Siis millainen ihminen se Aspergerin oireryhmää sairastava on?

Vierailija:

Olin aikoinaan töissä, jossa jouduin paljon ihmisten kanssa tekemisiin, ja jouduin monesti noloihin tilanteisiin, kun kaikki ihmiset ovat minulle saman näköisiä. .

Minun kun myös pitää töissä tunnistaa ihmisiä ja vielä saman päivän aikana eri vaatteissa ja eri paikoissa. Pakko joskus ihan suoraan kysyä, että olitko sama ihminen...Tai itse asiassa aika usein.

5

Ne on erittäin tärkeitä, jotta elämä pysyy hallinnassa, kaikki pitää olla AINA samanlailla, muuten koko elämä menee raiteiltaan. Huomaa paljon pikku asioita, mutta isot kokonaisuudet jäävät huomaamatta. Päästää sammakoita suustaan ja on malttamaton. Opeteltua naurua, jotta sopeutuu paremmin, tajuaa vitsit aina viimesenä, jos ollenkaan. Nämä siis lisäyksenä edellisiin, anoppi on as henkilö (ei todettu, mutta todella selkeä) Välillä hankala sopeutua, mutta minkäs teet.

Sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Voi olla töksäyttelevä, ei osaa lukea muiden tunnetiloja.

Mutta as tarkoittaa siis ennen kaikkea sosiaalisten taitojen puutetta. Asperger-aikuinen ei osaa kunnolla tulkita sanattomia viestejä, ei lukea elekieltä eikä ymmärrä vitsejä. Puhe ymmärretään sanatarkasti. Hänellä voi olla omalaatuinen tapa ilmaista itseään, sanasto on usein " professorimaista" , kertova puhe kömpelöä. Hän on usein intohimoisen kiinnostunut yhdestä tai parista aiheesta, josta sitten tietääkin suurin piirtein KAIKEN.

As-ihmisille on usein vaikeuksia tunnistaa ihmisiä ja muistaa nimiä. He eivät ymmärrä kovinkaan hyvin sosiaalisten ryhmien sisäisiä jännitteitä ja empatiataidot ovat heikot. Toisaalta he pitävät säännöistä kiinni tarkasti ja ovat siinä mielessä oikeudenmukaisia (eivät viilaa järjestelmää linssiin omaksi edukseen).



Asperger-ihmisillä on yleensä keskiverto tai keskivertoa korkeampi älykkyys.



Lisää saat tietää googlella. Netistä löydät myös as-testin, joka on tarkoitettu aikuisille, jotka epäilevät itsessään as-piirteitä.



Asperger-diagnooseja on annettu vasta reilut parikymmentä vuotta, joten todella moni aikuinen on jäänyt diagnoosia vaille, vaikka onkin oikeasti as.

Aspergerin näkökulmasta minusta kanssaihmisiltä puuttuu niitä sosiaalisia taitoja! Väistellään, puhutaan selän takana ja annetaan viestejä, joita kuitenkaan (minä) ei tajuta...

Kaikesta huolimatta olen töissä intensiivisessä vuorovaikutuksellisessa työssä! Vieläpä työssäni pidetty!

Sosiaalinen kanssakäyminen on nykyään minulle jo aika helppoa (niin etten muutu sammakoksi) mutta äärimmäisen raskasta. Tuntuu että muut imevät minusta kaiken kuin keskuspölynimurilla.

Nytkin töistä tullut joten kamala väsymys, ei jaksa edes kirjoittaa mitään järjellistä...

Ja iso osa on sitten siltä väliltä, omaavat as-piirteitä.



Heh, itse asiassa sanotaan, että puolet miehistä on juuri as-tyyppisesti putkiaivoisia... no joo, vitsi vitsi.

en muuten koe olevani millään tapaa sairas...



as

(sori tyhmä kysymys) ja kai niitä on sellaisia jotka sairastaa piilevänä tätä? vai onko se sairaus?

Aspergeriakin on monenasteista, kaikki eivät aikuisena kykene itsenäiseen elämiseen ja työntekoon. Mutta useimmat kyllä ja osa menestyy suorastaan erinomaisesti älyn ja erikoisalatuntemuksensa ansiosta.

Olin aikoinaan töissä, jossa jouduin paljon ihmisten kanssa tekemisiin, ja jouduin monesti noloihin tilanteisiin, kun kaikki ihmiset ovat minulle saman näköisiä. Edes omia naapureitani tai sukulaisiani en tunnista, jos näen heidät muualla kuin tutussa ympäristössä. Kotiäitinä olo on minun juttuni. Ei tarvitse liikaa pinnistää, mutta voin käyttää taitojani ja tietojani lasteni auttamiseen ja tsemppaamiseen. Minua pidetään outolintuna, mutta olen jo vuosia ollut sinut itseni kanssa.

Mieheni on as, mutta hänen " sairaudestaan" ei tiedä kukaan muu kuin minä ja hänen sisaruksensa. Myös hänen vanhempansa ovat sitä mieltä, että mies on täysin normaali. Se ei näy päältä eikä sitä tosiaankaan huomaa ellei ole hänen kanssaan jatkuvasti hyvin läheisessä vuorovaikutuksessa, kuten minä olen. Hänellä on erittäin sosiaalinen työ, mutta se sopii hänelle hyvin, koska hän pystyy säätelemään aikataulunsa täysin itse. Eli voi ottaa vapaata jos alkaa inputtia olla liikaa.



Mieheni on myös omistautuva isä, ihan paras mitä tiedän.