta yötä. Kaikki oli muutenkin rauhallista ja muistin vuoden takaisesta kaiken vauvan pesun yms. jutut. Aika kävi tosi pitkäksi... Ekasta en edes muista käyneeni TV:tä katsomassa, mutta toisen kanssa valvoskelin ja olin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.



Nyt ajattelin, että kyllä se kaksi päivää saa riittää, jos kaikki kunnossa. Tosin tiedän, että oma fyysinen kuntoni on edellisiin kertoihin nähden nolla, joten jos vielä tulee päälle univelkaa, vaikeuksia lapsen kanssa tmv., niin sitten täytyy olla sairaalassa pidempään.



- Nalle-Kirahvi (35+5)

Pitää itsekin aktivoitua, kun h-hetki lähestyy. Tosin mulla siihen on aikaa, la on 31.7. Odotusaika mennyt ohi oikeaastaan kuin huomaamatta, mutta lähes koko ajan olen kuitenkin näitä keskusteluja seuraillut. Kovasti paljon murhetta on meillä heinäkuisilla odotuksessa riittänyt (aiemmin siis, nyt kaikilla lienee asiat suhteelisen hyvin).. itsekin kuulun tähän murheelliseen joukkoon, isäni menehtyi hyvin äkilliseen ja harvinaiseen sairauteen pari kuukautta sitten. Se onkin vienyt aika paljon pois iloa odotuksesta, koko ajan ollaan " välitilassa" - suru ei ole päällimmäisenä, muttei toisaalta ilo tulevastakaan. Isän tyttö kun olen aina ollut, oli isän poismeno minulle ja koko perheellemme todella suuri menetys. Nyt sitten koitamme jatkaa matkaa ilman " perheenpäätä" .



Mutta iloisempiin asioihin. Raskaus itsessään on mennyt minulla koko ajan todella hyvin, ei ole ollut pienimpiäkään ongelmia, eikä ole edelleenkään. Silti kyllä alkaa välillä tuntua, että voisi tosta etupallosta jo luopuakin.. vaikka taitaa olla niin, että jonkin viikon kuluttua sitä etupalloa jo kaipaileekin. Näin olen kuullut.. ;)

Huomenna mulla on neuvola, ja sitten suunnataankin juhannuksen viettoon. Heinäkuun alun olen vielä ajatellut uskaltaa olla reissussa, mutta loppua kohti rauhoittua lähemmäs kotinurkkia. Esikoista kun odotellaan, ei oikein osaa tietää koska olisi oikea aika rauhoittua. Mutta ehkä sen sitten huomaa, ja sitten vaan vaihdetaan lennossa synnytyssairaalaa, jos niin käy. Tähän asti kun ei ole ollut mitään isoa supisteluja tms, en oikein näe syytä vielä majailla sairaalan lähellä.. ja aikaa laskettuunkin vielä on reilusti.



Mukavaa odotuksen jatkoa kaikille heiniksille! Ehkä jatkossa minäkin kirjottelen vähän ahkerammin - ainakin luen kirjoituksia lähes päivittäin..



Puikui 34+1

Olen tässä parina viikkona lueskellut teidän juttujanne, mutten laiskuuttani ole kirjoittanut mitään. Nyt tartun itseäni niskasta! :) Sää on täälläkin kaunis, mutta ulos ei millään viitsinyt lähteä aamupäivällä. Ja se kostautui niin, ettei esikoinen tahtonut millään asettua päiväunilleen... Yöllä nukuin huonosti, kun tyttö kömpi meidän väliin n. 2 aikaan, kun yskältään hertäsi, eikä enää uni yksin tullut. Ja kun noita nukkuma-asentoja itsellä on ne kaksi, oli aika hankalaa saada hyvää asentoa siinä ahtaudessa. Mieskin vie melkosen ison tilan! :)



Mulla myös välillä vihloo tuonne kohdunsuulle, vaikka terkkari eilen neuvolassa sanoi, ettei vauva ole vielä laskeutunut. Tosin ei vlttämättä uudelleen synnyttäjällä laskeudukaan. Tuntuu, että maha on jättimäinen, mielestäni isompi kuin esikoisen odotusmaha. Huomenna ä-polille lääkäriin ja ultraan, jossa arvioidaan vauvan koko ja päätetään, annetaanko kasvaa omaa tahtiaan loppuun asti vai käynnistetäänkö jo aiemmin tms. Tod. näk. lapsivesipunktio tulossa! Mulla on I-tyypin diabetes ja vauva voi kasvaa turhan suureksi, jolloin alasynnytys ei onnistukaan. Ja en kyllä haluaisi sektiota! No, jos ei vielä oo 4kg, ei suurta huolta ole. Vaikka esikoisen teki tiukkaa tulla alakautta, vaikka painoi 3,8kg ja siinä hötäkässä murtui solisluu...



Tässä höpötän omiani, jännittää vaan huominen lääkäri ja se, mitä siellä sanotaan painoarvioksi. Huh!



Onko kaikilla jo nimet mietittynä tytölle ja pojalle? Meillä on pojalle nimi valmiina, mutta tytön nimeä vielä pähkäillään, ja tyttö todennäköisesti tulossa. Onhan tässä aikaa, mutta ois kiva jo vauvaa alkaa heti omalla nimellään kutsua, esikoisenkin takia!



On kivaa lukea voinneistanne! Kirjoitelkaa lisää juttuja ja mukavaa keskiviikon jatkoa! Hyvää vointia kaikille, myös masuasukeille!



T:Laurastiina rv 36+1

Korasa: kyselit tosta sairaalassa viipymisestä kun on uudelleen synnyttäjä... Minun tietääkseni jos synnyttää alakautta ja vauva ja äiti voi hyvin voi lähteä heti silloin pois kun itsestä siltä tuntuu.. Veljen vaimo kävi vain toisen lapsensa synnyttämässä TYKS:issä ja lähti samon tein kotiin pienen kanssa...



Newbie: En nyt muista sinun tapausta, mutta mikä tämä sun juttus lantion mittaamisen suhteen on???

Eikö lapsi ole laskeutunut vai miksi epäilet ettei hän mahdu syntymään alateitse?



Pikkupallero mahassani taas hengittelee...ja liikkuu ja muljuaa todella paljon... Haluaakohan hän sieltä kenties jo ulkoilmaan???

Eilen illalla supisti kipeästi,,,ajattelin että nytkö tästä tuli lähtö, mutta se suppari jäi siihen yhteen... Kivuttomia tosin tulee aika paljon! JA se vihlonta alapäässä...jotain kamalaa.. Tissitkin on alkaneet taas kipeytymään, kuin raskauden alussa...



Jee...käytiin tänään hakee vauvalle vaunut, kaukalo, ja sitteri ukkilasta. Pitää pestä varovaisesti kaukalon kangas, vaikkei se likainen ole, mutta jotenkin kivempi laittaa pieni siihen sitten :)

Ostin myös prismasta kynsisakset vauvalle ja kamun kans olisi tarkoitus lähteä su alemyynteihin, pikkuvaatetta ostamaan...vaikkei kylläkään hirveää tarvetta niille ole... Parit puolipotkarit kun löytyy ja pari bodya niin siin se!



Onkos teillä nauhalakkia kotona pienelle,ja jos on niin montako kappaletta... Ajattelin että pärjäisinköhän yhdellä nauhamyssyllä?

Ulkopipo on sitten erikseen...



Sitten semmoista että käytetääkö kesävauvalla ulkona (kesäkuumalla) kypärämyssyä...???



Piti eilen illalla itseään kiduttaa ja katsoa se 4d dokkari...Ihan siis todella karsee ja toisaalta koominen juttu!!!



JA ONNEA JAKAUTUNEELLE...en muista nickiä!!



t.sadetar, ja eppuli 35+6 ja muut tuolla taustalla...

Valtavat onnittelut vauvansa jo saaneelle!! Nain sita vaan ruvetaan jo me heinakuisetkin poksumaan, hui!



Itekkin sita ois tas ekojen joukossa jonossa, saas naha millain kay. Joku aika sit supisteli niin paljon, et aattelin et tuskin ainakaan paljoo lasketusta yli menee, mut sitahan ei voi koskaan tietaa. Viime yona herasin kovaan kipuun oikeella puolella vatsaa ja jo mietin et nytko mennaan. En oikein tosin osaa sanoa et mista oli kyse, kun kipu oli eniten just oikeella puolella, kun yleensa mulla supistuskipu on ihan koko vattalla. No anyway, vaivoin sain kaannettya kylkea ja hetken paasta kipu helpotti eika uutta enaan kuulunut. Odotan lahtoa yolla, koska meian kax ensimmaista on kans yolla lahtenyt kayntiin.



Uutta GALLUPPIA: Miten teian aiemmat synnytykset on lahtenyt kayntiin? Itella siis kax synnytysta takana ja molemmat lahtenyt itellaan supistuksilla kayntiin (39+2 ja 40+3). Onkohan sama odotettavissa nytkin vai onko naissa yleensakkaan mitaan kaavaa? Siis et jos aiemmin vaikka lahtenyt vesien menolla onko todennakosempaa etta seuraavakin kaynnistyy samalla tavalla? Vaikka kax on kaynnistynyt suht ajallaan itekseen kuinka todennakosta mahtaa olla et joutuu vaikka kaynnistykseen asti?



Korasa: Mulla on aiemmissa raskauksissa vuotanut rinnat jo toosi aikasin ja paljon, liivinsuojia sai pitaa koko ajan pitkaan ennen kun vauvat syntyi. Ekasta paita kastu kunnolla joskus viikolla 18. Nyt taas ei mitaan, ihme juttu! Kylla sielta puristamalla tulee mut ei itekseen vuoda. Toi marasta sangysta heraaminen on tosi inhaa. =/



Ostettiin just uus sanky joku aika sit ja mietinkin et pitasko laittaa semmonen lasten aluslakana itellekkin jos vaikka sattuu meneen vedet, vai heraakohan siihen ennen kun koko sanky on ihan marka? Ma syotan vauvaa aina oisin sangylla, ni sillon ainakin meinaan pitaa omalla paikalla lasten sita lakanaa, vauvakin saattaa pulautella oikein kunnolla.. ainakin mein kuopus toisinaan pulautteli ihan valtavia maaria, jos oli vaikka ylisyonyt.



Sairaalassa oltiin ekalla kerralla kait kolme yota, eli kait se vakio ja tokasta oltiin kax yota. Sita kahta ne kait suosittelee uudelleen synnyttajille jos vaan kaikki hyvin, mut ei sielta ulos potkita jos ite haluu olla pidempaan.. tosin en tiia jos on oikein taytta tms. Ja saa kait hetikin lahtea jos vaan kaikki ok.



Puikui: Pahoittelut isasi poismenosta ja jaksamista suruun. Onneksi sinulla on nyt vastapainoksi ilon aiheitakin elamassa..



Sadetar: Kiitos muistutuksesta.. =) munkin taytyy kaivaa sitteri ja pesta sen kangas tai ainakin tarkistaa sen kunto. En muistanut tommosta ollenkaan, oon niin vaiheessa naissa asioissa. ehka six ei stressaa kaikki tavarat ym. kun tiian et ne on taal kotona jo jossain, vaikkei ois ihan omalla paikallaan viela.



Jaksamista kaikille! Tulkaapa kaikki heti ilmottaan jos jotakin tapahtuu, on niin kiva sit jannata toisten puolesta.. =) (syoksysynnyttajille annettakoon vapautus, toivotaan et ehitte ajoissa vaan perille!! =)) )



Neeri 38+2

Nyt tulee armotonta itsekeskeistä urputusta... sori.



Mua kyllästyttää mun terkkari. Tänään oli neuvola ja aivan hysteerisenä täti oli laittamassa mua lääkärille kun on näitä menkkakipuja ja sf-mitta on laskujohdanteinen, sekä vauvan pää todella alhaalla. Jankkasi koko kolme varttia, että nyt pitää levätä ettei vauva synny. Ja minä tinkasin takaisin, että ei se sieltä ennen aikojaan mihinkään synny ja täti vaan jatkaa, että ei tuo täysiaikaiseksi asti masussa viihdy. Mistä ihmeestä hän päättelee, että vauva syntyy ennenaikaisena, onko tässä jokin logiikka minkä missaan ihan täysin?? Yritin rauhoitella ammattilaista, että turhaan sitä lääkärille kohdunsuun tilannetta menee tarkistamaan, mitä sitten vaikka olisi jo sormella parilla auki ja kaula kadonnut, ei se kerro mitään. Ja vaikka lähtisikin syntymään niin ei sitä estellä. Turha stressin aiheuttaminen äidille lisää vaan riskiä! Soitti sitten naikkarille ja ne sanoi, ettei enää rv33 jälkeen tehdä tutkimuksia ennenaikaisten supistusten takia.

Sori tää purkaus, mutta olen kireä kuin viulunkieli muutenkin, niin tommonen suhtautuminen ei paranna asiaa. Äidinvaisto sanoo, että kaikki kunnossa ja voin jatkaa eloa niin kuin ennenkin.



Onko teillä kokemusta vastaavasta?



Turhautunut, ylikiukkunen Lumituuli rv34+4

Tänään virallisesti ensimmäinen äippälomapäivä. Tosin ei muuta tilannetta muuten, kun " palkkaa" kotona olemisesta alkaa tulla yli puolet lisää. Sehän mulle passaa, vaikka eka maksupäivä onkin vasta heinäkuun viimenen.



G silittelyt: Sais mies vähän useammin silitellä, mutta sehän onkin vain mun mielipide. Itse ei kai näe sitä asiaa samalla tavalla. Minä kun haikailen jo nyt, että tämä on sitten viimeinen kerta...



Pesänrakennus: Mä ainakin olen luonteeltani sellanen kotihäärääjä, siivotaan, leivotaan yms. Nyt oikein nyppii kun aikaa ei ole tarpeeksi ja olen koko ajan kipeenä. Vaivaa oikein kunnon flunssa. Senkin takia pitäis imuroida koko ajan kun allergiat tuntuu pahentavan tilannetta, mutta on niin veto pois ettei jaksa...



Meillä jumpataan öisin n. klo 4-5. Taitaa olla syötön paikka. Harjoittaa äitiä rytmiin.



Tutustuminen synnärille. Muistin vasta toissapäivänä kysäistä mieheltä, että olisko halunnut käydä tutustumassa. Eipä sitten kokenut tarpeelliseksi. Viime kerralla kun oltiin eri laitoksella. Itse olen ollut kättärillä 2000 synnyttämässä, mutta siitä on ilmeisesti paikat muuttuneet. En kyllä tiedä olisko muutenkaan ehditty kun kahden viikon päästä lähdetään mökkeilemään. Kaipa ne sitten ohjaa oikeeseen huoneeseen, kun kiidetään sisään.



Ajattelin katsoa tilaanteesta riippuen oloaikaa sairaalassa. Jos siellä ei käy aika pitkäksi, niin mikäs siinä, vietetään pari päivää vauvan kans kaksin.



Meillä ei olla nimistä puhuttu miehen kanssa. Tosin mulla on kyllä tytön nimi valmiina...



Kakkonen vaatii äitiä lukemaan kirjaa, jeten jatketaan, kun keritään...



Helpa ja Sissi 34+6

korasa: Mulla vuotanut en aijemman raskauden aikana hetijo rv 18 asti ja välillä tosiaan ihan märkänä saanut olla. nyt tän kanssa rupes vuotaa vasta tossa 32 viikolla ja sekin on aika vähästä. välillä tuntee kun oikein nousee maitoa, mutta tihkuu vaan pari pisaraa.



Sairaalassa olin esikoisen kanssa 5vrk mutta se olikin teholla silloin ja olin itsekin tosi huonossa kunnossa. takan kanssa oltiin 2 yötä ja nyt jos vain kaikki ok niin sen 2 yötä varmaan ollaan..saapi rauhassa lepäillä, kunhan päästään sinne haikaranpesään jossa on se ihana " hotellihuone" .



SynnytyG: Mulla eka lähti supparein käyntiin mutta epämääräisesti, sitten laitettiin avitusta tipasta ja siitä alkoikin supparit voimistua ja syntyi äkkiä 42+2

toinen lähti luomusti suppareilla käyntiin 40+5.



olen ymmärtänyt jotta on aika yleistä jos lähtee vesien menolla niins euraavakin menisi niin ja taasen myös suppareilla lähteneetkin uusiutuisi. Toivon todella jotta mulla ei menen vedet koska sen jälkeen olen tosi kipeä ja se tulee syöksyllä, mutta mulla jouduttu puhkoo kalvot ponnistusvaiheessa kun ei ne itse puhkea.



Me käytiin ostamassa kehtoon patja ja vauvalle pyyhkeet, nyt on kaikki valmiiina kunhan petaan kehdon. Nivuset on todella kipeät ja vähänkin kun kävelee niin rupee oikein repimään. Mullakaan ei ole vaavi laskeutunut, enkä usko että laskeutuukaan, ei edellisetkään ole. Nyt lähdetään tilailee pitsaa...



Liipe ja prinsessa rv 37 eli täysiaikaisia ollaan...

synnytysg: ensimmäinen lähti 41+3 käynnistyksellä, pyysin sitä ja sain kun olin (oikeasti olin) yli väsynyt moonien öiden valvomisen jälkeen ja henkisesti huono voiva. yön oli sairaalassa nukkumassa ja sain rauhoittavaa ja nukuttaa lääkettä, ja aamulla sitten tableteilla käynnistys. kaksi murua ehdin päivän aikaan saada ja tyttö syntyi noin 11 tunnin päästä supistusten alkaessa. en kokenut käynnistystä pahana tai kivuaala, eihän ollut mihin verrata =)



toista lähdin supistuksilla hakemaan40+1. rv40 mies tokaisi että risiiniöljyä on ennen vanhaan käytetty synnytyksen käynnistykseen. huom mies kertoi tämän. no vauva lehden netti keskusteluun eli tänne, ja risiiniöljystä tietoa hakemaan. oli monia mielipiteitä.

no äijä sit lähti apteekiin ja otin pienen hömpsyn risiiniöljyä, ja mitä, ei mun ummetus mihinkään lähtenyt. oli aika tukalassa ollu yli viikon ton ummetuksen takia, eikä esim levolac auttanut. illalla vähän pehmeni mut ei kunolla. no nukkumaan vaan, ja herään kahden aikaan yöllä vessaan, mitään ei tule, ihan äimän käkenä mikä tää on nyt. menin suihkuun kun oli paha olla. kävelin ympäri kämppää ja istuin ja kävelin. aamulla sitten puoli kuuden aikkan heräti miehen etää mulla on huono olla, sattuu.

en itse tajunnu, mut onneksi se kertoi et hei sulla supistaa. en siis oikeesti kolmen tunnin aikana osannu supistuksiin yhdistää, kun selkä oli kipeä ja vihloi. ei kun mummo ja ukki soittaa paikalle vahtii nukkuvaa lasta, ja me sairaalaan. olinpa sitten 5 cm auki kun seiskalta oltiin paikan päällä, ja kyllä siinä isovanhempia odotellessa tajusin itsekin et nyt se on menoo... ja niin olikin.tiedä sitten oliko risiiniöljyllä taikaa, mutta suolisto ei sillä tyhjentynyt!



vedet menny vasta kun ponnistus vaiheessa puhkaistu, joten en osaa odottaa vesien menoa, mut oishan sekin kokemus lisää =)



olipas taas sepostus...

synnytysg: mulla esikoinen lähti syntymään vesien menolla rv38+6 ja siitä 8 tunnin päästä syntyi tasan rv39. Supistukset alkoivat matkalla sairaalaan. Nyt mulle sanottu, että toinen tulee mahdollisesti nopeammin, mutta ei välttämättä samalla kaavalla. No näitä supistuksia on tässä ollut...mutta jos vedet menee niin sit kuulemma alkaa olla kiire, koska viimeks ei siis ensisynnyttäjäks tuo synnytys kestänyt.



Sairaalakassivarustuksiin kommentoisin myös sitä, kun joku muistaakseni jossain vaiheessa mainitsi, että kotiin tulee samoissa vaatteissa kuin millä menee, että mulla ainakin tuli tota vettä vielä matkalla sairaalaan niin paljon, että siteestä huolimatta oli housut ja auton penkki märkänä. Että ei niillä housuilla paljon kotiuduttu :o)



marrasfantti 37+2

sadetar: Meillä esiintyy suvussa ahdaslantioisuutta (mm. äidilläni). Vanhempi sisarukseni, joka oli alle 3 kiloinen joutui tästä kärsimään. Lekuri oli todennut, kun vauveli oli henkiin jäänyt " ihmeitä tapahtuu" ... kärsi pahasta happivajauksesta ja oli lopulta pihdeillä kiskottu ulos. Äidin minua odottaessa otettiin rötgen ja ongelman syy diagnosoitiin lopullisesti, lantion rakenne on pyöreä eikä tavallisen soikea... eli tavallista ahtaampi -> suunniteltu sectio. Halusin/haluan varmistua siitä, ettei tule samanlaista tilannetta kuin äitini ensisynnytyksessä. Ok, kaikkea ei voi kontrolloida, mutta tuon asian voi tsekata etukäteen. Olin tyytyväinen, kun pääsin synnytystapa-arvioon Nkl:lle. Lääkärin tekemä sisätutkimus kesti noin 10 sekunttia, jonka perusteella hän totesi lantion tuntuvan normaalilta. En oikein usko, että tuo tapa riittää määrittämään lantion rakenteen. Lisäksi hän totesi, että tämän kummempia varmistuksia ei tehdä, koska ei ole epäonnistunutta alatiesynnytystä alla. Tällaiset kommentit jättävät tosi epävarman olon. Maanantain jälkeen olen nukkunut tosi surkeasti, koska asia vaivaa. Lapsi ei ole laskeutunut, oli ainakin maanantaina perätilassa... ja on käsittääkseni niin edelleen.



Positiivisimpia fiiliksiä vaihteeksi... saimme tänään haettua himoitsemani pinna-/juniorisänky-yhdistelmän. :o) Vielä en ole päässyt ihailemaan sitä, koska on vielä kokoamatta. Lisäksi eilen ostin hoitoalustan. Ostoslistaa kyllä vielä riittää...



Jee! Nyt on käyty myös kaikki neuvolan synnytysvalmennukset sekä Nkl:n tutustumiset: synnytyssali, perheosasto ja tavallinen osasto. Huomenna neuvolalääkäri... keskustelemme arvatenkin vielä synnytystapa-arviosta. :\