Syy miksi ette ehkä koskaan saa omistusasuntoa.
Kommentit (10)
Olemme monikulttuurinen perhe, ja asumme vuorotellen täällä, vuorotellen miehen kotimaassa.
Etsimme juuri asuntoa.
Tämä syy: olemme liian nirsoja ja pihejä.
Haluamme asua keskustassa (tarjonta rajattua), vanhassa talossa (pitää olla leveät ikkunalaudat), remontoida kotimme näköiseksemme (siinä voi olla silaus edellisistä asukkaista muttei liikaa), sellaista hintaluokkaa ettei synny asuntovelkaa (enintään n.3-5 vuotta pienillä kuukausierillä niin ettei se vaikuta muuhun elämäämme mitenkään), autopaikka (voimme siitä tinkiä; emme ole valmiita maksamaan autopaikasta kymppitonneja), jonkinlainen piha (ei pelkkä asfalttipäällysteinen parkkipaikka talon edessä;tai sitten jos on sellainen niin sen pitää olla sisäpiha ja mieluiten porteilla),taloyhtiössä tehtynä ainakin putkiremontti (yleensä isoimmat remontit), hissi (voimme tinkiä tarvittaessa; silloin kuitenkaan ei saa tulla eteen sitä, että taloyhtiöön edes rakennetaan hissiä, koska kys. on kymppitonnien remontti. " Hissit on kalliita" , sanoi rakennusinsinööri), riittävästi pinta-alaa (mieluiten vähintään 80 neliötä ja 4 huonetta).
Siinäpä sitä olikin, helpottipas kummasti. Kyllä se vielä löytyy.
Sillä ei ole siis mitään tekemistä viestini kanssa.
On aika iso operaatio. Nykyisellä asuinalueella, 100 km säteellä, asuntojen hinnat pilvissä. Helsingin seutu on halpa verrattuna tänne. Ei siis asuta Suomessa.
Halvimmillaan saisi n. 400 000-500 000 ¿ meidän kokoiselle perheelle (4) just ja just riittävän, mutta se olisi vielä kaukana toimivasta asunnosta. Tuolla saa siis sen halvimman mörskän, joka vaatii ison remontin :(
Kahdesta pankista hain lainaa. Sen verran olisin lainaa saanut että, olisin voinut ostaa kaksion, kolmiota havittelin.
Koska lapsia on kolme, niin en lainaa ottanut. Kaksiossa olisi ollut jo liian ahdasta, ja tulin siihen tulokseen että, sen omistaminen ei sitten ole sen arvoista.
Nyt asutaan tilavammin, vaikkakin vuokralla.
Haave on kyllä oma-asunto, mutta ei taida onnistua.
Perheeseemme kuuluu 7 lasta ja vanhemmat. Mies on ollut ainoa palkansaaja perheessämme jo 19 vuotta, joten vaikka hyvätuloinen onkin, olemme päättäneet asua vuokralla ainakin siihen asti, että ns. normaali perheasunto riittää (mihin mennee ainakin 8 vuotta l. siihen asti, kun kotona on enää 2 lasta).
on niin kallis ettei meillä ole sinne varaa muuttaa kuin vuokralle.
äiti kotihoidontuella ja isi opintotuella. Yhteistulot kuussa 1600e käteen. Siihen on siis laskettu mukaan asumistuet ja lapsilisät.
Kaksi lasta. Onneksi pärjätään kun laitetaan ruoat alusta asti itse.
äiti kotihoidontuella ja isi opintotuella. Yhteistulot kuussa 1600e käteen. Siihen on siis laskettu mukaan asumistuet ja lapsilisät.
Kaksi lasta. Onneksi pärjätään kun laitetaan ruoat alusta asti itse.
vaan ihan omalla ja pankin rahalla asutaan espoossa 83 neiliöisessä omistusrivarissa.
yhtä paljon menee kuussa asumiseen kuin jos asuttaisiin vuokralla vastaavassa kämpässä.