*** SYYS 04 Uutta viikkoa aloittamassa ***
Kommentit (44)
Viikko on ollut vaihteleva. Alkuviikosta olin oksutaudissa. Lienee ruokamyrktys kun kukaan muu (kop, kop) ei ole sairastanut. Ei sitten syödä savukalaa enää tänä kesänä. Taudin takia, meni projektin päärtöskaronkka sivu suun, mutta korvaukseksi sain eilen vapaaillan kun lapset on mummolassa. Tuntu kyllä oudolta, ei mitään erityistä tekemistä ja lapset pois. Mies tuli joskus yöllä (koko viikon ollut aamusta iltaa töissä, kun on norjalaisia vieraita) ja totes että kyllä olis hiljaista jos ei olis lapsia. Kyllä olisi tyhjää aikaa jos ei olisi lapsia. Melkein mietin, että miten ikinä saisi ajan kulumaan :).
Ajattelin vähän tehdä töitä ja sitten suuntaan mussukoiden luokse mummollaan. Yritän lähteä ennen kun muut. Mies tulee sitten jollain keinolla perässä, jahka saa norjalaiset kotiin. Ei ole senkään osa helppo. Ensi viikolla lähtee ma aamuyöllä Norjaan ja tulee keskiviikkona iltamyöhällä. Sitte saa aloittaa loman, mutta käytännössä se alkaa vasta pe. Nykyään hän osaa kyllä lomailla eli kännyyn eika sähköposteihin vastata.
Kokeilkaa juhannuksena perunasalaattia, johon tulee uusia perunoita, kik(eli kahvi-)herneitä (purkki), kylämpuristettua öljyä (rypsi tai oliivi, maku on aivan eriliainen), suolaa, pippuria, sitruunaa tai viinietikkaa, reilusti tilliä ja ruohosipulia tai kevätsipulia. PArhaimmillaan seuraavana päivänä. Tästä on yleensä kaikki tykänny erityisesti kun teen sen kylmäpuristettuun rypsiöljyyn, jolloin maku erilainen kun on totuttu.
Hyvää juhannusta kaikille! Ajakaa varovasti ja rauhassa. Nauttikaa kesästä ja läheisistä. Ilmakin tuntuu olevan suotuisa (sataa vettä...)
T: Pile
Ei nappaa työt, joten kirjottelen tänne:)
TiPi, mulla taitaa sitten olla uutuudenviehätystä vieläkin:) Viihdyn siis töissä, vaikka toki välillä jo tympii ja tylsistyttää.
Pile, meilläkin mies lähtee maanantaina Norjaan (Osloon), mutta vain päiväksi.
Edelleen hyvää juhannusta!
T: Ynis
Me lähdetään reissuun lauantaina, hirvittää pitkät automatkat, et miten lapset jaksaa ja miehen selkä..kipupolilla nyt hoidetaan. Mun päätä kiristää, Nea ei suostu pväunille, vaikka on jo siihen aikaan aivan poikki, itkuinen, tekee vaan pahojaan jne. Ja ei nuku yölläkään..viime yö oli kahdeksasta kuuteen ja herää jo väsyneenä ja pahantuulisena. Väsymyksen kierre on kamala. Nukkui kuin unelma pinnasängyssä, mut täs isossa sängyssä nukkumisesta ei tuu mitään, alkaa vaan riehua ja leikkiä ja mä oon ihan hajalla. Nean uhma vaan moninkertaistuu väsyneenä ja tuntuu aika rankalta. Ei ite oikein jaksais, ku ei saa levättyä ja jos toi lapsi ees nukkuis yöllä tarpeeks, et ois pirtee, mut ei ku koko pvä kiukutaan ja hierotaan väsyneenä silmiä!
Mini on iloinen, mut ruuat vääntää mahaa ja tekee vihreää limaista kakkaa. En jaksa sitäkään. Pieni on niin onnellinen kun saa syödä lusikasta ja nyt sitten alkaa taas tää elämä näitten oireiden tarkkailun kanssa.
Onneks miehen loma alko tänään. Pelkään vaan, et lomasta tulee horror reissu, ku kahden kans kuitenkin rasittavampaa matkustaa ja sit ei tiedä, et miten unet menee siellä ym. Tänään meen psykologin kans juttelee noista Nean peloista. Masentaa sekin asia, kun tekee elämän niin vaikeeksi. Ja se, et uhmallaan ei mee pissalle ajoissa, vaan ehtii pikkuhousut kastua hieman. Ekana pvänä tarrataulukko motivoi, koko pvän kuivat housut, mut nyt se on jo vanha juttu, eikä tarrat kiinnosta. Rasittavaa, kun viime kesänä oppi kuivaks ja pitkään meni mallikkaasti.. Yks pvä kysyin, et miks et mee ajoissa. Nea sano et siks ku oon pieni vauva.. Et silleen.
Pitää kai Mini viedä kohta nukkumaan. Tässä varsin omanapainen tervehdys..
Enkeli1 ja Nea+Mini
Vielä olis tekemistä..Kaupasta selvittiin hyvin,ei ollu jonoja:kaikki kassat auli ja luulen et cittaris ois ollu enempi väkee.Mä hain vaa herkkuja ja kotiin ruokaa nii et ei tarvi su lähtee illalla kauppaa.
PAkattu on melkein!Pitäs laitella taloa " kissa kintoon" .Siinäkin oma hommansa..ja tullessa kamala sotku!
KAstelin partsin kukat,mitenhän niiden käy ku yleensä saa kastella jokailta jos aurinko paistaa...Mun orvokki ei taas onnistunu ja lekkasin koko kukan ihan nysäks.Typy katto ja sano et saat sitte mennä ihan yksin sinne kukkakauppaa ja ostaa omilla rahoillas uuen kukan ;-)
Kiva et T-P viihtyy töissä,toivottavasti se Onnin hoitokin alkaa sujua!
Harmi ettei MArin työt sitten ollu sitä mitä piti :-/ Tosi tylsä juttu!
Enkelille jaksua!Toivottavasti psykologista ois apua!Kerro sit miten meni..Soitellaan :-) Hyvää lomaa teille!
Mies veilä ensviikon töissä ja sit loma :-)
Turvallista matkaa kaikille ajelijoille!Mul ois toiveissa et ku lähetää ni pahin ruuhka ois jo siirtyny eteenpäin...Saa nähä..
jatu
kiitos Jatu!
en pysty muuhun, henkisesti ja fyysisesti voimat lopussa....
Mari
Ja hauskaa jussia kaikille!
Tosin itsellä ei hirveitä juhannusfiiliksiä ole. Johtuen siitä, että vietän koko juhannuksen TÖISSÄ! Grrrrrrrrrrrrrrrrr..... Mies aikoi olla lasten kanssa kotona. Se taasen johtuu siitä, että hän ei voi mennä mökille, koska sen valtaa taas vaihteeksi miehen veli perheineen. Näin he ovat tehneet jo viimeiset 7 tai 8 juhannusta. Silloin sinne ei ole muilla asiaa, vaikka perheen yhteinen mökki onkin. Säälittää mies, koska tiedän, että hän olisi halunnut käydä lasten kanssa siellä. Mutta tämä veli perheineen on just sellaisia, että he ajattelevat vain ja ainoastaan itseään, eikä heille koskaan kukaan ole sanonut poikkipuolista sanaa. (Paitsi minä, ja olenkin siitä saanut heidän vihat niskaani...Mutta se on taasen pitkä juttu....)
Pinot lukaisin, niistä ei paljoa päähän jäänyt. Enkelille toivon elon pikku hiljaa helpottavan. Äitikuun kuulumisia oli kiva lukea. T-P:lle kivoja työpäiviä, kiva kun olet löytänyt mukavan työn. Marille toivon kanssa voimia töihin, vaikkei se ihan olekaan sitä mitä ajattelit. Ja kaikkia muitakin ajattelen suurella lämmöllä :)
Viettäkää rauhallinen juhannus!
Voikaa hyvin!
Mimmu ja perhe
Minäkin toivottelen jo tässä vaiheessa mukavaa ja leppoissaa jussia!
Me vietellään juhannus ihan täällä kotosalla. Minä olen aika järkyttyneessä mielentilassa (ei ne suunnitelmat koti-juhannuksesta siitä johdu mutta olen tosi tyytyväinen että saan näitä järkyttäviä uutisia sulatella ihan oman kodin rauhassa).
Nimittäin sain tämän päivän aikana kaksi kappaletta surullisia uutisia. Molemmat koskevat todella läheisiä ystäviäni. Toinen kertoi joutuvansa leikkaukseen, sai tietää sairastavansa rintasyöpää, häneltä leikataan kokonaan toinen rinta pois. Toiselta taas sain aamulla tekstiviestin että hänen kauan ja hartaasti odotettu vauvan alku ei enää jatka kasvuaan ja joutui samoin tein Kättärille, jossa parhaillaan kaavinnassa (tai toipumassa siitä). Oli jo viikolla 12 jotain. Olen niin murheissani että olen vain itkenyt :( Elämä koettelee. Kova huoli ja pelo on, molempien puolesta mutta vielä ehkä enemmän pelkään tuon syöpää sairastavan ystävän puolesta. Miten ihmeessä voin häntä tukea, lohduttaa. Rintaa puristaa myös menettämisen pelko.
Kiitos, että sain tämän tänne(kin) jakaa.
Kaikille hyvää vointia
Työtyöt ja kotityöt ovat pitäneet tätä mammaa kohtuullisen tiukasti otteessaan - kirjoitteluun ei ole riittänyt virtaa, vaikka lukenut olenkin.
Ihan viimeiseksi jäi mieleen Allin suru: voimia sinulle jaksaa itse ja olla tukena ystävillesi!
En uskalla kommentoida muihin asioihin, kun en muista olenko lukenut niistä palstalta vai sähköpostista...
Me tosin ollaan kotimaisemissa eli saatan piipahtaa vielä. Tänään siivottiin. Tarkoitus oli pestä ikkunoitakin ja ehtiä enemmän laittaa pyykkiä, mutta leivoinkin pitkästä aikaa pullaa ja mies soitti kotiväkeäänkin iltakahville. Saivat samalla maistella hirven- ja peuranlihoja, joita mies aiemmin grillaili.
Huomenna mies ja lapset hakee aamusta juhannuskoivut ja sitte ajellaan mun kotiin. Illemmalla miehen kotiin ja tänne omaan kotiin tullaan nukkumaan. Launantaina lienee perinteiset lättykestit miehen tädin luona.
Kiva, että T-P viihtyy työssään. Selvää on, että Onni jossain vaiheessa protestoi, mutta tottuu hoitoon toivon mukaan. Varmaan on tottumista siihenkin, jos systeemi vaihtelee.
Marille jaksamisia työhön.
Allille voimia läheisten tukemiseen.
Tähän asti en myönnä ikäkriisejä kummemin poteneeni, mutta nyt joteni moni asia mietityttää ja kropasta huomaa, ettei enää ihan tyttönen oo.
Enkelille kovasti voimia ja toivotaan, että juhannus sujuu mukavasti.
Nauttikaahan keskikesän juhlasta säästä riippumatta!
T@hti
Työt on vienyt tän mamman kanssa.
Jussi ollaan mökillä (meiltä 8km :)
Ruokaa,juomaa,ystävät ihanaa!!!
Ajattelin katella auringon laskun ja nousun :)
Ramika ja tytöt
Pikaisesti ehdin kirjoittaa. Pakata pitäis. Aamulla lähdemme juhannuksen viettoon mökillemme vehkasaareen. Ei oo kylläkään sinne pitkää matkaa. Saari on tossa lauttasaaren edustalla.
Siskoni tulee tänne hoitamaan meijän koiraa ja sitten koiramme kasvattajien koiraa.
Nyt pitää mennä. Pahoittelen että tuli vaan omaa napaa.
Kaikki reissuun lähtevät ajakaahan varovaisesti. Ja hyvää ja rauhallista juhannusta kaikille.
Öttis, Veeti, Venla
Pitää siivota ja pakata, kotona ollaan ja huomenna sit reissuun. Oon raato, herätys viideltä, kun Mini söi ja piti vaihtaa vaippa. Oli tehnyt jo ihan vihreää vesiripulia. Oon aika hajalla, et oireet tuli näin viiveellä yhtäkkiä ja maha ehti noin huonoon kuntoon. Eilen 5 kakkaa ja mahaa vääntää. Juuri kun olin kuudelta nukahtamassa, Nekku heräs!! Ja se meni ysiltä nukkumaan.. En ymmärrä, miks ei nuku päivällä, eikä yöllä.. Taas on raskas kiukkupäivä edessä, eikä auta, et oon ite jo valmiiks väsynyt ja ärtynyt.
Eilen oli se psykologi, oli tosi ihana purkaa sille Nean pelkohommat ja psykologi vahvisti, että ollaan toimittu ihan oikein, ku ei väkisin olla pidetty Neaa tilanteissa, jotka sitä ahdistaa. Saatiin hieman vinkkejä tulevaan ja elokuussa kun psykologi palaa lomalta, mennään Nean kans sinne yhdessä.
Marille jaksamisia työjuttuihin.
Allille halaus, voimia olla ystävien rinnalla.
Mimmu, onpa kurja toi mökkijuttu, jaksamista töihin!
Me ollaan nyt jonkin aikaa sitten nettipimennossa, mut palaan kun pääsen koneen äärelle! Voikaa hyvin kaikki!
Enkeli1 ja Nea+Mini
[color=purple][size=4]♥Oikein ihanaa, lämmintä, turvallista, hauskaa ja hyvää Juhanusta kaikille!♥[/color][/size]
Eka työviikko takana, ja olen mielestäni saanut asioita eteenpäin tosi hyvin. Hommaa toki riittää ja innoissani menen maanantaina taas jatkamaan.
Muuta ei kerkee, vaikka paljon kommentoitavaa olisikin.
Puss och kram,
Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
Lähden muutamaksi tunniksi töihin ja tulen sitten illaksi lasten kanssa kotiin. Mies on illan töissä. Emme taida erityisesti lasten kanssa juhannusta juhlistaa. Pihalla olemme, sen verran kuin pystymme. Sääsket ovat nimittäin saapuneet maisemiin...Aurinko kyllä paístaa komeasti.
Illalla ehdinkin sitten itsekseni vaikka koneilemaan (kun muut viiletätte juhannusriennoissa :))
Mukavaa päivänjatkoa!
SM
Ei muuta tähän hätään, maalle mars!
Tervehdys landelta..ollaan kyllä melkein kouvolan keskustassa,mut landelta tuntuu ;-))
Vanhemmat läks ystävilleen,me käytettiin lapset uimassa.Kohta grillaillaan ja herkutellaan..kai illalla vielä juhannussauna.
Allille halaus ja voimia!
Ruoan laitto puuhat kutsuu...Kyllä tulee rivarihaikeutta lisää täällä,vielä kun ollaan ihan oman perheen kesken vain.Mun vanhemmilla on vielä aika iso piha,rivarin pihaks ni mukava on olla :-)
jatu
Vaan eipä tunnu siltä. Töistä nimittäin kirjoittelen. On himputin kuuma vaikka vaan istun. Tää paikka on kuin kasvihuone: katto on yhtä ikkunaa eikä ilma liiku minnekään. Tänään onkin aika lämmin ilma, joten vähän harmittaa sen puolesta olla töissä.
No ehdittiin aamusella käymään parin kymmenen kilsan päässä Koitelin Koskella nuotioimassa miehen, Onnin, äidin ja veljen pojan kanssa.
No eipä mulla oikein tainnut mitään asiaa ollakaan. Kiva kun Ramikakin kävi moikkaamassa!
Nauttikaa elostanne ja olostanne näin keskikesän juhlapäivänä. Enää puoli vuotta jouluun:)
T-P
Ihan morkkistaa, kun nykyisin vain hätäisesti vierailen. Töissäkin pukkaa niin kiirettä, ettei pinoutuminen ole hätäisestikään mahdollistä. :-(
Kiva juhannus oli. Kaverit, kera kahden lapsosen, tulivat kyläilemään. Kun päivän tenavat pihalla kirmasivat, niin raskaan iltapalan jälkeen tointuivat hyvin sänkyihinsäkin/patjoillekkin. Osasyynä taisi olla myös pitkän kaavan mukaan saunominen ja uiminen. Toivottavasti lapset muistavat mummoina juuri tälläiset reukeat ja leppoisat kesäpäivät.
Jottei tunnelmasta tulisi liian kadehdittavaa niin kerrompahan syyn miksi koneella kökötän.. Mies ottaa harvoin liikaa ja juurikin hänet raahasin vessaan.. Kuuntelen tässä samalla kuuluuko kakomisen ääniä, vaiko uskallanko viedä hänelle vessaan patjan. Minullakaan ei kovin hevillä haba yleensä lopu kesken, mutta lähes tiedottaman raavaan miehen vessaan raahamisessa, olisin toivonut olevani painonnostaja... :-) Tietää taas että seuraavat ½v mies on kuin uitettu koira itseään ruoskien, kun veti liikaa " aikuisten mehua" .. Kokolla kiertänyt raaka sitruunavotka teki tehtävänsä.. Onneksi lapsoset jo nukkuivat.
Mitäs muuta meidän napaan. yht`äkkiä ei tule mieleen. Muutakuin että vaikka kesä on nyt kauneimmillaan niin syksy saapuu yllättävän pian. Olisikohan syksyllä syyssisterrseillä joku Tukholman-reissu tms, paikallaan? ;-)
Sini lopetti päikkäreiden nukkumisen, Onko muita?
Lila75
Jonkinlaista saamattomuutta ilmassa. Pölypunkit rellestävät, kukkapenkeissä kukkivat rikkaruohot kilpaa (aika kivoja luonnonkasveja :)). Pyykkikone edes jauhaa.
Mies oli eilen yöhön asti töissä ja lähti taas aamulla. Tänäiltana sentään saamme grillattua yhdessä.
Alakulo kai tuntuu musertavimmalta yläkulon jälkeen? Juuri, kun olit ajatellut olevasi kertakaikkiaan mahtava, aikaansaapa, työssä ammattitaitoinen, ihmissuhteisssa ja lastenkasvatuksessa verraton, heräätkin huomaamaan, ettei sinussa oikeastaan ole mitään erikoista (asenne, joka toki oli vallalla lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta semmiten selätetty). Juuri, kun ehdit hehkutella ympärillesi (syysmammoille etunenässä tietenkin), ettei sinuun kyllä minkäänlainen masennus ikinä tartu, että se se juuri on Tahdon Asia, huomaatkin, että alakulo voi iskeä päälle niin fyysisesti, ettet todellakaan pysty kättäsi nostamaan.
Ja tämän kaiken maalailun jälkeen, minun alakuloni ei onneksi kestänyt täysillä pitkää aikaa, vaan nopeasti sentään vaimeni järjellä ohjattavaksi, eikä poistanut työkykyänikään. Välähdyksenomaisesti vain tajusin, millaista se voisi olla. Muistuttakaa minua tästä, jos joskus ryhdyn profetoimaan elämäntapaopista, siitä miten asiat kannattaa ajatella ja tehdä.
Pitkästä aikaa kaipaan ystävää (mies ei tähän riitä). Sellaista, joka on kuin sisko, jolle voi olla oma vaillinainen itsensä ja tehdä typeryyksiäkin, mutta joka hyväksyy (jonka on pakko hyväksyä, koska kuuluu kalustoon :)) juuri sellaisena kuin olet. On minulla ollut sellainen, vaan ei oikeastaan ole enää. Kaipa sellainen vastaan tulee, vielä. Paljon mukavia hyvänpäiväntuttuja ja naapureitahan minulla kyllä on. Ja: Syysmammathan toki olette korvaamattomia, vaikka olettekin enimmäkseen bittiavaruudessa.
Antsa päiväunilla vielä (ne nukkuu poika vielä joka päivä). Pottailu ei oikein ota tulta alleen, minun pitäisi kai ahkeroitua siinäkin. Lasten huone on kuin lentopommin jäjiltä (mistähän nuo penikat ovat tuon epäjärjestelmällisyyden oppineet..? ;))
Keskikesää!
Saamuska♥
Vapaapäivä kahden aamuvuoron jälkeen. Onni päätti 5.30, että tahtoo meidän viereen (sehän pitää aina kantaa, ei tule kävellen....). Mies heräs töihin sitten ja mä siinä odotin unta. Onneksi Onni ei kovasti kuorsannut, niin ei tarvinut lähteä vierashuoneeseen nukkumaan. Nukkui sitten puoli 8 asti.
Meillä taitaa olla päikyt nyt jäämässä pois. Viime viikko meni hyvin n. 12h yöunilla, sinne puoli 9 asti nukkui aamulla. Nyt sitten kun on antanut nukkua päikyt, se nukahtaminen kestää ja kestää. Eilen tultiin kotiin, kun hain Onnin hoidosta. Syötiin äkkiä ja mentiin ruokalevolle. Mua väsytti ja ajattelin, että ei haittaa jos Onnikin ottaa torkut. Nukahti vartissa mun viereen ja annoin nukkua tunnin, tosin aika myöhään, heräs viiden jälkeen. Ilta oli sitten yhtä kiukkua ja huutoa ja nukahtaminen venyi 22 asti.
Kävin vielä eilen taas ostamassa pihakukkia. Laskin, että 50 tainta olen ostanut plus 2 monivuotista. Ja vielä pitäs ostaa:) Tähän määrään ei sisälly mun suunnittelema parvekelaatikoiden armeija, jolla aikoin ympäröidän terassin aidan. Saa yksi laatikko riittää, sen vielä ostan tänään. Oon ihan hulluna kukkiin:)
Onnin tän viikon 2 hoitopäivää on ollut aika huonoja. Eilen oli vähän paremmin mennyt, yhdet pissat vaan oli tullu housuun. Mutta olipa se istunut taas eteisessä reppu ja kypärä sylissä ja sanonut, että äiti tulee hakeen. Ja itku kurkussa tuli vastaan kun menin hakeen. Ihan selvästi tosiaan on tajunnut, että tämähän oli pysyvä juttu. Ja toisaalta sitten edellisistä hoitokerroista oli aika pitkä aika. Nyt menee vielä maanantaina ja ensi perjantaina. Sitten mummu kai hoitelee - toivottavasti:)
Mulla on töissä ihan kivaa! Liekö uutuuden viehätystä? Mutta pääasia että viihdyn ainakin toistaiseksi. Eilenkin taas starttasin klo 6 pyörällä pihasta. Piti mennä työpaikkalle laittaan tukka, ettei Onni herää, siksi niin aikaisin;) Tosin alkaahan mulla työt jo 6.45 ja mun on parempi olla ajoissa, kun minä avaan hotellin. Meneehän tämä vielä, mutta sitten kun tulee sateet ja syksy. Se tuottaakin sitten ongelmia yhdistettynä Onnin tarhaan viemiseen.
Tänään on tätini hautajaiset kello 11. Pitäs mennä suihkuun ja alkaa laittautuun. Mitä mieltä te olette siitä, että otetaan Onnikin kirkkoon mukaan? Mun mielestä se on ihan normaalia. Tai siis kaveri just sanoi, että sillekin oli joku sanonut, että pienestä pitäen vaan mukaan - kuolemahan on luonnollinen osa elämää. Kun nykynuorista osa menee hautajaisiin ehkä 3-kympin tienoilla ekaa kertaa.
Minäkin toivottelen hyvää ja turvallista juhannusta!!! Mulla se vierähtää töissä mutta ei se haittaa. Odottelen tässä kesän ainoaa viikonloppuvapaata, joka on sitten heinäkuun puolen välin jälkeen.
T-P