Kannattaisikohan minun opiskella lähihoitajaksi???
Olen 21- vuotias 8kk- pojan äiti. Minulla on vain peruskoulu käytynä ja minua kiinnostaisi lähinnä vain alat, joihin tarvittaisiin lähihoitajakoulutukset. Ongelmani kuitenkin on se, että minulla on luultavasti joku keskittymishäiriö, tai joku hahmotushäiriö. Koulunkäynti on aina ollut vaikeaa minulle. Olisikohan minulla edes mahdollisuuksia valmistua...? Täytyykö koulutuksessa lukea hirveästi? Onko täällä ketään lähihoitajaa? Mitä teen?
Kommentit (5)
Uskoisin jopa, että lähihoitajan koulutukseen voi päästä, vaikka kertoisit jo soveltuvuuskokeessa tästä ongelmastasi, jos muuten olet alalle sopiva eli ihmisläheinen ihminen. Puhu ongelmistasi avoimesti, jotta voit saada tarvitsemaasi tukea opintoihin. Minulle jäi koulutuksesta tunne, että kaikkien annetaan valmistua. Kaikki eivät olleet kovikaan älykkäitä, mutta silti saivat paperit ,kun olivat tehneet riittävän monta kertaa uusintatenttejä pääsivät läpi. Sitkeyttä!
Koulutus panee ajattelemaan omaa elämääkin. Oman elämän hallintataidot voivat kehittyä lähihoitajaksi valmistumisen myötä. Koulutus voi käydä joillekin jopa terapiasta.
Itse en lukenut tentteihin. Istuin ahkerasti tunneilla ja se riitti.
Ja tärkeää nimenomaan heti lähteäkin siltä pohjalta niin opinnotkin siiten sujuvat paremmin kun saat heti tietoa ja tukea opintoihin liittyvissä asioissa. Tärkeintä on just se, että itse tiedät, mistä olet kiinnostunut ja mitä haluat.
Kannattaa vaikka työkkäriin ottaa yhteyttä ja sieltä kysellä oisko niillä antaa ohjausta, tai kenties jopa osaisivat kertoa olisiko jotain sopeutumisjuttuja yms...
Tsemppiä kovasti sinulle! :)
Vierailija:
Uskoisin jopa, että lähihoitajan koulutukseen voi päästä, vaikka kertoisit jo soveltuvuuskokeessa tästä ongelmastasi, jos muuten olet alalle sopiva eli ihmisläheinen ihminen. Puhu ongelmistasi avoimesti, jotta voit saada tarvitsemaasi tukea opintoihin.
Juu taidan kyllä ruveta tästä sitten opiskelemaan. Olisikohan se hyvä idea, että aloittaisin opinnot sitten, kun poika on 2-vuotias. Laittaisin puolipäivähoitoon. Ja sitten, jos ei opinnot millään sujukkaan(johon en kylläkään usko, sen verran helpommalta kuulosti, kun olin ajatellut), niin olisin pojan kanssa kotona hoitovapaan loppuun asti ja menisin sitten oppisopimukseen? Voisin tässä välissä sitten käydä tutkituttamassa päänikin.
kyllä siellä yleensä pärjää jos on malttia ja aivot.