Tarhasta tieto ei kulje. Harmittaa niin vietävästi.

Lapseni on saanut raivareita koko talven. On siitä puhuttu ja sille on naurettu.



Mulla on kuitenkin aika paljon asioita elämässä ja tähän asti olen ajatellut, että jaa semmonen se nyt on. Eilen sitten toisen ryhmän ope sanoi, että alkaa mennä niin hurjaksi, että lapsella alkaa olemaan jo vähän vaikeaa ja, että lapselta siis puuttuu kokonaan taito hillitä itseään.



Vasta nyt tajusin, että olen tehnyt väärin, kun en ole jaksanut alkaa heti neuvottelemaan vaan olen antanut kiukutella, kunnes tulee itse juttelemaan. Ensimmäinen lapsi, mistä minä aina tiedän mikä on normaalia ja mikä ei. Tai mikä on oikein...



Nyt pännii, kun en ole tajunnut. Olisin voinut opettaa lapselle itsehillintää kotonakin, että tarhassa olisi sujunut paremmin.



Eniten pännii se, että miksei tästä asiasta ole PUHUTTU asiallisesti puolin ja toisin. Lapsi on aika peruskiltti, mutta varsinainen draamaqueen. Mä olisin voinut paneutua asiaan jos olisin tajunnut sen olevan TODELLINEN ongelma. Ja itsekin olisin ottanut mielelläni apua vastaan jos kerran tarhasta olisi apua ollut mahdollisesti saatavilla.



Olen kerran jos toisen yrittänyt asiallista keskustelua asiasta, mutta oma ope on ohittanut olan kohautuksella, että lapset ovat niin erilaisia tai että tyttösi nyt vaan on tollainen....



Pännii niin vietävästi! Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun asioista ei saa aikaiseksi asiallista keskustelua!