Lue keskustelun säännöt.
Entä kun toinen ei olekaan niin rakastunut...
18.06.2007 |
Minä olen aivan rakastunut. Yhdessä oltu vasta muutamia viikkoja. Olen sellaista tyyppiä, että elän kaikki tunteet ihan täysillä. Nyt mies sanoi, että häntä painaa se, että hän ei koe samanlaista kaboooom-tunnetta, ei ole koskaan kokenut.
Mulla on tietty paska olo siitä, että mä en kykene saamaan mun rakkaalle sellaista tajunnan räjäyttävää fiilistä, kun se mulle.
Mies kyllä sanoi, että on vähän sellainen jörrikkä.
Mutta nyt mä niin pelkään, että tuolla kadulla käveleekin vastaan joku, joka pystyy sen miehen tajunnan räjäyttämään.
Sanokaa, onko vaan niin, että kaikki ei saavuta sitä tajunnanräjäytysfiilistä vai onko tää asia oikeesti niin, että mä oon paska.
Kommentit (10)
olen onnistunut mokaamaan jutun sillä, kun en ole luottanut itseeni vaan olen aina ajatellut, että en kuitenkaan riitä tuolle toiselle jne. ja olen sitten ollut joko liian innokas tai sitten olen yrittänyt esittää hieman viileämpää, mutta ne yritykset ovat olleet lähes toivottomia, koska aidot tunteet paistavat läpi. mutta jos pystyt, niin älä näytä miehellesi kuinka umpirakastunut olet häneen, noin alkuvaiheessa toinen tarvitsee yleensä vielä sitä omaa tilaa ja mies voi helposti pelästyä jos olet liian innokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisilla se ihastuminen syntyy vähitellen ja vaatii aikaa kehittyäkseen. Itse kuulun tähän ryhmään. Tosin täytyy kyllä tunnustaa, että kerran elämässäni olen kokenut tämän " kaboom" -ihastumisen ja kyseinen ihastuksen kohde on nyt mieheni.
Minulla on myös ystävä, joka ei myöskään koe yleensä tälläisiä yhtäkkisiä tunteita. Hänellä on ollut kaksi suhdetta, jotka alkoivat äkki-ihastumisella, mutta eivät kestäneet. Pidemmissä suhteissa ihastus on tullut hiljalleen, näin myös hänen nykyisen avomiehensä tapauksessa.
Minä olen juuri sellainen vuoristorataeläjä, että elän kaikki tunteet ihan täysillä. Mies taas on tasaisempi. Kyllä uskon sitä, kun se sanoo mua rakastavansa. Ikinä en ole toiselta vastaanottanut sellaista hellyyttä ja välittämistä.
Tämä tilanne saa meidät molemmat surullisiksi. Mies haluaisi kokea sen mun kanssa, mutta minkäs teet kun ei räjähdä... :(
ap
hyvää keskustelua saadaan aikaiseksi. Kiitos vastanneille.
Taitaa meillä olla vähä luonne-eroa tässä asiassa. Ja kyllähän se mies sen myönsi, kun kysyin, et taidanpa olla vähä yli-innokas.... Ehkä tämä tästä.
Kiitos vielä.
Rakastuuko kaikki aina ihan kabooooooom?
Mitä mä voisin tehdä, että saisin sen tajunnan räjähtämään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei räjähdä niin ei räjähdä eikä siihen auta mikään.
mielestäni syttyminen ei tapahdu odottelemalla, vaan yleensä heti jos ollenkaan.
Ainakaan yli-innokkuutesi ei asiaa paranna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos mitään ei ole tapahtunut, älä jää roikkumaan.
Terv. tyyppi joka ei koe mitään äkki-ihastumia. Asian laita selviää kuiten aina n . 2kk haluanko jatkaa suhdetta vai en.
Oon kyllä kieltämättä sellanen yli-innostuja. Eli nyt ei auta sit kai kun odottaa, että se sanoo mulle jossain vaiheessa et ei jaksa enää.
:(
Rakastan miestä, joka väittää ettei ole koskaan elämässään ollut rakastunut. Olemme olleet yhdessä jo 7 vuotta ja meillä on lapsi. Uskon miestäni, kun hän sanoo, ettei pysty " tuntemaan rakkautta" , välittämistä kylläkin. Luulen silti, että kyse on enemmänkin siitä, mitä kukin meistä rakkaudeksi nimittää.
Mieheni on ihana, välittävä, empaattinen ja kohtelee minua niin kuin rakastaisi. Hän ei ole ääripäiden ihminen: ei suutu herkästi mutta ei myöskään huippufiilistele. Tasainen ja rauhallinen luonne. Ei se mielestäni ole sanoista kiinni. Hän välittää minusta niin kuin vain voi! Mitä muuta voisin vaatia?
Onnellinen nainen