mies kysyy (aiheesta) aionko vain lisääntyä ja lihoa lopunikäni :( !

vaatimalla vaadi kotona oloa! =D (niinkun ilmeisesti kaikkien muiden täällä)

Ottaisin tuosta kommentista jo hieman vinkkiä.... =D

teidän molempien syytä katsoa peiliin, sillä se ei todellakaan ole terve perusta perheelle...Lihominen on sitten varmaan lähinnä sinusta kiinni.

ilmeisesti jo toivonut elämän " normalisoitumista" ja vaimon kuosautumista - tämä haihtuu taivaan tuuliin, jo vaimo taas alkaa pullistua. Seksitkin ovat jääneet vähiin raskauksien aikana (psyykkinen este kun vauva mahassa).

jotain osaa raskautumiseen ja jokainen aikuinen ihminen tietää että ainoa 100% varma ehkäisy on selibaatti. Eli miehesi on ihan yhtä vastuussa yllärivauvasta kuin sinäkin eli turha syytellä!

Usein miehillä on pokkaa valitella naisten ulkonäöstä vaikka näyttävät itse siltä, että odottaisivat viitosia.

lähti pitkästä aikaa aamulla pyörällä töihin :). Sanoi pojalle, että syksyllä ei tähän kumpuun enää halatessa törmääkään !

ilmaisusta käytetään termiä " epäsuora tunneilmaisu" . Jos hän olisi ilmaissut suoraan, olisi hän sanonut " en pidä siitä, että olet taas raskaana ja että lihot vuosi vuodelta" .

Missä teidän itsetunto on? Onko teille oikeus sanoa miehelle yhtä pahasti?



Siis ikimaailmassa ei tulis mieleenkään ottaa miestä joka alkaisi olemaan kanssasi ulkonäöllisin perustein tai vaatisi että olisin aina samoissa kuoseissa vuodesta toiseen. Miksi ihmeessä naiset ovat pinnallisten paskapäiden kanssa?



Millainen nainen sietää tuollaista kohtelua sen haluisin tietää!? Vaikka itse olen lihava kotiäiti niin koskaan en ole pahaa sanaa yhdeltäkään mieheltäni kuullut enkä usko että koskaan sellaista miestä ottaisinkaan joka sanoisi minulle tuollaisia lauseita(itse olen hyvinkin kiltti ja voisi kuvitella että moni mies minua pyörittelisi miten sattuu). Ja voin sanoa että mieheni eivät ole olleet mitään hiljaisia nyssyköitä, tälläkin hetkellä seurustelen hyvinkin ihanan/komean nuoremman miehen kanssa ja voin sanoa 100%:n varmuudella että koskaan hän ei pahasti kommentoisi ulkonäköäni. Eli tähän ei nyt voi vetää sitä että rumalla miehellä ei ole varaa moittia toista. Minulla on ollut monta treenaavaan hyvännäköistä miestä ja eivät silti koskaan ole kommentoineet tai moittineet minun ulkonäköäni. Olen heti alussa tehnyt selväksi että joko hyväksyy tai lähtee kävelemään, miehen takia en muutu.

Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen ei tarvitse sietää kaikkea. Mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Ja totuus sattuu.

Olisiko parempi, että mies miettii yksinään näitä asioita?

Se on aika yleistä, että mies menee naimisiin hoikan ja ehostetun kaunottaren kanssa, mutta loppujen lopuksi päätyy elämään pullukan ja harvoin ehostautuvan naisen kanssa. Mielestäni melkoista puijausta, jos suhteen alkuaikoina panostaa ulkonäköönsä ja antaa itsensä repsahtaa lasten ja vuosien myötä. En itsekään sulattaisi sitä, että mies yht' äkkiä lakkaisi kuntoilemasta ja alkaisi kuluttaa olkkarin sohvaa syöden makeisia.



Meilläkään mies ei ole huomauttanut siitä, että mulle on jäänyt vähän löysää massuun raskauksien myötä, mutta syy tähän on varmaan se, että hän näkee minun tosissaan yrittävän kadottaa " outokumpuani" . Kiloja on nyt 7 enemmän kuin oli vielä vuotta sitten, mutta uskon karistavani kilot vuoden loppuun mennessä, kun lisää lapsia ei ole suunnitelmissa. Ja EN laihduta pelkästään miehen iloksi, vaan haluan tuntea itsekin itseni terveeksi ja viehättäväksi (ja mahtua vanhoihin vaatteisiin).



Sanoin miehelle jo seurustelumme alkuvuosina, että mikäli joskus näyttää sille, että alan pulskistua ja jätän liikunnan vähemmälle, niin minulle saa ja PITÄÄ sanoa asiasta. Olen nimittäin todennut, että omalle lihomiselleen voi olla yllättävänkin sokea (" onpas vaatteet kutistuneet pesussa" , " no ei se muutama kilo missään näy" , " tämä peili varmasti vähän vääristää" , jne).

Miten mies joka on rakastunut voi sanoa toiselle pahaa? Rakkaudenhan pitäisi kestää lähes kaikki, toinen pitäisi hyväksyä hyvineen ja huonoine puolineen. Kaikki muuttuu iän myötä mies joka ei hyväksy kehon muuttumista tai ulkonäön muuttumista niin miten hän voi rakkaansa kanssa olla lopunikää?



Jokainen meistä voi joutua onnettomuuteen esimerkiksi, varmaan päivänselvä asia että mies jättää siinä vaiheessa jos naisen keho halvaantuu jos ei hitto kestä sitä että nainen lihoo raskauksien johdosta tai muista syistä. Mitäs jos nainen sairastuu ja ylipainoa kertyy sairauden takia, mies jättää ihan varmasti. Miksi olla tälläisen miehen kanssa???

laihdutus yms. lähtevät AINA itsestä, ei siitä että, mies käskee ja ääneen ällättelee toisen läskejä. Ja aina jos miehellä on huomauttamista ulkonäöstä, on aina syytä katsoa miehen olemusta, onko se myös kunnossa, jotta on varaa arvostella! Sama pätee toisinpäin.







Suhteeseen kuuluu kunnioitus ja toisen arvostus. Eiköhän jokainen itse tiedä, kuinka ruma, lyhyt, läski, anorektikko tms on. Onhan kaikilla peilit ja vaa`at.

Mies sanoi tökerösti. Olen samaa mieltä.



Mutta minä kirjoitin jo tuolla alkuketjussa, että se oli mieheltä ns. epäsuora tunneilmaisu. Hyvän parisuhteen edellytys on se, että pariskunnalla on ns. tunneyhteys. Tämä tunneyhteys syntyy, kun puhutaan tunteista. Jos sinulla on jotain salattavaa, niin et saa suhteeseen sellaista yhteyttä kuin voisit saada.



Jos miestä nyppii lihominen, niin minusta hänen on se ilmaistava (tosin voisi opetalla vähän parempaa kommunikaatiota). Kyllä rakastava mies pitää mölyt mahassaan siinä vaiheessa, jos on vaikka sairas tietää, ettei asialle mitään mahda. Mutta jos mies tietää, että vaimo jotain asialle mahtaa, niin hänellä on oikeus mielipiteeseensä.





19

suruunsa. Suhteeseen kuuluu toisen hyväksyntä ja kunnioitus.



Itsellä auttoi se, kun vähän laihduin, niin mies kehui, että oletpas hoikistunut. Läskien aikana ei kertaakaan arvostellut, sanoi laihduttuani, että olen aina kaunis, ulkoa ja sisältä, olin ollut sitä myös lihavana, hän painotti. Näin hän loi hyvälle itsetunnolle pohjaa. Mies on myös itse ollut lihava, ja yhtä ihana hän oli silloinkin. Meillä ollut aina hyvä suhde, useita vuosia, ja syynä on toisen kunnioitus.

Alussa voi ihastua toisen ulkonäköön, mutta ajanmyötähän se rakkaus perustuu siihen " sielujen sympatiaan" , ei sillon pitäis ulkoistenseikkojen enää vaikuttaa. Vai oletko sinä miehesi kanssa vain sen ulkonäön takia? Jätätkö sinä miehesi jos hänestä tulee lihava?



Minusta nämä ovat asioita joita kannattaa pohtia. Mies joka on alunperin ihastunut hoikkuuteesi/ulkonäköösi ei varmasti koskaan tule rakastamaan sinua jos kehosi muuttuu.

Miehet nyt ovat tuollaisia putkiaivoja, jotka laukovat suustaan mitä sattuu. Miehet ovat sellaisia, vaikkeivat varmasti mitään pahaa tarkoita. Naiset ovat sellaisia, että loukkaantuvat kaikesta ja analysoivat sanomisia jälkikäteen. Niinkuin nytkin ;)

ehkä, ettei häntä muuten kuultaisi ? Pitää sanoa tarpeeksi kovasti, " että menee perille ?" . Ehkä olen ollut kovakorvainen.

liian vähälle. Soppaa hämmentää myös se, ettei miehen työnantajalla ole selkeitä suunnitelmia (töitä kyllä on, mutta etenemisen suhteen) miehen jatkon osalta. Edessä saattaa olla muutto ynnä muuta, mutta kaikki on parin tulevan vuoden osalta auki kuin sen kuuluisan Jokisen eväät. Olisi kiva, kun työnantajat huomioisivat myös vaikutukset perheiden elämänsuunnitteluun, kun miettivät alaistensa kehityspolkuja.

25: Totean jälleen, että jos miehellä olisi kommunikaatiotaidot hanskassa, olisi hän osannut ilmaista itsensä positiivisesti ja kannustavasti, kuten sinun miehesi teki. Mutta tällä miehellä ei ollut.



Sanot, että moni nainen syö tuollaisen jälkeen kahta kauheemmin. Jos näin tapahtuu, tarvitsee nainen terapeuttia. Sinä itse kannat vastuun itsestäsi ja tekemisestäsi. Jos joku sanoo sinulle tökerösti ja sinä syöt sen jälkeen - on vastuu sinun. Ei tämän toisen. Kun totuus sattuu, niin pitää omalle pääkopalle tehdä jotain.



26: Kun minä menin naimisiin 17 vuotta sitten, sanoi mieheni minulle, että katsokin, ettet päästä itseäsi plösähtämään kuten tuo, tuo, tuo ja tuo. Minä lupasin, että katson.

Olen lihonut molempien raskauksien aikana 18 kg, eikä mies silloin todennut mitään. Tiedän sanomattakin, että hän oletti sen olevan tilapäistä.

Tänä keväänä olen liikkunut harvinaisen vähän. Mies kyllä patistaa minua liikkumaan ja pitämään itsestäni huolta, vaikka eihän tämä tauko missään ulkonäössä näy.

Eli onko hän vain ihastunut ulkonäkööni?? Ei asiat ole noin yksiselitteisiä.



24

elämässä on paljon muitakin arvoja kuin ulkoisen nuoruuden säilyttäminen. Jos suhde muuttuu rakkaudeksi, sen arvot ovat jossain ihan muualla kuin " massun" koossa.

Toisekseen onhan jo tutkittua tietoa siitä, että geenimme ovat erilaiset; toiset pysyvät nuorekkaina ja hoikkina helposti, toisille taas se on lähes mahdotonta, koska he vanhenevat eri lailla. Myös raskausaika kohtelee naisia hyvinkin eri tavoin. Kaikki ei ole itsestä tai itsekurista kiinni.



Onni on löytää ihminen joka rakastaa sinua sellaisena kuin olet virheinesikin- hyväksyy vajaavaisuudet ja ymmärtää että elämä jättää jälkensä.



Musta olis kammottavaa elää ihmisen kanssa joka kyttää kotona mun kiloja tai ulkonäköä. tai edellyttää mua trimmaamaan vartaloani.