Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

hei!

12.06.2007 |

täytyypi tänne nyt kirjoitella josko sais rohkaisuja.Elikkä esikoiseni on syntynyt tammikuussa ja nyt olisi jo toinen tulossa.ikää heille tulee siis reilu vuosi.Tämä toinen tapaus oli täysin yllätys,mutta on kuitenkin tervetullut perheeseen.Mielessä liikkuu kuitenkin kaikenlaista.miten pärjään kahden kanssa sitten kun mies lähtee töihin...entä esikoiseni...miten hän suhtautuu kun taloon tulee vauva ja äitin huomio onkin vauvassa....

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
12.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja onnea yllätystulokkaasta! Itsellä ei noin pienestä ikäerosta ole kokemusta, mutta tuossa toisessa ketjussa on varmasti aiheesta asiaa. Vauva+taapero ja äidin jaksaminen. Sen verran kahden lapsen kokemuksella voinen sanoa, että hankkikaa ajoissa turvaverkkoa ja tukijoukkoja ympärillenne. Paikka jonne esikoinen voi turvallisin mielin mennä hoitoon välillä. Meiltä semmoinen on puuttunut ja voimat on ollu välillä tosi vähissä :( Nytkin alkaa ihan itkettää kun miettii miten yksikseen sitä onkaan saanut pärjätä. No hyvin on kuitenkin mennyt kaikkineen. Parin vuoden päästä sisarukset jo leikkivät ihanasti keskenään ja ovat toisilleen korvaamattomat. Silloin kaikki puurtaminen palkitaan :) Voimia ja onnea sinulle odotukseen!

Vierailija
2/2 |
12.06.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa vuosimallia olen kanssasi, mutta saman tilanteen kokenut ;) Meidän esikoinen oli kutakuinkin n. 6kk kun aloin odottamaan toista tietämättäni. Järkytys oli alkuun suuri ja mieliala vaihteli surusta masennuksen kautta iloon ja odotukseen. Lapsille tuli ikäeroa hitusen alta 1v 4kk, esikoinen on saanut tottua siihen että vauva vie aikaa, mutta otan edelleen hänet huomioon niin suuressa määrin kuin se on mahdollista. Aina ei vain enään tapahdu kaikki ' just sillä sekunnilla' niinkuin ainoana lapsena ollessaan.



Edellisen kirjoittajan tavoin tuli mieleen, että tukiverkkoja on hyvä olla ympärillä! Mummoja,pappoja,sisaruksia,kavereita..keitä vain joista on apua, sitä miestä tietenkään yhtään vähättelemättä ;) Nyt kun esikoinen on 1v 8kk ja vauva 4kk, en voisi olla onnellisempi näistä kahdesta vaikka pienellä ikäerolla ovatkin!



Tsemppiä odotukseen vaikka yllätys olikin!



-Henna ja tytöt :) -



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla