G: 2 pahinta/kovinta fyysistä kipuasi?
1. Häntäluun murtuma. Ei voinut istua, ei maata, ei kävellä, ei mitään. Tätä kesti kuukauden verran.
2. Toipuminen sektiosta. Varsinkin sektion jälkeinen ilta oli kamala! Olin hirmu kipee.
Kommentit (73)
Kesti 24 tuntia; ei auttaneet ilokaasu, petidiini tai epiduraali(2 yritystä). Ja 4300g ja 54cm oli vauvan mitat. Muutaman tikin vain sain. Kuitenkin uudestaan menisin milloin vaan!
Itselläni pahimmat kivut on varmasti aiheuttanut iskias alkuvaiheessaan ja sänkyyn sitoessaan. Koko paska kesti n. puoli vuotta.
Toiseksi karseimmat kivut tuli murtuneesta nilkasta.
-alatiesynnytyksen vaihe, jossa epiduraali laitettiin liian myöhään, enkä tuntenut supistuksen tunnetta ja vauva jo alkoi tulemaan. Luulin hetken kuolevani :( Harvoin kipu oikeasti itkettää.
-keskenmenon supistukset. silloin itketti myös. Tässä kivun tunnetta lisäsi tietenkin henkinen tuska, mutta näin myöhemmin muistoissani km:n kivut oli kovemmat kuin synnytyksen supistuskivut.
-alatiesynnytyksen vaihe, jossa epiduraali laitettiin liian myöhään, enkä tuntenut supistuksen tunnetta ja vauva jo alkoi tulemaan. Luulin hetken kuolevani :( Harvoin kipu oikeasti itkettää.
-keskenmenon supistukset. silloin itketti myös. Tässä kivun tunnetta lisäsi tietenkin henkinen tuska, mutta näin myöhemmin muistoissani km:n kivut oli kovemmat kuin synnytyksen supistuskivut.
1. selkäydinpunktion jälkeinen päänsärky (joka lakkais vasta kun sain 4 vrk kärsittyäni veripaikan, tähän vielä yhdistettynä kramppaava kipu jossain " selkäytimessä" , oksentelu, tajunnan menettäminen jne), 2. nielupaise yhdistettynä rakkulaiseen nielutulehdukseen, alaselän iskiaskipu, synnytys ilman kivunlievitystä.
En vieläkään tiedä mitä oli. En tiedä oliko pahempaa kuin synnytyskipu mutta tuntui pahemmalta kun en tiennyt syytä eikä sitä saatu ensin loppumaan.
2. Kuopuksen synnytyksessä ponnistamisen tarve kun ei saanut vielä ponnistaa. Siinäkin tilannetta pahensi se pelko. Kätilö sanoi ettei saa ponnistaa ja minun oli silti pakko. Pelkäsin että satutan vauvaa mutta en voinut muuta kuin ponnistaa.
1. Virtsatietulehduksesta johtuva kipu.
Oli ihan kamalaa. Sattui niin että oksensin vaan koko ajan kun kipu oli niin kova. Särkylääkkeet ei pysyny sisällä. Makasin 7 tuntia päivystyksessä tiputuksessa ennen kun alkoi helpottamaan.
2. Jälkisupistukset
Ne oli paljon kauheemmat kun synnytyksien avautumisvaiheessa. Ja mulla sentään on ollu yksi syöksysynnytys joka sattui ihan sikana ( avauduin puolessa tunnissa 1cm-10cm).
Saatanan kolmoishermosärky kasvoilla!!!!! Maailman kamalin kipu, ei voi sanoin kuvailla. Hermoja raastavaa, aaltomaista kipua, jonka laukaisee esim. tuulen henkäys kasvoilla. Tuntuu kuin toinen poski, ohimo ja leukaluu revittäisi nahkoineen irti niiltä sijoiltaan, koko naama jähmettyy ja mun oli ainakin pakko kaatua maahan kun kipuaalto iski, hyvä kun henkeä sai. Niin totaalisen lamauttavaa kipua en todellakaan muista kokeneeni koskaan aiemmin, kipu yllättää koska vaan, missä vaan ja vie toimintakyvyn hetkeksi täysin. Kamalaa, kamalaa.
aivan helvetin kamala on ollut se ihme nielutulehdus joka minulla on ollut 2 kertaa. Siis niin tuskallinen, että ensin siihen kipuun luuli kuolevansa. Ja kun oli useamman päivän kärsinyt ja lujaa, sitten jo toivoi kuolevansa.
Toinen paha on joku ihme vatsakramppi, minkä olen saanut noin 4 kertaa viimesen 15 vuoden ajalla. Siihen luulin kanssa aina kuolevani, kun maassa tuskasta kierin. Se on ihan järkyttävä kipu kans.
Migreenikohtaus/auringonpistos/paha krapula päänsärky. Ne on aina todella pahoja minulla. Kaikki päänalueen kivut...
Noh, onhan sitten häntäluun murtuma ja synnytys missä se meni...se avautumisvaihe oli aivan kamala, ennenkuin sai kipulääkitykset.
mutta noi kolme ensimmäistä kohtaa jakaa yhdessä 1. sijan mun kivuissa. Yhtä pahoja.
synnytyskivut " melkein luomuna" (hyvin pitkä synnytys, sisältää repeytyneen emättimen ompeluvaiheen, joka oli vähintään yhtä kamala kuin synnytys, ellei pahempi), vaikkei synnytys mitenkään kamala kokemus ollut.
jaetulla kakkossijalla kunnon päänsäryt, joilla on jotain tekemistä niskakivun kanssa, ja joiden takia voi oksentaa vuorokauden jatkuvasti, sekä aika " paha" korvatulehdus aikuisiällä ja ison ommellun polvihaavan tulehtuminen ja hoitamisen aiheuttamat kivut ja ällötys. Niistä ehkä kuitenkin pahinta se jatkuva päänsärky lieveilmiöineen?
Mutta kovin paljon ei ole ollut mitään isoja kipuja, onneksi, kun tällaiset pääsevät kärkeen.
1. Pitkittynyt munuaisaltaan tulehdus. Koko alaselkä, lantio ja vatsanseutu kuin tulessa. kipu säteili myös jalkoihin. Aivan karmea olo muutenkin, kuumetta oli yli 40, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, heikotusta jne. CRP oli jo yli 300, ennen kuin sairalaan pääsin. Ensin tehtiin väärä diagnoosi, epäitiin jotain selkärangan välilevy- tai nikamavammaa.. Ihan kauhea kokemus:(
2. Avautumissupistukset, muutoin synnytys oli ihana kokemus:)
Mutta kun on kokenut jotakin vielä hirveämpää, niin sen rinnalla voi synnytyskipujakin pitää lastenleikkinä.