Lue keskustelun säännöt.
Miehellä on jännä tapa lähteä ulos tai lähteä lasten kanssa ulos juuri vähän ennen kuin ruoka on valmis. Nytkin paistoin makaronilaatikkoa
15.11.2026 |
joka lasten suosikkiruoka, ja juuri kun olin tunnin paistamisen jälkeen ottamassa laatikkoa uunista, alkaa mies tiedustella lapsilta minne lähdettäisiin. Mies myös valittaa jos arkena lämmitän mikroruokia etten koskaan tee ruokaa itse vaan aina vaan lämmitän. Sitten kun teen, hänellä on pakkomielle lähteä. Kuitenkin ruoka maistuu kun tulee ulkoa. Jännästi ulkoistaa itsensä ettei tarvitse osallistua perheruokailuun vaan saa sitten aikanaan syödä rauhassa. Nyt aionkin tehdä niin, että kun olemme lasten kanssa syöneet, pakastan loppuruuat ja mies kun tulee kotiin, niin eipä olekaan ruokaa. Taitaa olla sianjättöviikot edessä. Tuolla toiminnallaanhan hän osoittaa ettei arvosta minua eikä vaivannäköäni mitenkään.
Kommentit (43)
Meillä mies tekee samaa, sanoo, että ei huomannut, että ruoka on jo tulossa. Meillä on säännölliset ruoka-ajat myös viikonloppuisin, ei luulisi tulevan yllätyksenä, että ruoka on valmista klo 11.30.
Syömme lasten kanssa, loput ruuat laitan pakastimeen tai säilön muovipurkkeihin jääkaapin alahyllylle, ei mies sieltä etsi. Kun hän tulee kotiin, ei lounaasta ole jäljellä kuin muisto ja tiskikoneen likaiset lautaset. Hän on joka kerta yhtä ihmeissään: eikä meillä syödä tänään mitään? Ja joka kerta vastaan yhtä kärsivällisesti, että ruoka-aika oli reilusti yli tunti sitten, me olemme jo syöneet.
Hän ei yksinkertaisesti hoksaa, että ruuanlaitolla, tuoksulla keittiössä ja ruuan valistumisella on joku yhteys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaan provoon hieman enemmän yritystä.
"Miehellä on jännä tapa lähteä ulos tai lähteä lasten kanssa ulos juuri vähän ennen kuin ruoka on valmis"
"juuri kun olin tunnin paistamisen jälkeen ottamassa laatikkoa uunista, alkaa mies tiedustella lapsilta minne lähdettäisiin"
"aionkin tehdä niin, että kun olemme lasten kanssa syöneet"
Siis lähteekö se mies sitten yksin ulos, nainen syö lasten kanssa, ja mies palaa ulkoiltuaan sitten syömään yksin. Mikä tässä on niin väärin?
Joku pakonomainen idea, että perheen pitää syödä yhdessä, muuten ei ole oikea perhe? Rentoudu, ap! :) Ei median perheterapeuttien ohjeita tarvitse orjallisesti noudattaa.
Ja etkö voisi sanoa miehelle, joka yrittää viedä lapset ulos, että tässä olisi ruoka juuri? Yleensä lapset on nälkäisiä juuri ennen ruokaa, ellei teillä ole se systeemi, että ruoka on aina viideltä, vaikka kenelläkään ei olisi vielä nälkä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee samaa, sanoo, että ei huomannut, että ruoka on jo tulossa. Meillä on säännölliset ruoka-ajat myös viikonloppuisin, ei luulisi tulevan yllätyksenä, että ruoka on valmista klo 11.30.
Syömme lasten kanssa, loput ruuat laitan pakastimeen tai säilön muovipurkkeihin jääkaapin alahyllylle, ei mies sieltä etsi. Kun hän tulee kotiin, ei lounaasta ole jäljellä kuin muisto ja tiskikoneen likaiset lautaset. Hän on joka kerta yhtä ihmeissään: eikä meillä syödä tänään mitään? Ja joka kerta vastaan yhtä kärsivällisesti, että ruoka-aika oli reilusti yli tunti sitten, me olemme jo syöneet.
Hän ei yksinkertaisesti hoksaa, että ruuanlaitolla, tuoksulla keittiössä ja ruuan valistumisella on joku yhteys.
Miksi et halua helliä miestäsi huolenpidolla?
Miten nuorten perheiden elämä tuntuu olevan jatkuvaa valtataistelua? Ihan kuin tarkoituksellisesti tehdään kiusaa toiselle, ettei vaan kellään olisi kiva olla. Sitten märistään.
Tuossa tilanteessa olisin sanonut miehelle ajat sitten, että jos mä alan tekemään makaronilaatikkoa, niin se on noin parin tunnin päästä valmis. Lapset voisi ulkoiluttaa nyt. Tulkaa sitten syömään. Vai tehdäänkö toisinpäin?
Itsehän en lapsia päästäisi ulos tuossa tilanteessa, kun nälkähän niillä olisi jo vartin sisällä. Alkaisi nälkäkiukku kellä vaan.. eikun takas sisään. Sitten tietty aikuiset saa riidellä, kun lapset on aina kiukkusia, eikä nuku kunnolla ja ulkoile tarpeeksi. Miehen syy sekin, kun ei ikinä tee mitään oikein...
N54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaan provoon hieman enemmän yritystä.
"Miehellä on jännä tapa lähteä ulos tai lähteä lasten kanssa ulos juuri vähän ennen kuin ruoka on valmis"
"juuri kun olin tunnin paistamisen jälkeen ottamassa laatikkoa uunista, alkaa mies tiedustella lapsilta minne lähdettäisiin"
"aionkin tehdä niin, että kun olemme lasten kanssa syöneet"
Siis lähteekö se mies sitten yksin ulos, nainen syö lasten kanssa, ja mies palaa ulkoiltuaan sitten syömään yksin. Mikä tässä on niin väärin?
Joku pakonomainen idea, että perheen pitää syödä yhdessä, muuten ei ole oikea perhe? Rentoudu, ap! :) Ei median perheterapeuttien ohjeita tarvitse orjallisesti noudattaa.
Ja etkö voisi sanoa miehelle, joka yrittää viedä lapset ulos, että tässä olisi ruoka juuri? Yleensä lapset on nälkäisiä juuri ennen ruokaa, ellei teillä ole se systeemi, että ruoka on aina viideltä, vaikka kenelläkään ei olisi vielä nälkä?
Ei tässä se pääpointti ole ruoka vaan toisen arvostus tai paremminkin sen puute. Ap, ota ero ennen kuin lapsistakin tulee samanlaisia sinua halveksivia tyyppejä kuin miehesi. Hän tekee tuon aivan tahallaan ja tietoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka sujuu keskustelu asiasta miehen kanssa?
Miehet ei vaan pysty keskusteleen. Määki aikoinaan selitin pitkään exälleni innoissani jotain asiaa ja kun pyysin kommenttia niin totesi ettei hän viitti kuunnella mitä mää puhun. Ex!!!
Enemmistö miehistä pystyy ja haluaa keskustella yhteisistä asioista, olettaen että tahtovat suhteen jatkuvan.
Vierailija kirjoitti:
Miten nuorten perheiden elämä tuntuu olevan jatkuvaa valtataistelua? Ihan kuin tarkoituksellisesti tehdään kiusaa toiselle, ettei vaan kellään olisi kiva olla. Sitten märistään.
Tuossa tilanteessa olisin sanonut miehelle ajat sitten, että jos mä alan tekemään makaronilaatikkoa, niin se on noin parin tunnin päästä valmis. Lapset voisi ulkoiluttaa nyt. Tulkaa sitten syömään. Vai tehdäänkö toisinpäin?
Itsehän en lapsia päästäisi ulos tuossa tilanteessa, kun nälkähän niillä olisi jo vartin sisällä. Alkaisi nälkäkiukku kellä vaan.. eikun takas sisään. Sitten tietty aikuiset saa riidellä, kun lapset on aina kiukkusia, eikä nuku kunnolla ja ulkoile tarpeeksi. Miehen syy sekin, kun ei ikinä tee mitään oikein...
N54
Ei kaikkien, läheskään kaikkien nuorten parien elämä ole tuollaista. Ap:n mies en keskenkasvuinen narsisti joka pilaa koko perheen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on syömishäiriö.
Tuo mullekin tuli ekana mieleen. Pojalla oli eikä halunnut syödä muiden kanssa. Itsekin syön mieluummin yksin, jollei ole juhlaillallinen tsm.
Ihmetyttää naisen asenne: ikään kuin hän olisi miehensä vihollinen eikä liittolainen. Mistä tuollainen voi johtua? Trolliko? Jos totta, mahtaa miehellä olla raskasta noin epäluuloisen ja vihamielisen naisen lähellä.
MIeshän se naista vihollisenaan pitää. Ap jo ylempänä kertoi että kyllä mies muiden kanssa syö mutta perhettään kohtelee noin. Sinä miesasiamies ole hiljaa.
Siis ottaako nainen siis niin itseensä, jos mies haluaa syödä yksin? Sehän tässä nyt on yksi teoria, että ap:n mies haluaa. Ap itse ei ole kyennyt mieheltään ilmeisesti kysymään, miksi tämä ei koskaan huomaa, että ruoka-aika on.
Te naisasianaiset ajattelette, että mies ilkeyttään tekee noin, koska te lähtokohtaisesti ajattelette, että mies haluaa pahaa vaimolleen tai elämänkumppanilleen.
Se on minusta jotenkin sairaalloista, koska suurimmassa osassa liitoista ei kuitenkaan päädytä noin myrkylliseen ihmissuhteeseen kuin ap:lla on.
Oma mieheni hermostui lasten ollessa pieniä lasten ajoittaiseen häsläämiseen ruokapöydässä, joten muutin kylmänviileästi ruoka-aikoja: lapset söi erikseen ja mies erikseen. Tämä on ratkaisukeskeistä ajattelua. Problem solved, next!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaan provoon hieman enemmän yritystä.
"Miehellä on jännä tapa lähteä ulos tai lähteä lasten kanssa ulos juuri vähän ennen kuin ruoka on valmis"
"juuri kun olin tunnin paistamisen jälkeen ottamassa laatikkoa uunista, alkaa mies tiedustella lapsilta minne lähdettäisiin"
"aionkin tehdä niin, että kun olemme lasten kanssa syöneet"
Siis lähteekö se mies sitten yksin ulos, nainen syö lasten kanssa, ja mies palaa ulkoiltuaan sitten syömään yksin. Mikä tässä on niin väärin?
Joku pakonomainen idea, että perheen pitää syödä yhdessä, muuten ei ole oikea perhe? Rentoudu, ap! :) Ei median perheterapeuttien ohjeita tarvitse orjallisesti noudattaa.
Ja etkö voisi sanoa miehelle, joka yrittää viedä lapset ulos, että tässä olisi ruoka juuri? Yleensä lapset on nälkäisiä juuri ennen ruokaa, ellei teillä ole se systeemi, että ruoka on aina viideltä, vaikka kenelläkään ei olisi vielä nälkä?
Ei tässä se pääpointti ole ruoka vaan toisen arvostus tai paremminkin sen puute. Ap, ota ero ennen kuin lapsistakin tulee samanlaisia sinua halveksivia tyyppejä kuin miehesi. Hän tekee tuon aivan tahallaan ja tietoisesti.
Tässä juuri yksi sairaalloinen, paranoidinen mielipide:
Ap, ota ero ennen kuin lapsistakin tulee samanlaisia sinua halveksivia tyyppejä kuin miehesi. Hän tekee tuon aivan tahallaan ja tietoisesti.
Mistä vetoa, tämän kommentin kirjoittaja ei elä parisuhteessa. t. miestään rakastava nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee samaa, sanoo, että ei huomannut, että ruoka on jo tulossa. Meillä on säännölliset ruoka-ajat myös viikonloppuisin, ei luulisi tulevan yllätyksenä, että ruoka on valmista klo 11.30.
Syömme lasten kanssa, loput ruuat laitan pakastimeen tai säilön muovipurkkeihin jääkaapin alahyllylle, ei mies sieltä etsi. Kun hän tulee kotiin, ei lounaasta ole jäljellä kuin muisto ja tiskikoneen likaiset lautaset. Hän on joka kerta yhtä ihmeissään: eikä meillä syödä tänään mitään? Ja joka kerta vastaan yhtä kärsivällisesti, että ruoka-aika oli reilusti yli tunti sitten, me olemme jo syöneet.
Hän ei yksinkertaisesti hoksaa, että ruuanlaitolla, tuoksulla keittiössä ja ruuan valistumisella on joku yhteys.
Miksi et halua helliä miestäsi huolenpidolla?
Helliä?
Huolenpidolla?
Mietippä nyt uudestaan.
Sopikaa yhdessä päivän aikataulu aamulla niin ei tule yllätyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuorten perheiden elämä tuntuu olevan jatkuvaa valtataistelua? Ihan kuin tarkoituksellisesti tehdään kiusaa toiselle, ettei vaan kellään olisi kiva olla. Sitten märistään.
Tuossa tilanteessa olisin sanonut miehelle ajat sitten, että jos mä alan tekemään makaronilaatikkoa, niin se on noin parin tunnin päästä valmis. Lapset voisi ulkoiluttaa nyt. Tulkaa sitten syömään. Vai tehdäänkö toisinpäin?
Itsehän en lapsia päästäisi ulos tuossa tilanteessa, kun nälkähän niillä olisi jo vartin sisällä. Alkaisi nälkäkiukku kellä vaan.. eikun takas sisään. Sitten tietty aikuiset saa riidellä, kun lapset on aina kiukkusia, eikä nuku kunnolla ja ulkoile tarpeeksi. Miehen syy sekin, kun ei ikinä tee mitään oikein...
N54
Ei kaikkien, läheskään kaikkien nuorten parien elämä ole tuollaista. Ap:n mies en keskenkasvuinen narsisti joka pilaa koko perheen elämän.
Ai kun yrittää viedä lapset ulos juuri ennen ruoka-aikaa. Onpa kavala mies, varmaan suunnittelee edellisenä iltana kaiken! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies tekee samaa, sanoo, että ei huomannut, että ruoka on jo tulossa. Meillä on säännölliset ruoka-ajat myös viikonloppuisin, ei luulisi tulevan yllätyksenä, että ruoka on valmista klo 11.30.
Syömme lasten kanssa, loput ruuat laitan pakastimeen tai säilön muovipurkkeihin jääkaapin alahyllylle, ei mies sieltä etsi. Kun hän tulee kotiin, ei lounaasta ole jäljellä kuin muisto ja tiskikoneen likaiset lautaset. Hän on joka kerta yhtä ihmeissään: eikä meillä syödä tänään mitään? Ja joka kerta vastaan yhtä kärsivällisesti, että ruoka-aika oli reilusti yli tunti sitten, me olemme jo syöneet.
Hän ei yksinkertaisesti hoksaa, että ruuanlaitolla, tuoksulla keittiössä ja ruuan valistumisella on joku yhteys.
Miksi et halua helliä miestäsi huolenpidolla?
Helliä?
Huolenpidolla?
Mietippä nyt uudestaan.
Niin, siis ruoalla. Ruoka on rakkauden metafora. Mutta sitä ateistiset feministit ei tajua. Heidän maailmansa on palikoista rakennettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ruoka kerran on kohta valmiina niin nälkätilanteen mukaan joko syötte ensin ja lähdette sitten ulos tai lähdette ensin ulos ja syötte sitten. Mikä ongelma tämä on?
Vierailija kirjoitti:
Sopikaa yhdessä päivän aikataulu aamulla niin ei tule yllätyksiä.
Aamulla?
Päivän aikataulu on aina sama.
Vierailija kirjoitti:
Ap on näemmä parisuhteessa naisia vihaavan mieslapsen kanssa. Mieslapsi opettaa omille lapsilleen käytöksellään naisvihaa. Millainenhan miehen oma äiti on ollut?
Tai isä. Suhtautumisessa vaimoonsa/lastensa äitiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä on syömishäiriö.
Tuo mullekin tuli ekana mieleen. Pojalla oli eikä halunnut syödä muiden kanssa. Itsekin syön mieluummin yksin, jollei ole juhlaillallinen tsm.
Ihmetyttää naisen asenne: ikään kuin hän olisi miehensä vihollinen eikä liittolainen. Mistä tuollainen voi johtua? Trolliko? Jos totta, mahtaa miehellä olla raskasta noin epäluuloisen ja vihamielisen naisen lähellä.
MIeshän se naista vihollisenaan pitää. Ap jo ylempänä kertoi että kyllä mies muiden kanssa syö mutta perhettään kohtelee noin. Sinä miesasiamies ole hiljaa.
Siis ottaako nainen siis niin itseensä, jos mies haluaa syödä yksin? Sehän tässä nyt on yksi teoria, että ap:n mies haluaa. Ap itse ei ole kyennyt mieheltään ilmeisesti kysymään, miksi tämä ei koskaan huomaa, että ruoka-aika on.
Te naisasianaiset ajattelette, että mies ilkeyttään tekee noin, koska te lähtokohtaisesti ajattelette, että mies haluaa pahaa vaimolleen tai elämänkumppanilleen.
Se on minusta jotenkin sairaalloista, koska suurimmassa osassa liitoista ei kuitenkaan päädytä noin myrkylliseen ihmissuhteeseen kuin ap:lla on.
Oma mieheni hermostui lasten ollessa pieniä lasten ajoittaiseen häsläämiseen ruokapöydässä, joten muutin kylmänviileästi ruoka-aikoja: lapset söi erikseen ja mies erikseen. Tämä on ratkaisukeskeistä ajattelua. Problem solved, next!
Jos tämä nyt ei taas ole joku provo, niin miksi miehesi ei mielestäsi tarvitse osallistua perhe-elämään vaan hänelle katetaan ihan oma pöytä. Kynnysmatolta vaikutat. Vai problem solved, tuolla menolla sitä joutuu aina yksin ratkomaan kaiken ja siloittelemaan miehen tien. Miksi et vaadi mieheltä aikuisuutta vaan hän saa olla yksi lapsista, se lapsi jota parhaiten kohdellaan. Annat ihan sairaan mallin perheestä lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaan provoon hieman enemmän yritystä.
"Miehellä on jännä tapa lähteä ulos tai lähteä lasten kanssa ulos juuri vähän ennen kuin ruoka on valmis"
"juuri kun olin tunnin paistamisen jälkeen ottamassa laatikkoa uunista, alkaa mies tiedustella lapsilta minne lähdettäisiin"
"aionkin tehdä niin, että kun olemme lasten kanssa syöneet"
Siis lähteekö se mies sitten yksin ulos, nainen syö lasten kanssa, ja mies palaa ulkoiltuaan sitten syömään yksin. Mikä tässä on niin väärin?
Joku pakonomainen idea, että perheen pitää syödä yhdessä, muuten ei ole oikea perhe? Rentoudu, ap! :) Ei median perheterapeuttien ohjeita tarvitse orjallisesti noudattaa.
Ja etkö voisi sanoa miehelle, joka yrittää viedä lapset ulos, että tässä olisi ruoka juuri? Yleensä lapset on nälkäisiä juuri ennen ruokaa, ellei teillä ole se systeemi, että ruoka on aina viideltä, vaikka kenelläkään ei olisi vielä nälkä?
Ei tässä se pääpointti ole ruoka vaan toisen arvostus tai paremminkin sen puute. Ap, ota ero ennen kuin lapsistakin tulee samanlaisia sinua halveksivia tyyppejä kuin miehesi. Hän tekee tuon aivan tahallaan ja tietoisesti.
Tässä juuri yksi sairaalloinen, paranoidinen mielipide:
Ap, ota ero ennen kuin lapsistakin tulee samanlaisia sinua halveksivia tyyppejä kuin miehesi. Hän tekee tuon aivan tahallaan ja tietoisesti.
Mistä vetoa, tämän kommentin kirjoittaja ei elä parisuhteessa. t. miestään rakastava nainen
Sinä se et elä parisuhteessa etkä edes ole nainen.
MIeshän se naista vihollisenaan pitää. Ap jo ylempänä kertoi että kyllä mies muiden kanssa syö mutta perhettään kohtelee noin. Sinä miesasiamies ole hiljaa.