Lue keskustelun säännöt.
Saiko hehkulamppuja muun värisinä kuin punertavina (eli oliko myös korkeamman värilämpötilan malleja saatavilla)?
14.11.2026 |
Teoriassahan kun hehkulankaa kuumentaa lisää, se muuttuu valkoiseksi ja sitten siniseksi. Kuitenkin kaikki muistamani hehkulamput oli punertavia.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Oli myös harmaanvalkoisia ja kirkkaita laseja.
Kysyttiin lampuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomesta et ainakaan saa kun päättivät suuressa viisaudessaan kieltää myynnin.
En muista että olisi yhtään punertavaa ollut kuin hehkulangassa.
Olisiko kestävyys sitten huonontunut? Sitä en tiedä käytettiinkö muuta materiaalia kuin volframia.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta et ainakaan saa kun päättivät suuressa viisaudessaan kieltää myynnin.
Otsikko kysyttin "saiko".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sai. Vaikka perinteisen kotitaloushehkulampun värilämpötila on tyypillisesti lämmin ja kellertävä tai punertava (n. 2700 K), saatavilla oli myös korkeamman värilämpötilan malleja erityiskäyttöön ja tarkempaa värintoistoa vaativiin kohteisiin.
Miten korkeampi värilämpötila toteutettiin?
* Neodyymi- ja päivänvalohehkulamput (3000–4000 K)
* Lampun lasikuvussa käytettiin neodyymioksidia tai vaaleansinistä suodatinpinnoitetta.
* Lasi suodatti pois osan keltaisesta ja oranssista valosta, jolloin valo muuttui raikkaammaksi, valkoisemmaksi ja luonnollisemmaksi (ns. Daylight- tai Neodymium-hehkulamput). Näitä käytettiin esimerkiksi kasvilamppuina, lukuvaloina sekä taiteilijoiden ja kampaamoiden valaistuksessa.
* Tehokkaat halogeenilamput (2800–3200 K)
* Halogeenilamppu on kehittyneempi hehkulamppu, jonka suojakaasu mahdollistaa hehkulangan polttamisen kuumempana ilman sen nopeaa palamista poikki. Kuumempi hehkulanka tuottaa suoraan hieman valkoisempaa valoa kuin perushehkulamppu.
* Valokuvaus- ja studiolamput (3200 K ja 3400 K, ns. Photoflood-lamput)
* Valokuvaukseen ja elokuvatuotantoon valmistettiin ylikuormitettuja hehkulamppuja, joiden hehkulanka kävi erittäin kuumana. Ne tuottivat kirkasta, valkoista valoa (3200 K tai 3400 K) erinomaisella värintoistolla, mutta niiden käyttöikä oli lyhyt (usein vain muutamia tunteja).
* Teollisuus- ja projektorilamput (jopa yli 3400 K)
* Diaprojektoreissa, elokuvaprojektoreissa ja erikoisoptiikassa käytettiin erittäin kuumana käyviä halogeeni- tai volframihehkulamppuja, joiden valo oli selvästi valkoisempaa kuin kodin yleisvalaisimissa.
Fysikaalinen rajoite: Perinteisessä hehkulampussa värilämpötila riippuu suoraan volframilangan lämpötilasta. Koska volframi sulaa noin 3422 C:ssa (n. 3695 K), tavallisella hehkulangalla ei voida koskaan tuottaa suoraan aitoa päivänvaloa (5000–6500 K) ilman lasin suodatusta – lanka sulaisi ennen kuin se saavuttaisi kyseisen värilämpötilan.
Tottakai on!
Ostaessasi minkälaisia lamppuja hyvänsä tarkista, että pakkauksessa mainittu K(lukema) vastaa haluamaasi.
K tarkoittaa tässä värilämpötilaa Kelvin-asteina. Yleensä hieman lämpimämpi (keltaisempi) on kotivalaistuksessa slmälle mieluisampi ja kylmempi (valkoisempi) taas sopii tarkkaan työhön työpaikalle.
Pienempi lukema tarkoittaa lämpimämpää valoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvilamppuina myydyt neodyymilamput olivat ihan puhdasta huijausta.
Niistä vaan suodatettiin keltaisia aallonpituuksia pois niin että valo näytti punaisemmalta mutta eiväthän kasvit siitä piitanneet kun yhteyttämiseen tarvittavien aallonpituuksien määrä ei lisääntynyt lainkaan absoluuttisesti (vain suhteellisesti).
60W sähköteholla sai 40W edestä valoa joka tosin ei ollut kusenkeltaista kuten tavallisen hehkulampun.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on!
Ostaessasi minkälaisia lamppuja hyvänsä tarkista, että pakkauksessa mainittu K(lukema) vastaa haluamaasi.
K tarkoittaa tässä värilämpötilaa Kelvin-asteina. Yleensä hieman lämpimämpi (keltaisempi) on kotivalaistuksessa slmälle mieluisampi ja kylmempi (valkoisempi) taas sopii tarkkaan työhön työpaikalle.
Pienempi lukema tarkoittaa lämpimämpää valoa.
Öh, kysyttiin HEHKULAMPUISTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvilamppuina myydyt neodyymilamput olivat ihan puhdasta huijausta.
Niistä vaan suodatettiin keltaisia aallonpituuksia pois niin että valo näytti punaisemmalta mutta eiväthän kasvit siitä piitanneet kun yhteyttämiseen tarvittavien aallonpituuksien määrä ei lisääntynyt lainkaan absoluuttisesti (vain suhteellisesti).
60W sähköteholla sai 40W edestä valoa joka tosin ei ollut kusenkeltaista kuten tavallisen hehkulampun.
Siis eihän tuossa ole logiikkaa, sillä punaista olisi saanut hehkulampusta helposti alentamalla vaan jännitettä.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on!
Ostaessasi minkälaisia lamppuja hyvänsä tarkista, että pakkauksessa mainittu K(lukema) vastaa haluamaasi.
K tarkoittaa tässä värilämpötilaa Kelvin-asteina. Yleensä hieman lämpimämpi (keltaisempi) on kotivalaistuksessa slmälle mieluisampi ja kylmempi (valkoisempi) taas sopii tarkkaan työhön työpaikalle.
Pienempi lukema tarkoittaa lämpimämpää valoa.
Tiedätkö mikä on hehkulamppu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sai. Vaikka perinteisen kotitaloushehkulampun värilämpötila on tyypillisesti lämmin ja kellertävä tai punertava (n. 2700 K), saatavilla oli myös korkeamman värilämpötilan malleja erityiskäyttöön ja tarkempaa värintoistoa vaativiin kohteisiin.
Miten korkeampi värilämpötila toteutettiin?
Neodyymi- ja päivänvalohehkulamput (3000–4000 K)
Lampun lasikuvussa käytettiin neodyymioksidia tai vaaleansinistä suodatinpinnoitetta.
Lasi suodatti pois osan keltaisesta ja oranssista valosta, jolloin valo muuttui raikkaammaksi, valkoisemmaksi ja luonnollisemmaksi (ns. Daylight- tai Neodymium-hehkulamput). Näitä käytettiin esimerkiksi kasvilamppuina, lukuvaloina sekä taiteilijoiden ja kampaamoiden valaistuksessa.
Tehokkaat halogeenilamput (2800–3200 K)
Halogeenilamppu on kehittyneempi hehkulamppu, jonka suojakaasu mahdollistaa hehkulangan polttamisen kuumempana ilman sen nopeaa palamista poikki. Kuumempi hehkulanka tuottaa suoraan hieman valkoisempaa valoa kuin perushehkulamppu.
Valokuvaus- ja studiolamput (3200 K ja 3400 K, ns. Photoflood-lamput)
Valokuvaukseen ja elokuvatuotantoon valmistettiin ylikuormitettuja hehkulamppuja, joiden hehkulanka kävi erittäin kuumana. Ne tuottivat kirkasta, valkoista valoa (3200 K tai 3400 K) erinomaisella värintoistolla, mutta niiden käyttöikä oli lyhyt (usein vain muutamia tunteja).
Teollisuus- ja projektorilamput (jopa yli 3400 K)
Diaprojektoreissa, elokuvaprojektoreissa ja erikoisoptiikassa käytettiin erittäin kuumana käyviä halogeeni- tai volframihehkulamppuja, joiden valo oli selvästi valkoisempaa kuin kodin yleisvalaisimissa.
Fysikaalinen rajoite: Perinteisessä hehkulampussa värilämpötila riippuu suoraan volframilangan lämpötilasta. Koska volframi sulaa noin 3422 C:ssa (n. 3695 K), tavallisella hehkulangalla ei voida koskaan tuottaa suoraan aitoa päivänvaloa (5000–6500 K) ilman lasin suodatusta – lanka sulaisi ennen kuin se saavuttaisi kyseisen värilämpötilan.
Halogeeni oli ainoa yleisesti käytössä ollut hehkulamppu jossa hyötysuhde jopa parani kun langan lämpötilaa nostettiin samalla kun valo oli selvästi puhtaamman valkoista vaikka Kelvineissä mitattuna eroa ei niin hirveästi ollutkaan.
Daylight LED-lamput ovat yleensä nimellisesti 4000K luokkaa mutta tämä on hieman harhaanjohtava lukema kun spektri ei ole lähelläkään yhtenäistä mustan kappaleen säteilyä.
Parhaatkin kotitalouksiin myydyt halogeenit olivat hiukan yli 3000K ja paloivat jokseenkin yhtä nopeasti kuin hehkulamputkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sai. Vaikka perinteisen kotitaloushehkulampun värilämpötila on tyypillisesti lämmin ja kellertävä tai punertava (n. 2700 K), saatavilla oli myös korkeamman värilämpötilan malleja erityiskäyttöön ja tarkempaa värintoistoa vaativiin kohteisiin.
Miten korkeampi värilämpötila toteutettiin?
Neodyymi- ja päivänvalohehkulamput (3000–4000 K)
Lampun lasikuvussa käytettiin neodyymioksidia tai vaaleansinistä suodatinpinnoitetta.
Lasi suodatti pois osan keltaisesta ja oranssista valosta, jolloin valo muuttui raikkaammaksi, valkoisemmaksi ja luonnollisemmaksi (ns. Daylight- tai Neodymium-hehkulamput). Näitä käytettiin esimerkiksi kasvilamppuina, lukuvaloina sekä taiteilijoiden ja kampaamoiden valaistuksessa.
Tehokkaat halogeenilamput (2800–3200 K)
Halogeenilamppu on kehittyneempi hehkulamppu, jonka suojakaasu mahdollistaa hehkulangan polttamisen kuumempana ilman sen nopeaa palamista poikki. Kuumempi hehkulanka tuottaa suoraan hieman valkoisempaa valoa kuin perushehkulamppu.
Valokuvaus- ja studiolamput (3200 K ja 3400 K, ns. Photoflood-lamput)
Valokuvaukseen ja elokuvatuotantoon valmistettiin ylikuormitettuja hehkulamppuja, joiden hehkulanka kävi erittäin kuumana. Ne tuottivat kirkasta, valkoista valoa (3200 K tai 3400 K) erinomaisella värintoistolla, mutta niiden käyttöikä oli lyhyt (usein vain muutamia tunteja).
Teollisuus- ja projektorilamput (jopa yli 3400 K)
Diaprojektoreissa, elokuvaprojektoreissa ja erikoisoptiikassa käytettiin erittäin kuumana käyviä halogeeni- tai volframihehkulamppuja, joiden valo oli selvästi valkoisempaa kuin kodin yleisvalaisimissa.
Fysikaalinen rajoite: Perinteisessä hehkulampussa värilämpötila riippuu suoraan volframilangan lämpötilasta. Koska volframi sulaa noin 3422 C:ssa (n. 3695 K), tavallisella hehkulangalla ei voida koskaan tuottaa suoraan aitoa päivänvaloa (5000–6500 K) ilman lasin suodatusta – lanka sulaisi ennen kuin se saavuttaisi kyseisen värilämpötilan.
Voisitko AI-spämmääjä jo lopettaa?
Vierailija kirjoitti:
Suomesta et ainakaan saa kun päättivät suuressa viisaudessaan kieltää myynnin.
Saksalaiset olivat silloinkin ovelampia kuin Hölmölän viranomaiset!
Saksassa jatkettiin hehkulamppujen myyntiä EU-kiellosta huolimatta, ne vain nimettiin "lämpöelementeiksi"!
Hehkulampun ottotehostahan n. 90% muuttuu lämmöksi ja n. 10% valoksi.
Mutta eihän sekään lämpö hukkaan mennyt, toisin kuin EU-byrokraatit luulivat, esimerkiksi Suomessahan valaistusta tarvitaan enimmin kylmänä vuodenaikana, jolloin tupaa joudutaan kuitenkin lämmittämään ja tuo "hukkalämpö" tuli siten käytettyä täällä lähes sataprosenttisesti hyväksi!
Kysymykseen värilämpötilasta vastaisin, että se koskee kaikkia valonlähteitä, ei yksinomaan hehkulamppuja. Tarkista siis LED-lampun tai minkä hyvänsä valoneuvon paketista, että sen Kelvin-asteina pakkauksessa mainittu värilämpötila vastaa tarpeitasi ja toiveitasi.
Maalattiin jo 1980 -luvulla oman väriset hehkulamput kokeilu mielessä toki , mikä siinä hyviltä näyttivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on!
Ostaessasi minkälaisia lamppuja hyvänsä tarkista, että pakkauksessa mainittu K(lukema) vastaa haluamaasi.
K tarkoittaa tässä värilämpötilaa Kelvin-asteina. Yleensä hieman lämpimämpi (keltaisempi) on kotivalaistuksessa slmälle mieluisampi ja kylmempi (valkoisempi) taas sopii tarkkaan työhön työpaikalle.
Pienempi lukema tarkoittaa lämpimämpää valoa.
Tiedätkö mikä on hehkulamppu?
Tuo koskee KAIKKIA valonlähteitä, oi typerys!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on!
Ostaessasi minkälaisia lamppuja hyvänsä tarkista, että pakkauksessa mainittu K(lukema) vastaa haluamaasi.
K tarkoittaa tässä värilämpötilaa Kelvin-asteina. Yleensä hieman lämpimämpi (keltaisempi) on kotivalaistuksessa slmälle mieluisampi ja kylmempi (valkoisempi) taas sopii tarkkaan työhön työpaikalle.
Pienempi lukema tarkoittaa lämpimämpää valoa.
Tiedätkö mikä on hehkulamppu?
Tuo koskee KAIKKIA valonlähteitä, oi typerys!
Ei tietenkään koske. Aloituksessa kysyttiin HEHKULAMPUISTA, joiden toimintaperiaate on täysin eri kuin esim. LED-lamppujen. HEHKULAMPPU noudattaa fysiikassa määriteltyä mustan kappaleen mukaista lämpötilan ja värin välistä suhdetta.
Oli myös harmaanvalkoisia ja kirkkaita laseja.