Mikä tässä matikassa mättää? HS juttu yksinhuoltaja kerrytti 20k vuosituloilla puolen miljoonan varallisuuden muutamassa vuodessa
Jutun mukaan hänen vuositulonsa ovat olleet noin 20 000e, ei perintöjä tai muita saatuja rahapotteja. Hän aloitti säästämisen muutamalla kympillä indeksirahastoon 2013. Vasta 2017 hän todenteolla kiinnostui sijoittamisesta. Nyt on sitten 100 000e jo säästöissä, rahastoissa ja sijoituksissa. Yhteensä hänen kerryttämä varallisuutensa on jutun mukaan jo puoli miljoonaa, kun lasketaan yhteen myös hankkimansa sijoitusasunnot.
Jos lasketaan, että 13 (vuodet) x 20 000= 260 000, niin hän olisi käytännössä siis noin tuplannut kaiken tienaamansa rahan määrän vain sijoittamalla.
Millaisille sijoituksille saa noin hyvän tuoton, varsinkin jos ensimmäiset 4 vuotta on säästänyt vain joitain kymppejä rahastoon?
https://www.hs.fi/elama/art-2000012378862.html
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkavivullahan nää vetää. Tosi moni julkisuudessa olevakin elää muka rikkaan elämää velaksi. Näitä ei mun mielestä saisi nostaa esimerkeiksi.
Mikä on velkavipu? Selitä yksinkertaisesti, kiitos.
Velkavipu tarkoittaa sitä, että sijoittaja ottaa lainaa ja ostaa sitten lainarahalla sijoituskohteita, esim. osakkeita tai sijoitusasunnon.
Tyypillisimmin velkavipua käytetään juuri sijoitusasuntojen ostamiseen, mutta jotkut käyttävät sitä myös osake- tai muissa sijoituksissa.
Ajatuksena velkavivun käytössä on se, että voit ostaa isomman sijoituksen kuin mihin omat rahasi riittävät. Jos velan korko on pienempi kuin sijoituksen tuotto, saat enemmän rahaa kuin mitä maksat velan korkoja. Mutta tähän liittyy sitten iso riski, jos sijoitus ei tuotakaan odotetulla tavalla.
Joo, nyt tajusin. Olenkin aina ihmetellyt, mikä ihmeen velkavipu. Se vipu sana on tuossa jotenkin niin outo.
Tulee sanasta vipuvoima. Kun on pidempi varsi, millä vääntää niin mutteri pyörii helpommin.
Ehkä takaajat? Isällä rekkafirma yms. Ratsastusharrastus oli jotain kautta edullinen. Mutta luultavasti vanhemmat ovat apuna jollain tavalla.
"No, jos sulla on nolla euroa omaa rahaa, se ei tuota.
Jos otat lainaa tonnin ja sijoitat sen, niin se tuottaa."
:D
Jos palkka on se 1600€/kk. (Noin 20000/vuosi). Siihen lapsilisät, elatustuet ja ehkä jotain muuta. Niin se palkkatulo ei ole ainoa tulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkavivullahan nää vetää. Tosi moni julkisuudessa olevakin elää muka rikkaan elämää velaksi. Näitä ei mun mielestä saisi nostaa esimerkeiksi.
Mikä on velkavipu? Selitä yksinkertaisesti, kiitos.
Velkavipu tarkoittaa sitä, että sijoittaja ottaa lainaa ja ostaa sitten lainarahalla sijoituskohteita, esim. osakkeita tai sijoitusasunnon.
Tyypillisimmin velkavipua käytetään juuri sijoitusasuntojen ostamiseen, mutta jotkut käyttävät sitä myös osake- tai muissa sijoituksissa.
Ajatuksena velkavivun käytössä on se, että voit ostaa isomman sijoituksen kuin mihin omat rahasi riittävät. Jos velan korko on pienempi kuin sijoituksen tuotto, saat enemmän rahaa kuin mitä maksat velan korkoja. Mutta tähän liittyy sitten iso riski, jos sijoitus ei tuotakaan odotetulla tavalla.
Joo, nyt tajusin. Olenkin aina ihmetellyt, mikä ihmeen velkavipu. Se vipu sana on tuossa jotenkin niin outo.
Tulee sanasta vipuvoima. Kun on pidempi varsi, millä vääntää niin mutteri pyörii helpommin.
Tai painava kivi nousee helpommin maasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkavivullahan nää vetää. Tosi moni julkisuudessa olevakin elää muka rikkaan elämää velaksi. Näitä ei mun mielestä saisi nostaa esimerkeiksi.
Mikä on velkavipu? Selitä yksinkertaisesti, kiitos.
Velkavipu tarkoittaa lainarahan eli vieraan pääoman käyttämistä sijoituksen tai liiketoiminnan rahoittamiseen oman pääoman rinnalla tai jopa kokonaan velkarahalla. Sen tavoitteena on kasvattaa sijoitetun oman pääoman tuottoa moninkertaiseksi verrattuna siihen, että sijoitus tehtäisiin pelkällä omalla rahalla.
No miten se tuotto moninkertaistuu sillä velkarahalla? Eikö se omakin raha moninkertaistu? Vai sijoitetaanko nämä tosi riskisiin kohteisiin vielä?
Asunrosijoittamisessa: ostat velkarahalla 150000€ asunnon, lyhennät lainaa 200€/kk, saat vuokratuottoa 800€/kk.
Osakkeissa: ostat velkarahalla 100000 osakkeita, suurin tuotto korkealla riskillä. Ilman velkarahaa olisit voinut ostaa osakkeita vain nytkyttämällä, jolloin tuotto jää pieneksi suurellakin riskillä.
Minusta on täysin uskottavaa, että saa noin 10 vuodessa kokoon 100 000 euron sijoitussalkun. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Omani on kasvanut paremmin.
Noiden asuntojen osalta ajattelisin, että niissä on lainaa. Riippuu milloin, minkä kuntoisina ja millä hinnoilla asunnot on hankittu, mutta olihan niissäkin vielä 5 vuotta sitten aika hyvä mahdollisuus tienata. Moni osti halvalla huonokuntoisen ja möi pois rempattuna, sai omalle työlle hyvän tuoton. Riippuu myös, koska ja miten niiden arvo on arvioitu. Nythän asuntojen hinnat ovat jo jonkin aikaa tulleet alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin hyvä tuotto saadaan vain riskaabeleilla sijoitusinstrumenteilla.
On käynyt hyvä onni, toivottavasti se jatkuu. Esim. jos osti bitcoinia oikeaan aikaan, yksikin bitcoin on voinut tuottaa kymmenien tuhansien sijoitukset. Mutta oston ja myynnin ajoittaminen oikeaan aikaan, se on se ydinongelma kaikessa sijoittamisessa.
N58
Kryptot ja erityisesti bitcoin ovatkin likipä ainoa instrumentti miten tuo voisi olla mahdollista. Tähän päivään nähden bitcoinin arvo viime vuosikymmennellä oli ajankohdasta riippumata hyvin matala. En kuitenkaan lähtisi enää veikkaamaan kryptoja, AI muodostaa todellisen uhka lohkoketjuteknologialle.
Täällä oli jo laskelma indeksiin sijoittamisesta noilla jutun rahasummilla, ja ne pitivät paikkansa miltei täysin.
Kympeillä ei ole puolen miljoonan omaisuutta indeksituotoilla saa millään muutamassa vuodessa. 50 € X 12 = 600 € vuodessa. Eli kymmenen vuodestä tuo on kasvanut 1200 €, 9 vuoden sijoitus on kasvanut suurinpiirtein 1100 €, 8 vuoden suurinpiirtein1000 jne. Ei olla lähimainkaan puolessa miljoonassa vaan kymppitonnissa.
Sinulla on täysin väärät summat, ja korkoa korolle puuttuu kokonaan.
70€ per kuukausi 5v ajan + korkoa korolle, ja sitten vielä 10v lisää korkoa korolle efektiä tekee 11 000€.
Tuo viimeisen 10v suurempi sijoittaminen teki 88 000€.
Eihän puutu ja suuruusluokka on oikea päässälaskettuna. Kaikki 10 vuotta vähemmän rahastossa ollut raha on tuottanut vähemmän, koska sijoitusaika on lyhyempi.Tässä ei myöskään oteta huomioon, että todellinen tuotto jää myös vaatimattomammaksi inflaation ja verojen vuoksi. Joten et saa käteen mitä salkussasi sattuu olemaan. Sijoittaminen on hyvä tapa inflaatiota vastaan, mutta jos summat ovat vaatimattomia niin "muutamassa" vuodessa et vaurastu edes hyvällä onnella. Poislukien kryptot missä tuottkokertoimet ovat olleet kymmnissätuhansissa prosenteissa. Iso osa säästäjistä ei koskaan kotiuta pääomiaan, koska kertyminen on lopulta melko vaatimatonta ja säästäminen tehdään elämisestä yli jäävillä rahoilla. Varat siirtyvät useimmiten perillisille.
Nuo numerot ovat täsmälleen oikein. Noilla summilla ja aikajanalla sijoittamalla todellakin tulee 100 000€ arvoinen salkku.
Inflaatio ja verot eivät myöskään tähän nyt liity, koska lehtijutun rouvankaan tuotoista noita ei ole vähennelty, eikä noita edes salkun arvosta edes vähennellä, koska ne rahat ovat siellä tilillä kasvamassa korkoa korolle niin kauan kun ne sieltä nostaa.
Sinä toki voit ne huviksesi ne laskea jos siltä tuntuu, mutta aiheeseen ne eivät liity.
Numerot ovat oikein jos alkupääoma on ollut kymmeniä tuhansia euroja, eikä muutamia kymppejä säästöjä joka kuussa. Turha tulla opettamaan pitkän matematikan laudaturin kirjoittanutta yksinkertaisissa korkolaskuissa.
Nuo numerot ovat täsmälleen oikein niillä tiedoilla jotka jutussa annettiin.
Täsmälleen oikein.
Sinun jankuttamisesi ei matematiikkaa muuta.
Olen lukenut jutun, mutta ei siinä avata mitään tietoja kunnolla. Numeroita on mahdotonta tarkistaa. Esimerkiksi:
Mihin rahastoihin sijoitti ja millaisella tuotolla? Alussa summa oli kerrottu 70e/kk, ainakin vuoteen 2017 asti.
Nykyään laittaa rahastoon 500e/kk, mutta tekikö niin välillä 2017-2026?
Jos tulot ovat olleet 1500e/kk, niin mistä rahat elämiseen JA sijoittamiseen JA sijoitusasuntojen sekä omistusasunnon lainojen lyhentämiseen (plus korot)?
Mistä se puolen miljoonan varallisuus on oikein tullut? Täysin ilman perintöjä ja saatua alkupääomaa, kuten jutussa kerrotaan?
Miten tällainen on oikein mahdollista kerrotuilla tiedoilla?
Hän on yksinhuoltaja. Jos on kovatuloinen ex, niin sieltä voi tulla suurikin summa rahaa kuukausittain. Lisäksi palkan päälle tulee lapsilisät ja mahdollisesti muitakin tukia. Ennen omistusasuntoon sai asumistukea. Hän ei siis varmastikaan elä vain ilmoitetulla palkallaan. Jäi myös kiinnostamaan, miten paljon hänellä on velkaa eri suuntiin, ja onko hän sijoittanut lainarahalla.
Näissä jutuissa jää AINA joku olennainen asia kertomatta.
Ennen omistusasuntoon sai asumistukea, mikäli olit todella pienituloinen, tyyliin palkka 1000 euroa kuussa.
Jos ton naisen palkka on 2000 euroa kuussa, hän ei ole saanut mitään asumistukea eikä muitakaan tukia tietenkään.
Toimeentulotukeakin saadakseen täytyy olla täysin persaukinen, eikä tuo nainen sitä ole. Yleistukea ei saa, jos on normaalissa palkkatyössä.
Tuossa nyt on niin monia muuttujia, että oikeastaan aivan turha spekuloida. Ehkä ex ei ole maksanut minimielaria kuten useimmat, vaan ollut lapselleeen/lepsilleen avokätinen tms. Mutta nuo sijoitussummat vastaavat sellaista ihmistä, jolla palkkatulot ovat reippasti yli 50. Mikä alkaa olla jo kaukana köyhästä yh:sta.
Sijoittamisessa korkoa korolle ilmiö alkaa vaikuttamaan merkittävästi kun aikaa kuluu tarpeeksi. Toisekseen pitää muistaa että kun jargonissa puhutaan vuosittaisesta 7% keskimääräisestä tuotosta, niin nousun aikoihin se voikin olla 20-30% tai enemmänkin ja taantumissa taas negatiivinen. Eli hyvällä tuurilla ehkä mahdollista artikkelissa esitetyt luvut, mutta en jaksa tarkempaan alkaa laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sijoittamisessa korkoa korolle ilmiö alkaa vaikuttamaan merkittävästi kun aikaa kuluu tarpeeksi. Toisekseen pitää muistaa että kun jargonissa puhutaan vuosittaisesta 7% keskimääräisestä tuotosta, niin nousun aikoihin se voikin olla 20-30% tai enemmänkin ja taantumissa taas negatiivinen. Eli hyvällä tuurilla ehkä mahdollista artikkelissa esitetyt luvut, mutta en jaksa tarkempaan alkaa laskemaan.
Ei tarvi hyvää tuuria tuohon, vaan aivan tuon tavallisen keskimääräisen tuoton.
Vierailija kirjoitti:
Huonoin sijoitusvinkki on kuukausimaksuinen osakesäästötili. Maksat aina, vaikka arvo alenisi ja kuukausimaksut estää tehokkaasti korkoa korolle ilmiön.
ja MILLÄ palveluntarjoajalla on "kuukausimaksuinen osakesäästötili". Ei ainakaan nordealla, nordnetillä, eikä danskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkavivullahan nää vetää. Tosi moni julkisuudessa olevakin elää muka rikkaan elämää velaksi. Näitä ei mun mielestä saisi nostaa esimerkeiksi.
Mikä on velkavipu? Selitä yksinkertaisesti, kiitos.
Velkavipu tarkoittaa lainarahan eli vieraan pääoman käyttämistä sijoituksen tai liiketoiminnan rahoittamiseen oman pääoman rinnalla tai jopa kokonaan velkarahalla. Sen tavoitteena on kasvattaa sijoitetun oman pääoman tuottoa moninkertaiseksi verrattuna siihen, että sijoitus tehtäisiin pelkällä omalla rahalla.
No miten se tuotto moninkertaistuu sillä velkarahalla? Eikö se omakin raha moninkertaistu? Vai sijoitetaanko nämä tosi riskisiin kohteisiin vielä?
Asunrosijoittamisessa: ostat velkarahalla 150000€ asunnon, lyhennät lainaa 200€/kk, saat vuokratuottoa 800€/kk.
Osakkeissa: ostat velkarahalla 100000 osakkeita, suurin tuotto korkealla riskillä. Ilman velkarahaa olisit voinut ostaa osakkeita vain nytkyttämällä, jolloin tuotto jää pieneksi suurellakin riskillä.
Mutta kuka antaa 20k€ vuosituloilla mitään lainaa ilman vakuuksia? Ei siinä ole mitään kirjoittamisen aihetta, että pääomalle saa ihan kohtalaista tuottoa. Mitään sampoa ei ole olemassa, joka jauhaa tuottoa. ilman pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkavivullahan nää vetää. Tosi moni julkisuudessa olevakin elää muka rikkaan elämää velaksi. Näitä ei mun mielestä saisi nostaa esimerkeiksi.
Mikä on velkavipu? Selitä yksinkertaisesti, kiitos.
Velkavipu tarkoittaa lainarahan eli vieraan pääoman käyttämistä sijoituksen tai liiketoiminnan rahoittamiseen oman pääoman rinnalla tai jopa kokonaan velkarahalla. Sen tavoitteena on kasvattaa sijoitetun oman pääoman tuottoa moninkertaiseksi verrattuna siihen, että sijoitus tehtäisiin pelkällä omalla rahalla.
No miten se tuotto moninkertaistuu sillä velkarahalla? Eikö se omakin raha moninkertaistu? Vai sijoitetaanko nämä tosi riskisiin kohteisiin vielä?
Asunrosijoittamisessa: ostat velkarahalla 150000€ asunnon, lyhennät lainaa 200€/kk, saat vuokratuottoa 800€/kk.
Osakkeissa: ostat velkarahalla 100000 osakkeita, suurin tuotto korkealla riskillä. Ilman velkarahaa olisit voinut ostaa osakkeita vain nytkyttämällä, jolloin tuotto jää pieneksi suurellakin riskillä.Mutta kuka antaa 20k€ vuosituloilla mitään lainaa ilman vakuuksia? Ei siinä ole mitään kirjoittamisen aihetta, että pääomalle saa ihan kohtalaista tuottoa. Mitään sampoa ei ole olemassa, joka jauhaa tuottoa. ilman pääomaa.
Jutusta ei selvinnyt hänen tulonsa. Ainoastaan palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo osakkeissa oleva 100 000 euron kerryttäminen vuodesta 2013 on kyllä uskottavaa, itselläkin sijoitusten arvo moninkertaistunut vuodesta 2013 vaikka en muuta uutta rahaa kuin osan osingoista laittanut sijoituksiin. Toki mukana muutamia tosi hyviä onnistumisia. Ja todella huonolla tuurilla ei olisi edes säästettyä pääomaa jäljellä.
Sijoitusasuntojen arvo on voinut nousta jos on niitä omalla työllä rempannut ja sijainti on hyvä. On voitu ostaa velkarahalla ja vuokralaiset on maksaneet velan korot ja lyhennyksen.
Itsellä on tuossa ajassa sijoitusten arvo kaksinkertaistunut, mikä vastaa normaalia tuottoa. 8 % vuosituotto hieman yli kaksinkertaistaa pääoman 10 vuodessa ennen.kuluja ja veroja.
Esimerkiksi Orionin osake maksoi vuonna 2013 n. 20 euro ja nyt yli 100 euroa. Hinta on viisinkertaistunut ja lisäksi hyvät osinkotuotot 13 vuodelta.
Orionista on tullut hyvät tuotot. Oma pottini on kuusinkertaistunut. Aikaa on tosin mennyt parikymmentä vuotta.
Jos on lähtenyt nollasta ja vuodesta 2017 sijoittanut joka kuukausi vajaat 500 euroa Helsingin pörssiin indeksin mukaisesti osingot uudelleen sijoittaen, on nyt kasassa sadan tonnin salkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin sijoitusvinkki on kuukausimaksuinen osakesäästötili. Maksat aina, vaikka arvo alenisi ja kuukausimaksut estää tehokkaasti korkoa korolle ilmiön.
ja MILLÄ palveluntarjoajalla on "kuukausimaksuinen osakesäästötili". Ei ainakaan nordealla, nordnetillä, eikä danskella.
Dansken OST:lla voi ostaa osakkeita kuukausittain sovitulla summalla. Saattaa olla muillakin pankeilla. Itse olen Dansken asiakas, niin satun tietämään tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa ei ollut kaikkea avattu, mutta rahasto/osakesijoitusten tuotot olivat hyvin uskottavia.
Jutussa kerrottiin henkilön ansiotulojen olleen 20 000 euroa vuodessa, siis 1660 euroa kuukaudessa. Todennäköisesti nämä olivat nettotuloja. Sen päälle tulee vielä lapsilisä sekä elatusapu tai -tuki.
Jos nyt oletetaan, että lapsen menot (muut kuin asumismenot) pystyy kattamaan lapsilisällä ja elatustuella ja että rintamamiestalon kulut lainanlyhennyksineen ovat 700 euroa kuukaudessa, niin tuosta jää vielä melkein tonni kuukaudessa äidin muihin kuluihin. Kyllä siitä jää jotain sijoituksiinkin, jos elää tarkasti. Ja jutun mukaan osa sijoituksista tuli kuuden sijoitusasunnon vuokratuloista.
Kuusi sijoitusasuntoa?!?!
Elatustuki ei millään pysty kattamaan lapsen kaikkia kuukauden menoja. Ellei sitten ole ollut antelias isä.
Tonni kuussa sähköön, veteen, vakuutuksiin (kotivakuutus pakollinen), auton kuluihin, puhelinlaskuun, nettilaskuun, apteekkiin, lääkäriin, ruokaan ja vaatteisiin yms. Ehkä just hikiseen riittää. Pelkkään ruokakauppaan kahdelta hengeltä menee vähintään 500 euroa kuukaudessa. Nettiyhteys ja kännykkäliittymät ovat noin 100 e kuussa.
Miten niin "vähintään 500 euroa kuukaudessa" ruokakauppaan. Meillä meni ruokakauppaan viime kuussa 2 hengellä 296,68 €. Tässä kuussa on mennyt 144,99 € ja tämän viikon ruoat on jo ostettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa ei ollut kaikkea avattu, mutta rahasto/osakesijoitusten tuotot olivat hyvin uskottavia.
Jutussa kerrottiin henkilön ansiotulojen olleen 20 000 euroa vuodessa, siis 1660 euroa kuukaudessa. Todennäköisesti nämä olivat nettotuloja. Sen päälle tulee vielä lapsilisä sekä elatusapu tai -tuki.
Jos nyt oletetaan, että lapsen menot (muut kuin asumismenot) pystyy kattamaan lapsilisällä ja elatustuella ja että rintamamiestalon kulut lainanlyhennyksineen ovat 700 euroa kuukaudessa, niin tuosta jää vielä melkein tonni kuukaudessa äidin muihin kuluihin. Kyllä siitä jää jotain sijoituksiinkin, jos elää tarkasti. Ja jutun mukaan osa sijoituksista tuli kuuden sijoitusasunnon vuokratuloista.
Kuusi sijoitusasuntoa?!?!
Elatustuki ei millään pysty kattamaan lapsen kaikkia kuukauden menoja. Ellei sitten ole ollut antelias isä.
Tonni kuussa sähköön, veteen, vakuutuksiin (kotivakuutus pakollinen), auton kuluihin, puhelinlaskuun, nettilaskuun, apteekkiin, lääkäriin, ruokaan ja vaatteisiin yms. Ehkä just hikiseen riittää. Pelkkään ruokakauppaan kahdelta hengeltä menee vähintään 500 euroa kuukaudessa. Nettiyhteys ja kännykkäliittymät ovat noin 100 e kuussa.
Miten niin "vähintään 500 euroa kuukaudessa" ruokakauppaan. Meillä meni ruokakauppaan viime kuussa 2 hengellä 296,68 €. Tässä kuussa on mennyt 144,99 € ja tämän viikon ruoat on jo ostettu.
Ehkä syötte muuallakin kuin kotona 24/7. Silloin ruokakauppaankin uppoaa vähemmän.
500 euroa kahdelta hengeltä menee ruokakauppaan, jos aina syö kotona, eikä muualla.
No, jos sulla on nolla euroa omaa rahaa, se ei tuota.
Jos otat lainaa tonnin ja sijoitat sen, niin se tuottaa. Tuotoista täytyy vähentää lainan kulut.
Yksinlertaistettuna.