Millaista on se alkossa myytävä joku absintti viina?

Alkon absintista puuttuu koiruoho, jossa on hallusinaatioita aiheuttavaa tujonea. Tsekistä ainkain saa aitoa absinttia koiruohon kera. Absintti on aika muikean makuista.

onneksi ei ole enää mikää trendijuoma

koiruoholla on keskushermostoa rappioittava vaikutus. Enpä suosittelisi aidon absintin nautiskelua, vaikka hallusinaatiot kivoja aina välillä olisivatkin.

pari absinttia liikaa.

Se tsekkiläinen ei nimenomaan ole aitoa absinttia. Siinä ei ole nimeksikään anista, jonka maku on olennainen absintissa. Tsekit tekevät absinttinsa vain liottamalla koiruohoa väkevässä viinassa. Oikea ranskalainen absintti tislataan useaan kertaan. Tässä nyt ensihätään vähän tietoa:



Juoman alkoholipitoisuus on erittäin korkea (45¿72 %) johtuen useasta tislauskierroksesta. Näin alkoholissa liotettujen yrttien ainesosat saadaan paremmin mukaan tisleeseen. Absinttia ei juoda raakana vaan se nautitaan erityisen rituaalin säestämänä. Perinteisesti absintti laimennetaan erityisen absinttilusikan päälle asetetun sokeripalan läpi hitaasti kaadetulla tai tiputellulla vedellä, kunnes se on laimennettu noin suhteeseen 3:1¿5:1. Laimentamisen aikana veteen liukenemattomat ainesosat erkanevat liuoksesta ja samentavat juoman. Maitomaista samentumista kutsutaan nimityksellä " louche" . Sokerin käyttö on luonnollisesti makuasia, mutta hidas laimentaminen ja hyvin kylmä vesi ovat oleellisia. Vahvaa alkoholia raskaampi kylmä (sokeri)vesi painuu lasin pohjalle absintin alle, vapauttaen anetolin ja eteeriset öljyt. Vihertävänvalkoinen pilvi leviää pyörteillen alhaalta ylöspäin antaen esteettistä nautintoa, jota 1800-luvun taiteilijat ja kirjailijat ylistivät. Koska absintti on tavallaan " drinkkitiiviste" , sitä ei ainakaan aromimielessä tarvitse laimentaa muulla kuin vedellä tai käyttää juomasekoituksissa. Aikoinaan toki oli olemassa useita suosittuja drinkkireseptejä, joissa absintti oli ainesosana, mm. Sazerac ja Death In The Afternoon. Taidemaalari Toulouse-Lautrec laimensi absinttinsa konjakilla, sikäli kun laimentamisesta voidaan puhua. Omalaatuinen näytelmäkirjailija Alfred Jarry taas oli sitä mieltä, että vesi vain saastuttaa absintin ja joi sen raakana. Ainakin aikansa julkisuuden henkilöistä hän lienee ollut ainoa, jolla oli tällainen maku.



1990-luvun alussa eräät englantilaiset ja t¿ekkiläiset yrittäjät toivat markkinoille Czech absinth -nimellä tuotteita, jotka poikkeavat huomattavasti alkuperäisestä absintista. Kyseiset juomat on valmistettu usein vain liottamalla yrttejä, ennen kaikkea koiruohoa, väkevässä alkoholissa. Tämä toimenpide nostaa juoman tujonipitoisuutta ja samalla tekee siitä hyvin karvasta. Niissä ei myöskään juuri ole anista, joten louche-efekti jää olemattomaksi. Niiden valmistajat väittävät markkinoinnissaan tyypillisesti tuotettaan perinteiseksi t¿ekkiläiseksi absintiksi, jota olisi valmistettu jo ennen Euroopan laajuista absinttikieltoa n. 1915. Tästä ei kuitenkaan ole selkeää näyttöä ja monet historioitsijat ja asiantuntijat pitävät tällaisia tuotteita humpuukina ja niiden historiaa keksittynä. Tujonipitoisuutta käytetään niiden myynninedistämiskeinona, jonka tarkoitus on antaa t¿ekkiabsintille huumausaineenomaista " kielletyn hedelmän" hohtoa. Samaan tähtää keksitty " historiallinen nauttimisrituaali" , jossa czech-absinttiin kastettu sokeripala sytytetään ja palava sokeri sammutetaan vedellä, joka samalla laimentaa juoman alla olevassa lasissa. Tämä toimenpide on ilmeisesti kehitetty korvaamaan puuttuvaa louche-efektiä ja antamaan arveluttavalle juomisnautinnolle näyttävyyttä.