8-kuukautisen sormiruokailu: mitä näistä keitettynä, mitä tuoreena? :)

olen antanut raakana, kapeina suikaleina. makaroneja keitettynä, ne tarttuvat hyvin pikku käsiin, kun ovat hieman tahmeapintaisia.

usein ruokakuvissa kuvia "lavastetaan" hiukan juuri vihannesten osalta laittamalla ruuan joukkoon ja päälle raakoja kasviksia juuri siitä syystä, että keitettäessä monet kasvikset menettävät kirkasta väriään ja näyttävät vähemmän herkulliselta kuin raa'at.

Lapsissa on paljon eroja. Kun takahampaat ovat tulleet kovien ruokien pureminen helpottuu.

2: Olet siis antanut porkkanaa ja kurkkua raakana, miten siis käytännössä niiden syöminen sujuu - jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että esim. porkkanasta ei irtoaisi jossakin vaiheessa jotakin liian isoa kovaa palaa...?



Leipääkään ei meidän tyttö ole vielä käteen saanut, kun pelottaa, että jos siitä joku liian iso pala irtoaa ja menee kurkkuun, vaikka vieressä valvoisikin.



Olenko hieman ylisuojeleva? :D

Leipääkään ei meidän tyttö ole vielä käteen saanut, kun pelottaa, että jos siitä joku liian iso pala irtoaa ja menee kurkkuun, vaikka vieressä valvoisikin.

Olenko hieman ylisuojeleva? :D

Meillä annoin sellaista kovaa luomu ruis varrasleipää jota nakersivat innoissaan.

porkkana ja kurkku olivat ihan ohuina suikaleina. Kukkakaalia höyrytin vähän.

kurkut olivat noin lyijykynän paksuisia ja porkkana puolet tai kolmasosa siitä. Tietenkin pitää valvoa. Kyllä meidänkin pieni oli ensin ihmeissään ja alkuun kyttäsin, että tukehtuuko se siihen kurkkuun, kun irvisti aina niellessään. Kakasta sitten näki, että kuinka pieneksi vauva ne sai.

Ruisleipää olen antanut kuivattuina, pikkusormen kokoiseksi leikattuina suikaleina, leivän nieleminen on toki vaikeampaa kuin vihannesten, joten kannattaa aloittaa noilla pehmeämmillä.

...annettu pitkiin aikoihin raakana. Minusta se on ihan vaikempia, kun on niin kova. Mutta tietysti raasteena vois kokeilla, josko siitä jotain sulais mahaan. Monestihan pikkasenkaan kovemmat, vaikkapa vaan pehmeähkö maissi, menee sellaisenaan vauvan suoliston läpi. Eilen bongasin kakasta keitetyn kukkakaalin palasia. Ois kantsinut keitellä pehmeemmäksi.



Mä oon antanut tummaa leipää kovaksi korpuksi kuivatettuna. SIlloin ei lähe paloja irti, vaan leipää sulaa vähitellen vauvan suussa. Loppupalan oon alkuun heittänyt pois, ettei se luiskahda sellaisenaan kurkkuun.



Perunaa, kukka- ja parsakaalia, porkkanaa oon antanut keitettynä. Kurkkua raakana isoina lohkoina. Lisäksi maissinaksuja. Näitä ainakin. Ehkä pieniä leipäpaloja vois kans, ja sitä makaronia. Päärynää yritin, mutta ei poika saanut oikein otetta.

Olen harrastanut sormiruokailua jo pitkään. Vauva on nyt 8kk. Annan hänelle paloina kaikkea mahdollista. Leipää, näkkäriä, juureksia, omenia,tofua... Hän on syönyt omenoita meidän puista jo 1,5 kk. Välillä vauva kakoo jotai isompaa palaa kurkusta pois, mitään vaarallista ei ole tapahtunut. Vauva tykkää käyttää hampaitaan :). Rohkeasti vaan tarjoat käteen ja suuhun sopivia paloja, keitettynä ja raakana.

En ole antanut kuin maissinaksuja. Niitäkin vasta pari kertaa. Saavat luvan riittääkin, kunnes poskihampaat puhkeavat.



Miksi vauvan pitäisi pureskella ennen kuin hampaat puhkeavat. En oikein tajua. Pelkäättekö ettei vauva opi syömään?

Kurkunkin raastan. Tomaattia en ole antanut, koska olen itse sille allerginen. kukkakaalia on saanut vain soseena. Voisihan sen tietenkin keittää pehmeäksi ja antaa syödä sormin.



Jotkut vauvat hotkii ja toiset syö rauhallisemmin. Meidän esikoinen meinasi jo soseeseenkin aina tukehtua kun ahmi. Seuraava taas söi rauhassa, eikä niellyt liian isoja paloja. 7kk kuopuksemme on jotain tuolta väliltä.