Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan oikeasti olen sitä mieltä, että mies ja lapset ovat vain tiellä!
12.06.2007 |
Olen kohta kymmenen vuotta ollut osa-aikainen yksinhuoltaja ja huolehtinut kahdesta lapsesta käytännöllisesti katsoen yksin pitkiä aikoja, viikkoja, miehen ollessa ulkomailla töissä. Omaa aikaa ei ole eikä myöskään puolisoiden välistä kahdenkeskistä aikaa, silloin kun mies on kotona, muuten kuin lasten mentyä nukkumaan eli ehkä noin tunti illassa. Kaikista eniten kaipaan yksinäisyyttä ja hiljaisuutta! Viime viikolla minulla oli mahdollisuus olla viikko yksin kotona miehen ollessa lasten kanssa maalla. Itse olin töissä, mutta nautin illoista ulkona rannoilla löhöillen. Eilen illalla mies ja lapset sitten tulivat kotiin. Jo ennen heidän tuloaan laittaessani puhtaita lakanoita sänkyihin minua jotenkin tympäisi. Mietin, miksi se on niin vastenmielistä. Olinko vain väsynyt töiden jälkeen, ettei olisi huvittanut tehdä yhtään mitään vai olisinko edelleen halunnut olla yksin. He tulivat suhteellisen myöhään, joten lopetin vanhemmalle lapselle iltasadun lukemisen vasta puoli yksitoista. Sitten itse pesulle ja yhdeltätoista olin itse sängyssä, suhteellisen myöhään. Siinä kävi sitten niin, etten osannut rauhoittua nukkumaan eikä miehenkään kanssa tullut rakasteltua. Nukahdin vasta kolmen jälkeen aamuyöllä ja lähdin töihin noin kahden ja puolen tunnin unien jälkeen. Nyt tympäisee todella ja paljon! Ottaa päähän tämä, ettei ole ikinään aikaa olla yksin tarpeeksi!!! Tällä hetkellä, jos voisin valita, haluaisin elää yksin ilman miestä ja lapsia...Ne ei tee mitään muuta kuin sotkevat paikkoja!
Kommentit (4)
Olenkin aina muistuttanut itseäni siitä, miltä tuntui olla kaveriporukan viimeinen sinkku :-) Silloin ei muuta toivonut kuin että löytyisi joku, jonka kanssa elää ja jakaa kaikki. Samoin muistan kyllä sen lapsen kaipuun ja ihan varmaan olisin onneton jos ei lapsia olisi saatu. Toisaalta ehkä me oltais erottu ajoissa jos ei lasta olisi kuulunut ja elämä olisi järjestynyt toisin..
Minulla nämä tuntemukset liittyy kyllä aika paljon avioiiton huonoon tilaan. Jos olisi odotettavissa jotain kivaa koko perheen kanssa, fiilikset olsi varmaan toiset.
3 (?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska 2-3 päivän kaupunkilomalla ei ehdi kuin riidellä. Viikossa ehti jo sopiakin.
Oletko miettinyt, että lähdet kävelemään ja jätät lapset ukolle? Kukaan lapsi ei ansaitse tuollaista äitiä.
Alue: Aihe vapaa
Meidän lapset on isovanhemmilla hoidossa tämän viikon ja mies aikoo olla joka ilta myöhään autoa laittamassa, eikä mun ole ikävä kumpaakaan. Käyn iltaisin vähän kaupoilla, puuhastelen kotona, ehdin vahata sääret ja laittaa kynnet (yleensä en jaksa enkä viitsi laittaa itseäni mitenkään - tekee nelikymppisen itsetunnolle kummia, kun on kerrankin huoliteltu olo). Illalla ajoissa nukkumaan tietäen että saa nukkua koko yön rauhassa.
Joskus aiemmin kuvittelin että näinä hetkinä käymme miehen kanssa kaksin syömässä ja elokuvissa, mutta nyt tämä melkein sinkkuelämä tuntuu paljon mukavammalta. Avioliitolle se tosin ei taida tietää hyvää...