Uskotko sanontaan " kellekään ei anneta suurempaa taakkaa, kuin hän jaksaa kantaa" ?

Kyllä toiset joutuvat kantamaan enemmän kuin jaksaisivat.

aan pisteet katosivat ja hymykuviot my;s

mutta uskon siihen, että vastoinkäymiset kasvattaa, ja monesti ne, joita on " kasvatettu" tarpeeksi, joutuvat kestämään enemmän kuin joku muu, joka murtuu ensimmäisen paineen alla.

eli ihminen saattaa löytää itsestään uskomattomia voimavaroja jos on tarvis ja tilanne sitä vaatii. mutta eihän tämä päde kaikkiin ihmisiin ja kaikkiin asioihin kuitenkaan.

Voi kuitenkin saada ylhäältä voimaa joka ylittää tavanomaisen.

Se auttaa kestämään ja jaksamaan vaikeissakin tilanteissa.

Kenellekään ei myöskään niinkään " anneta" , jos tarkoitat kohtaloa.

Sattumia sen sijaan on elämä täynnänsä.

ja kaikkea muuta edes olisi kun kaikki olisi ihan balanssissa, mutta nain ei kuitenkaan ihan taida olla.

Joku on kykeneväinen kestämään vähemmän ja hänen taakkansa voi tuntua toisesta kevyeltä tai turhalta mutta on tälle jollekkin lähes kestämätön. Tämä ihminen ei kestäisi sen toisen suurempaa taakka ollenkaan. Tunnetasolla molempien taakat sietokyvyn äärirajoilla. Henkilöstä riippuen toiselle voi olla suuri taakka esim. lainan maksuvaikeus. Toiselle taas lapsen kuolema. Taakat tuntuvat eriarvoisilta mutta ovat kullekkin sietokyvyn mukaan.



osasinkohan asiaa yhtään järkevästi selittää?

Eikö hänen olisi pitänyt vain kestää, vaikka taakka oli kuinka raskas tahansa?

(siis tottakai toivon, että hän olisi kestänyt, mutta samalla ymmärrän todella hyvin, kun näin se tuskan...)