Miksi nuoret naiset vihaavat Carrie Bradshaw’ta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sarjassa on mainiota huumoria mutta todellakin tuollainen nollapää, jolle Manolot ja Guccit on sitä "oikeaa elämää" olisi todellisuudessa ainakin itselleni täysi no no kumppanina. 

Bimbo.

Eli onko nyt niin, että miehet vihaavat Carrieta?

Ei. Emme vaan osaa auttaa häntä tässä elämän viidakossa, jossa törmäämme moniin naisille tuntemattomiin käsitteisiin, kuten esimerkiksi logiikka ja syy-seuraussuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret naiset tunnistavat hänet itsessään ja defenssinä muka vihaavat. Totuuden myöntäminen olisi viisauden alku.

Mutta ei. Naiset ryhtyvät halpana rstkaisuna ja valehdellakseen itselleen haukkumaan miehiä.

Onko Carrie siis mielestäsi mies?

Carrien ja herra isoherran toilailut ovat naisten mielestä herra isoherran vika ja Carrie on ah, niin viaton nainen, luomakunnan kruunu. Kaikki miehet ovat siis sikoja.

Höpö höpö. Carrie on monelle naiselle täysin mahdoton samaistuttava juuri siksi, että hänellä oli niin toope suhtautuminen miehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sarjassa on mainiota huumoria mutta todellakin tuollainen nollapää, jolle Manolot ja Guccit on sitä "oikeaa elämää" olisi todellisuudessa ainakin itselleni täysi no no kumppanina. 

Bimbo.

Eli onko nyt niin, että miehet vihaavat Carrieta?

Ei. Emme vaan osaa auttaa häntä tässä elämän viidakossa, jossa törmäämme moniin naisille tuntemattomiin käsitteisiin, kuten esimerkiksi logiikka ja syy-seuraussuhde.

Hän on komediasarjan hahmo.

Ole huoleti, sinun ei tarvitse häneen törmätä missään. Ihmettelen, että miksi edes käyt hänestä keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuelämää on hyvä esimerkki siitä millaisella vauhdilla ajat muuttuvat. Se oli ilmestyessään 90-luvulla todella edistyksellinen ja suorastaan "kohauttava". Se haastoi senajan naiskuvaa tavalla joka hirvitti ysärin kukkahattutätejä. 

 

Mutta nyt, vain 30-vuotta myöhemmin se on vanhentunut todella huonosti. Se mikä siihen aikaan oli modernia ja puhuttelevaa, nähdään nyt ennakkoluuloisena. Se mikä siihen aikaan oli vapauttavaa ja suhdenormeista irti kamppailua, on nykyään toksista. Silloin se oli naisen voimaantumista ja feminismin popularisoimista, mutta nykyään se olisi hyvin seksististä ja anti-feminististä. 

Höpö höpö. Se kertoi lähinnä Yhdysvaltain vanhoillisuudesta. Viihdyttävää höttöä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen keski-ikäinen ja olen kyllä aina vihannut Carrieta. Hän on yksinkertaisesti kanamainen. 

Joo, vaikea kuvitella että joku suomalainen nainen olisi samaistunut häneen edes silloin ysärillä. 

Tuo sarjahan oli viiltävän tragikoominen kuvaus neljästä mielenterveysongelmien, alkoholismin ym. aikamme vitsauksien kanssa kamppailevasta suurkaupungin naisesta. Jos sitä joku piti jotenkin ikonisena tai samaistuttavana kertoo jotakin lähinnä kyseisen henkilön mielenmaisemasta.

Ja jos joku nyt sanoo vihaavansa Carrieta, se on jotenkin yhtä järkevää kuin sanoisi vihaavansa Leevi and the Liivingsin laulujen miehiä, yhtä lailla traagisia fiktiivisiä hahmoja kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sarjassa on mainiota huumoria mutta todellakin tuollainen nollapää, jolle Manolot ja Guccit on sitä "oikeaa elämää" olisi todellisuudessa ainakin itselleni täysi no no kumppanina. 

Bimbo.

Eli onko nyt niin, että miehet vihaavat Carrieta?

Ei. Emme vaan osaa auttaa häntä tässä elämän viidakossa, jossa törmäämme moniin naisille tuntemattomiin käsitteisiin, kuten esimerkiksi logiikka ja syy-seuraussuhde.

Hän on komediasarjan hahmo.

Ole huoleti, sinun ei tarvitse häneen törmätä missään. Ihmettelen, että miksi edes käyt hänestä keskustelua.

Olen aukottomasti vakuuttunut, että television naisille suunnatut sarjat ovat täysi totuudenmukainen syväluotaus naisen tavasta ajatella ja pohtia maailmaa, sekä myös toimia. Selkeimpiä sarjoja, jotka tuovat naiseuden eteen tarjottimella on juuri Sinkkuelämää ja tuolta ajalta esim. Ally McBeal. Tämän vuoksi rohkenen tälläkin palstalla käydä avointa ja selkeää diskurssia palstan naisihmisten kanssa heitä koskevista asioista ja varsinkin tunne-elämästään, olenhan tämän perusteella totisesti asiantuntija. MOT.

Tokihan silkkaa ystävällisyyttäni suon teille mainioita neuvojani, vaikka ne joskus totuuden iskiessä vasten kasvojanne näytöltä saattavatkin aiheuttaa alkukantaisia reaktioita, jotka purkautuvat vihaisena tekstinä mainiota persoonaani kohtaan.

Koska hahmo oli kyrpäsentrinen ääliö. Kaiken keskiössä oli mies ja muna. Ei ohjelma ollut millään lailla feministinen.

Naisen seksuaalisuuden ytimessä ei ole kyrrpä vaan naisen klitoris ja aivot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sarjassa on mainiota huumoria mutta todellakin tuollainen nollapää, jolle Manolot ja Guccit on sitä "oikeaa elämää" olisi todellisuudessa ainakin itselleni täysi no no kumppanina. 

Bimbo.

Eli onko nyt niin, että miehet vihaavat Carrieta?

Ei. Emme vaan osaa auttaa häntä tässä elämän viidakossa, jossa törmäämme moniin naisille tuntemattomiin käsitteisiin, kuten esimerkiksi logiikka ja syy-seuraussuhde.

Voitte auttaa häntä aivan samalla tavalla kuten esim. joulupukkia, James Bondia tai vaikka Peppi Pitkätossua. Kyseessä kun (älä nyt sitten järkyty) täysin fiktiivinen hahmo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sarjassa on mainiota huumoria mutta todellakin tuollainen nollapää, jolle Manolot ja Guccit on sitä "oikeaa elämää" olisi todellisuudessa ainakin itselleni täysi no no kumppanina. 

Bimbo.

Eli onko nyt niin, että miehet vihaavat Carrieta?

Ei. Emme vaan osaa auttaa häntä tässä elämän viidakossa, jossa törmäämme moniin naisille tuntemattomiin käsitteisiin, kuten esimerkiksi logiikka ja syy-seuraussuhde.

Hän on komediasarjan hahmo.

Ole huoleti, sinun ei tarvitse häneen törmätä missään. Ihmettelen, että miksi edes käyt hänestä keskustelua.

Olen aukottomasti vakuuttunut, että television naisille suunnatut sarjat ovat täysi totuudenmukainen syväluotaus naisen tavasta ajatella ja pohtia maailmaa, sekä myös toimia. Selkeimpiä sarjoja, jotka tuovat naiseuden eteen tarjottimella on juuri Sinkkuelämää ja tuolta ajalta esim. Ally McBeal. Tämän vuoksi rohkenen tälläkin palstalla käydä avointa ja selkeää diskurssia palstan naisihmisten kanssa heitä koskevista asioista ja varsinkin tunne-elämästään, olenhan tämän perusteella totisesti asiantuntija. MOT.

Tokihan silkkaa ystävällisyyttäni suon teille mainioita neuvojani, vaikka ne joskus totuuden iskiessä vasten kasvojanne näytöltä saattavatkin aiheuttaa alkukantaisia reaktioita, jotka purkautuvat vihaisena tekstinä mainiota persoonaani kohtaan.

Siinäpä sitten olet.

Vierailija kirjoitti:

Öyh Chanel öyh komea pitkä mies öyh Gucci öyh kallis ravintola jonka menun yhtäkään riviä en osaa lausua.

 

Tökerö sarja vaikka aikansa ikoni olikin.

Unohdit öyhötyksen manolo blahnikista joka toinen jakso

Katsoin sarjaa 2000-luvun alussa, muistaakseni se ei pyörinyt Suomessa vielä ysärillä. Jotkut huumoripläjäykset olivat kyllä todella hauskoja. Ja ajankuva tavallaan hauskaa.

Carrie ärsytti, koska hän roikkui Mr. bigissä eikä arvostanut itseään yhtään. Oli olevinaan kolmekymppinen, muttta käyttäytyi kuin epävarma teini. Teinit sitä sarjaa varmaan eniten katsoikin. 
Itse olin nuori aikuinen silloin ja mietin kyllä jo siihen aikaan, ettei sarjan naiskuva ollut kaikilta osin ihan kunnossa. Kauhean ulkonäkökeskeistä ja Carrie oli ihan anorektinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei käy järkeen että tämä haikaili sen Mr. Bigin perään mutta silti paneskeli n. 30 rentun, miesmallin ym. kanssa eikä tehnyt elettäkään parisuhteen suuntaan.

No kun mr. Bigillä oli rahaa! Carrie olisi halunnut olla rikkaan miehen vaimo, mutta ei pystynyt myöntämään sitä edes itselleen. Larppasi uranaista vaikka fantasioi ihan muusta. Ja roikkui mr. Bigissä ja jopa houkutteli tämän pettämään vaimoaan. Halpa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo sarjahan oli viiltävän tragikoominen kuvaus neljästä mielenterveysongelmien, alkoholismin ym. aikamme vitsauksien kanssa kamppailevasta suurkaupungin naisesta. Jos sitä joku piti jotenkin ikonisena tai samaistuttavana kertoo jotakin lähinnä kyseisen henkilön mielenmaisemasta.

Ja jos joku nyt sanoo vihaavansa Carrieta, se on jotenkin yhtä järkevää kuin sanoisi vihaavansa Leevi and the Liivingsin laulujen miehiä, yhtä lailla traagisia fiktiivisiä hahmoja kaikki.

Analogia toimisi paremmin, jos Gösta Sundqvistilla olisi ollut yhteistyö- ja tuotesijoittelusopimukset vaikka Jean-Paul Gaultierin ja Ferrarin kanssa.