yksin ulkona
minkä ikäiset lapset teillä leikkii yksin pihalla? mä en ainakaan uskalla päästää 4 vuotiasta tyttöä yksin hiekkikselle rivitalossa. tuttavalla 4 ja 2,5 vuotiaat pojat leikkineet jo pitkään keskenään naapuri pihassa, eikä ole nämäkään pojat kovin rauhallisia. ja meidän pihassa kolme vuotiaasta asti naapurin poika yksin ollut hiekkiksellä. jotenkin hirvittää, olenko ehkä liian " suojeleva" mielestänne?
milloihan tuota uskaltaa nuoraa pidentää:)
Kommentit (15)
pihassa vaikka en häntä koko ajan näkisikään. Rajat on sovittu ja vaaranpaikkoja ei pitäisi olla. Rajoja ei ole koskaan rikkonut joten luotan siinä mielessä lapseen. Vaikka ainahan voi jotain sattua. Myös 2½v. kuopus saa olla sisarusten kanssa leikkipihalla pieniä hetkiä itsekseen jos käyn vaikkapa laittamassa ruuan aluille tai hakemaan jotain. Keittiöstä näköyhteys pihalle. Aidatulla takapihalla saa olla ilman vahtimista. Esikoisen kohdalla taidettiin mennä reilusti yli 3v. iän ennen kuin sai olla itsekseen pihalla. Nyt vähän käytännön pakottamana lapsille ollut pakko antaa pidempää talutusnuoraa ulkoiluasiassa.
Hyvä, että nostit tämän asian pinnalle. Olemme puistossa äitien kanssa asiasta puhuneet tänä kesänä useaan otteeseen. Tapoja on todellakin laidasta laitaan: jotkut äidit vahtivat ihan vieressä vielä viisivuotiastakin, kun taas yksi poika on jo alle 3-vuotiaasta kuljeskellut omalla pyörällään pitkin poikin omakotitaloaluetta eikä äiti kysele perään. Itse asiassa en ole hänen äitiään koskaan nähnytkään, vaikka poikaa näkee näin kesäisin lähes päivittäin.
Meillä poika on nyt 3,5-vuotias ja aika rauhallinen/varovainen luonteeltaan. Annan hänen touhuilla omassa pihassamme tai puistossa (rajoittuu tonttiimme) yksikseen, mutta vilkuilen silti vähän väliä ikkunasta. Koska meiltä löytyy myös 1,5-vuotias, olen yleensä heidän kanssaan pihalla. Jos naapurin 6-vuotias on paikalla, annan pojan olla hänen kanssaan jopa puoli tuntia pihoillamme enkä kurki perään. Tämä tuntuu hiukan riskialttiilta, mutta luotan tuohon isompaan poikaan niin paljon, että uskallan poikamme päästää hänen kanssaan. Kadulla (pieni omakotitaloalueen katu) pojalla ei ole lupaa olla ilman, että me vanhemmat olemme paikalla, vaikka asfalttitie pyöräilyyn innoistaisikin.
Tuon nuoran pidentäminen on varmasti taitolaji ja riippuu monesta eri asiasta, kuten joku jo kommentoikin. Meillä kuitenkin nuo pienet itsenäiset hetket ovat tehneet pojallemme tosi hyvää. Seuraan joskus salaa hänen touhujaan pihalla ja tunnen suoranaista äidin ylpeyttä, kun hän tyytyväisenä mittailee tonttia ja touhuaa jotain " tärkeitä" pihahommia ;-).
t. Jogu
Itse pidän tärkeänä sitä, että tiedän mitä lapseni tekevät ja missä he ovat. Kaikille (ainakaan meidän taloyhtiössä) se ei ole yhtä tärkeää... Meidän kotimme edessä on yksi leikkipaikoista ja siellä on 4,5v poikamme saanut leikkiä halutessaan (leikkialue näkyy ikkunoista). Nuorempi pojista (2,5v) on kova karkailemaan, joten hänen kanssaan on oltava koko ajan. Kouluikäiset ovat mielestäni jo riittävän isoja kulkemaan kavereiden kanssa, jos rajat on sovittu (esim. pysytään oman taloyhtiön alueella tai pyydetään lupa, jos ollaan menossa muualle).
Mutta naapurin 3v, 4v ja 6v pyörivät monien muiden lasten tavoin aamusta iltaan missä haluavat eivätkä vanhemmat ole lainkaan huolissaan. Suotakoon se heille... Itse ainakin harmistuin tällä viikolla, kun tullessamme kotiin huomasimme, että kaikki takapihan maahan istutetut kukat oli revitty ja heitetty lastemme uima-altaaseen (oltiin peitetty vesi ettei tarvitsisi joka päivä vaihtaa uutta vettä). Vesi oli likaista, kukat lopullisesti tuhottu ja lastemme terassille jääneitä leluja levitelty pitkin pihaa. Tätäkään tuskin olisi tapahtunut, jos lapsia olisi valvottu... Eli toisaalta lapsiaan valvomalla voi myös estää heitä tekemästä asioita, jotka voivat olla vaarallisia tai muuten vain kiellettyjä.
Paikallislehdessä oli tällä viikolla juttu 13v. pojasta, joka houkutteli kaksi 5v pikkutyttöä rivaripihalta mukaansa ja teki toiselle tytöistä seksuaalista väkivaltaa...Eli itse en kaupunkioloissa kyllä uskalla antaa lapseni mennä ja tulla mielensä mukaan edes tutulla piha-alueella. Kyseisen tytön äiti oli erittäin järkyttynyt asiasta; hän ei olisi ikinä uskonut että mitään sellaista voisi heidän asuinalueellaan tapahtua.
Jo viime kesänä päästin hänet " yksin" rivarimme pienelle aidatulle pihalle. Mutta tosiaan niin, että sieltä ei pääse kuin sisälle. Portti on, mutta lukko oli vielä liian raskas eikä muutenkaan osoittanut mielenkiintoa lähteä pihasta. Yksin = puuhailin itse sisäkotitöitä niin, että kuulin/näin koko ajan ja kävin välillä siltikin pihalla kurkkaamassa.
Tällä hetkellä yksin pihalla oleminen on sitä, että voin kipaista sisällä hakemassa unohtuneen tavaran tms. ja poika odottelee. Saa myös juosta edeltä postilaatikolle ja laatikolta sisälle (laatikot ovat rivitalon toisessa päässä " pimennossa" ).
Riippuu paljon tosiaan paikasta ja lapsista ja ketä pihalla on. Kotona en päästä yksin puistoon tai taloyhtiön pihaan, koska vieressä menee " kävelytie" , jota pitkin teinit ajaa aivan hirveää vauhtia skoottereilla samoin puistossa eikä niihin tunnu saavan edes poliisi kuria (onhan ne sen aikaa kunnolla kun poliisit joku soittaa, mutta kun poliisi häipyy niin...). Siskoni asuu taas " maalla" ja vielä päättyvän kadun viimeisenä. Siellä siskon lasten kanssa (4v ja 7v) saa poika olla heidän pihassaan ja siinä " kadulla" , mutta ei lähteä puistoon.
Viime viikolla meillä kävi yksi ilta pimpottamassa ovikelloa ihan outo n. 5v poika, joka kysyi meidän poikaa ulos leikkimään. Olen nähnyt pojan joskus kävelevän isänsä kanssa kauppaan tuosta kävelytietä eli siitä varmaan on tiennyt, että meillä on poika (ja tietenkin leluista ym. pihalla voi arvata), mutta koskaan ei siis ole leikkinyt meidän pojan kanssa (ei tiennyt nimeäkään, kysyi vain " sitä poikaa joka asuu tässä" ) minun eikä miehen tietämän mukaan, ei tunneta vanhempia tms. Enkä olisi kyllä muutenkaan päästänyt, mutta olimme juuri menossa saunaankin...
Meidän ainokainen on 5-vuotias mielestäni järkevä tyttö, jonka tiedän pysyvän rajojen sisäpuolella (toistaiseksi oma piha). Nuoran katkaiseminen tuntuu äitinä olevan vain niin vaikeaa. Asumme kerrostalossa isossa kaupungissa, mutta meiltä puuttuu näköyhteys taloyhtiön pihalle. Olen miettinyt, että alammeko harjoitella pihalla yksinoloa tänä kesänä vai kypsyttelemmekö ajatusta vielä vuoden. Tänä kesänä hänellä on kuitenkin omakin juttu, uimakoulu. Tässä taannoin tyttöäni pyydettiin pihalle leikkimään ja jäin penkille istumaan (olimme tulossa kotiin koko perhe kesän riennoista), mutta fiilis oli jo jotenkin tyhmä, koska kaikki pihalla olevat lapsetkin olivat jo suhteellisen isoja, 5-8- vuotiaita. Omat hetket pihalla tekisivät tytölle varmasti hyvää, joten irti pitäisi päästää- vaikka ensi alkuun vartiksi kerrallaan!! :)
Eskarilainen sai jo viime kesänä pyöräillä omissa kortteleissa itsenäisesti ja häneen luotan enemmän, on järkevä ja rauhallinen poika. Mutta tuo 4,5-vuotias tyttö... Häntä saa edelleen vahtia sisälläkin koko ajan, saattaa keksiä mitä tahansa, oikea Vaahteramäen Eemeli, vaikka tyttö onkin. ;-) Viimeksi eilen kävimme pitkän tiukan keskustelun yksin pyöräilystä, tytölle kun niin ottaa luonnolle että veli saa jo pyöräillä yksin mutta hän ei. Tyttö ei kuulemma enää yhtään kestä olla pienempi kuin veljensä ja haluaa heti kasvaa yhtä isoksi! ;-D
Eli sanoisin että lapsesta paljon riippuu miten uskaltaa jättää yksin leikkimään, samoin leikkipaikasta, minkään järven, joen tai meren lähelle en päästäisi uimataidotonta lasta ikinä yksin leikkimään, riippumatta iästä.
Itse olen tiukalla linjalla... 5-vuotias ei mene minnekään yksin. Jos haluaa leikkiä kavereiden kanssa puistossa rauhassa, niin minä istun penkille ja katselen muualle, luen jotakin tms... Isosta kaupungista on kyse, mutta toimisin taatusti samoin myös pienessä kaupungissa. Joka paikassa voi sattua kaikenlaisia kamaluuksia nykyään ja mun mielestä lapset ei saa olla toisistaan vastuussa, koska se on liian kova paikka jos jotakin oikeesti sattuu sattumaan, eli en luottais " naapurin lapsiin," vaikka tuttuja olisivatkin. Ala-asteikäinen tietysti pystyy itse jo vähän kulkemaan lähipiirissä, mutta sittenkin olen kyllä tiukkana siitä, että aina pysyy kaverin kanssa...
Nuo omat suljetut pihat on erikseen, kun voi olla varma, että lapsi pysyy suljetulla alueella ja asiattomat ei pääse sisään myöskään... eli omalla aidatulla pihalla antaisin leikkiä, tosin se ei kyllä tässä asunnossa ole vaihtoehtona ollenkaan...
Vaikea vastata mitään ikää, koska riippuu niin paljon asuinpaikasta, ympäristöstä, lapsesta ym.
Meillä 2v3kk poika on nyt leikkinyt kuukauden verran jo yksin pihalla. Asumme maalla omakotitalossa. Leikkipaikka on ihan ikkunan alla etupihalla, johon on 3 ikkunaa, joista seuraan poikaa vähän väliä. On aika arka yksin ulkona eli ei juuri liukumäen vierestä liiku minnekään.
Tiehen, jolla ajaa lisäksemme vain kaksi naapuria (on siis umpitie) on talolta matkaa lähes 50m. Näkyvyys on hyvä, joten uskalla sen vuoksi päästää jo näinkin pienen yksin välillä leikkimään. Seuraan tilannetta vähän väliä ja joskus on vauvan itkuhälytin, jotta kuulen pojan äänet.
Ennen asuimme rivitalossa enemmän kaupunkiympäristössä. Siellä en päästäisi lastani yksin pihalle, vaikka autotietä ei sielläkään ollut lähellä.
nyt jo on tyttö 1v7kk ulkona pihan muiden lasten kanssa jopa tunnin putkeen. Asutaan siis rivarissa, jossa talot muodostaa suojaisan pihan . Tytön isoveli on 12 täyttänyt, muut pihan lapset 5-13 vuotiaita. Hoitajia löytyy melkein aina, ja eilen Annika, 11-vee, tuli ihan vartavasten meiltä neitiä ulos hakemaan.
Käytännössä meillä on etuovi aina auki kun pikkuinen on veljensä/pihan lasten kanssa ulkona. Usein myös itse teen pihatöitä, tai lueskelen pihalla, siinä samalla. Tämä tapa toimii meillä, mutta ei välttämättä kaikissa muissa taloyhtiöissä.
Niin, ja ikinä en lähtisi kotoa pois esimerkiksi kauppaan, kun muut lapset " hoitaa" tätä pihan pienintä. Ja vielä viimeinen lisäys: muutetiin tähän taloyhtiöön talvella, ja jos joku mulle silloin olisi sanonut että tyttö on " yksin" pihalla, en todellakaan olisi moista uskonut!!!
Reilu 4-vuotias saa olla yksin omalla aidatulla pihallamme sekä suojaisalla taloyhtiön pihalla, mutta tällöinkin käyn vähän väliä katsomassa, että hän siellä on.
2-vuotias saa olla sen hetken isomman kanssa aidatulla pihallamme, että vedän itselleni kengät sisällä jalkaan...
en voi tietää mitä pervoilijoita alueella asuu tai minkälaisia ihmisiä ohikulkijat ovat. Lapsen puolesta kyllä voisin päästää, ei ole koskaan harrastanut karkailua.
Viime viikolla oli Helsingin uutisissa juttua 5-vuotiaasta tytöstä, joka joutunut 13-vuotiaan pojan hyväksikäytön uhriksi. Tytön perhe asuu rivarialueella ja poika oli viereisestä kaupungin osasta ...Juu ei, mun kullannuppu pysyy vanhempien vahtivien silmien alla ainakin vielä kolme-neljä vuotta.
Omat lapseni, 3v kaksoset eivät saa missään tapauksessa olla yksin pihassa. Asumme hyvin rauhallisella rivarialueella helsingissä. Pysyvät kyllä pihassa ja tuskimpa täällä mitään kamalia pervojakaan on. En niitä pelkää, mutta se että vaikka tiedän etteivät mihinkään lähde pihalta ei takaa sitä etteivät tee mitä sattuu pihalla. Saattavat heittää kiviä tosiapäin, autoja päin ja vaikka huitoa muita lapsia kepeillä.
Mun mielestä tuotakin asiaa kannattaa lasten vanhempien pohtia. Jos lapset kovin nuoresta yksin pihalla eikä kukaan kerro mitä saa tehdä ja mitä ei, heistä tulee aika nopeesti sellaisia että tekevät pihalla mitä sattuu, vanhemmat kun eivät tiedä mitä kullannuput siellä puuhaavat. Usein joudun puuttumaan muiden lasten tekemisiin pihallamme, jossa on muutama näitä jo hyvin nuoresta yksin pihalla olleita muksuja. Heillä ei ole kyllä aina käytöstavat ihan hanskassa... Ja ovat jo kuitenkin aika isoja jo.
Kyllä vanhempien tulee olla minun mielestä hieman perässä vahtimassa ja kertomassa mitä tehdään ja mitä ei, kunnes se menee ainakin jotenkin perille lapsen päähän.
kavereiden kanssa taloyhtiön pihalla. Kyllä niitä rajoja opeteltiin, mutta helpotti, kun kaikista rivitaloista oli näköyhteys pihalle ja kaikilla myös pieniä lapsia.
Nyt nuorempi saa mennä 3½-vuotiaana 6 vuotiaan isoveljen kanssa, kunhan pysyvät reviirin sisällä.
Asumme ok-taloalueella, jossa jokainen talo on lapsiperhe. Lapsemme saa olla tällä tiellä kenen pihalla vaan (siis jos kaveri kutsuu tms.), joka pihassa on valvovia silmiä kun meilläpäin vanhemmat seurailee toistenkin lasten tekemisiä. Minä tosin kuikuilen ainakin puolen tunnin välein, missä poika menee ja hänkin piipahtelee omalla pihalla säännöllisesti. Pikkusisko täyttää kohta 3 ja saa olla yksin omalla pihallamme jonkin aikaa - mutta seuraan häntä koko ajan ikkunasta. Tämä tarkoittaa siis jotain 15 minuuttia maksimissaan, yleensä olen kuitenkin itsekin pihalla kun hän on. Hän ei koskaan karkaile ja hän on siis aivan meidän oman talon pihassa tai omalla terassilla ajelemassa vauvojen mopolla, josta on suora näköyhteys sisään.
Minua pöyristyttää, että isoveljen viisivuotiaat tarhakaverit saattaa tulla hakemaan häntä klo 20 illalla ulos, ajelevat pitkin isoa ok-taloaluetta ilman kypäriä ja ihmettelevät sitten, miten " vauva" meidän poikamme on. Siis viisivuotiaat!! Minä olisin aivan paniikissa jos tietäisin, että meidän poika on parin kilsan päässä siihen aikaan illasta kavereittensa kanssa ajelemassa pyörällä ilman kypärää! Lisäksi yksi tarhakaveri ajeli kerran jälleen ilman kypärää tuolla ison tien laidassa. Ihan kiljahdin kun hän ajeli iltasella siellä ja sanoin ääneen, että kauheeta kuin pieni täällä yksin ja meidän poikamme sanoi että " äiti hei, se on XXX" . :-I Eli meillä viisivuotiaan reviiri kulkee omassa tiessä, jossa on siis 7 taloa kullakin puolella - ei saa lähteä edes pväkodin pihaan asti. Kaksivuotias jonkin aikaa yksin omassa pihassa, pitemmän aikaa aina vanhempi mukana.
Riippuu siitä onko näköyhteys pihalle vai. Meillä 4 v ja 2 v leikkii joskus " yksin" pihalla, mutta ikkunoista näkyy joka puolelle, 4 v (no 4 ja ½) leikkii myös naapurin pihalla, jossa ollaan ensin tutustuttu ja joka on huutoetäisyydellä (yksi talo välissä), yleensä olen itsekin silloin ulkona omalla pihalla. Kaksivuotiasta (kohta kolme) en päästä naapurin pihalle, mutta saattaa joskus leikkiä yksin omalla pihalla.
Riippuu lapsesta hyvin paljon - eivät ole koskaan pyrkineet pois pihalta nämä omat, jos villinä karkailisivat, ei voisi tietenkään jättää - ja riippuu kuinka lähellä autotiet ovat...