Suomalaisista 25% kärsii työuupumuksesta

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti tulee uusia järjestelmiä, tulee uusia käyntäntöjä, muutoksia, työtehtävät tarkentuvat, hiljainen tieto ja työhön liittyvä sälä lisääntyy koko ajan. Koko ajan tulee muistaa lisää. Ohjeet on ripoteltuna moneen paikkaan ja osa uusista ohjeista on omassa päässä. Itse työmäärä tässä kaaoksessa on ylimitoitettu. Muisti pätkii ja väsyttää. Ihminen ei muista määräänsä enempää. Sitä vaan selviytyy. Jotenkin. Ja kun työaika on täynnä sulkee koneen ja ajattelee omia juttuja. Olen jo kyynistynyt. Se menee miten se menee.

Tämä. Kaikkea ylimääräistä kuormittavaa jatkuvasti. Itse työ tulee siinä sivussa, kun esim. laatuvaatimukset ja niiden tilastointi, jatkuvasti uudistuvat ohjelmat sekä järjestelmäongelmat vievät suuren osan työpäivästä. Ja mähän oon perusduunari, mutta niin vaan munkin työstä kuluu leijonanosa kaikkeen muuhun kuin siihen työhön, joka työsopimuksessa lukee.

Vierailija kirjoitti:

Työuupumus ei johdu työn määrästä vaan mielekkyyden puutteesta ja liiasta sälästä.

Saa täyttää kaiken maailman huonosti suunniteltuja lomakkeita ja laatia raportteja, joita kukaan ei oikeasti lue. Liikaa lässynlässyn kokouksia. Ja työvoimaa on liian vähän tekemisen määrään nähden. 

Pää kiinni ja takaisin töihin orja.

Lopettakoot jos ärsyttää. Kyllä joku sen työn ottaa vastaan.

ja kun tekoäly vie rutiinitöitä ja työ menee kokonaan intensiiviseksi kun tekoälyä pitää nopeasti valvoa ja tarkastaa niin yhä useamman pää jaksaa huonommin. Rutiinityöt tarjoaa aivoille mikrolepo hetkiä. 

Luulen että syy on suomalainen työkulttuuri. Täällä tehdään ja odotetaan että tehdään sen 8h päivässä ihan koko ajan täysillä töitä. Oma käsitys on että monissa Euroopan maissa otetaan rennommin työpäivän aikana. Olen itse tyypillinen suomalainen eli ihan oikeasti teen töitä sen koko työpäivän ajan, mutta en vapaalla jaksa oikein mitään erityistä. Ja olen miettinyt että ehkä tuo rennompi ote ei tekisi pahaa. Toisaalta väsyttäähän täällä tuo marraskuukin.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että syy on suomalainen työkulttuuri. Täällä tehdään ja odotetaan että tehdään sen 8h päivässä ihan koko ajan täysillä töitä. Oma käsitys on että monissa Euroopan maissa otetaan rennommin työpäivän aikana. Olen itse tyypillinen suomalainen eli ihan oikeasti teen töitä sen koko työpäivän ajan, mutta en vapaalla jaksa oikein mitään erityistä. Ja olen miettinyt että ehkä tuo rennompi ote ei tekisi pahaa. Toisaalta väsyttäähän täällä tuo marraskuukin.

Amerikassa sama homma. Tee täysillä mahdollisimman pienellä palkalla. Tähän rikkaammat firmojen omistajat jopa tähtää. En ihmettele sillä tienaa.

Vierailija kirjoitti:

Pää kiinni ja takaisin töihin orja.

Lol jos edes saa niitä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi merkittävä syy työuupumukseen on se, että Suomessa on jo pitkään ollut vaikea saada apua fyysisiin sairauksiin. Tilanne on soteuudistuksen myötä mennyt entistäkin pahemmaksi. Ja aina vain pahenee. Jos ihminen ei saa fyysisiltä kivuiltaan nukuttua, uupuu hän, vaikka työ olisi miten helppoa. Mieliala- ja nukahtamislääkkeet eivät poista kipua, joka heikentää unen laatua.

Ei tässä ala olemaan kohta muuta vaihtoehtoa kuin Musta Pilleri jonka ottaa sitten illalla kun alkaa olemaan kypsä kipuihin ja töihinkin kun pitäisi mennä ylisuorittamaan.

Minäkin kärsin

T: pitkäaikaistyötön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti tulee uusia järjestelmiä, tulee uusia käyntäntöjä, muutoksia, työtehtävät tarkentuvat, hiljainen tieto ja työhön liittyvä sälä lisääntyy koko ajan. Koko ajan tulee muistaa lisää. Ohjeet on ripoteltuna moneen paikkaan ja osa uusista ohjeista on omassa päässä. Itse työmäärä tässä kaaoksessa on ylimitoitettu. Muisti pätkii ja väsyttää. Ihminen ei muista määräänsä enempää. Sitä vaan selviytyy. Jotenkin. Ja kun työaika on täynnä sulkee koneen ja ajattelee omia juttuja. Olen jo kyynistynyt. Se menee miten se menee.

Tämä. Kaikkea ylimääräistä kuormittavaa jatkuvasti. Itse työ tulee siinä sivussa, kun esim. laatuvaatimukset ja niiden tilastointi, jatkuvasti uudistuvat ohjelmat sekä järjestelmäongelmat vievät suuren osan työpäivästä. Ja mähän oon perusduunari, mutta niin vaan munkin työstä kuluu leijonanosa kaikkeen muuhun kuin siihen työhön, joka työsopimuksessa lukee.

Isoissa autohuoltoketjuissakin jo asentajien pitää osata toimistotyöt ja kaikki kun hoitavat tiskin takana asiakkaiden rahastukset yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti tulee uusia järjestelmiä, tulee uusia käyntäntöjä, muutoksia, työtehtävät tarkentuvat, hiljainen tieto ja työhön liittyvä sälä lisääntyy koko ajan. Koko ajan tulee muistaa lisää. Ohjeet on ripoteltuna moneen paikkaan ja osa uusista ohjeista on omassa päässä. Itse työmäärä tässä kaaoksessa on ylimitoitettu. Muisti pätkii ja väsyttää. Ihminen ei muista määräänsä enempää. Sitä vaan selviytyy. Jotenkin. Ja kun työaika on täynnä sulkee koneen ja ajattelee omia juttuja. Olen jo kyynistynyt. Se menee miten se menee.

Tämä. Kaikkea ylimääräistä kuormittavaa jatkuvasti. Itse työ tulee siinä sivussa, kun esim. laatuvaatimukset ja niiden tilastointi, jatkuvasti uudistuvat ohjelmat sekä järjestelmäongelmat vievät suuren osan työpäivästä. Ja mähän oon perusduunari, mutta niin vaan munkin työstä kuluu leijonanosa kaikkeen muuhun kuin siihen työhön, joka työsopimuksessa lukee.

Isoissa autohuoltoketjuissakin jo asentajien pitää osata toimistotyöt ja kaikki kun hoitavat tiskin takana asiakkaiden rahastukset yms.

Kamalaa sellainen. Kassakoneen näpytys on rankkaa hommaa. Melkein yhtä rankkaa kuin tiktokkaaminen.

Ei ihme että uupuu.

Kannattaa keskittyä siihen mihin pystyy ja oppia suodattamaan liialliset vaatimukset. Itse teen sen minkä pystyn enkä kuuntele esimiesten valituksia. Voivat mun puolesta antaa potkut, jos en tee tarpeeksi, mutta kukaan ei ole kone eikä pysty tekemään ihmeitä. Ongelma yleensä on huonossa johtamisessa, kun työt eivät suju.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa ihmisitä poltetaan töissä loppuun ja toisia stressataan työttömyydellä. Jos järki voittaisi ja töitä jaettaisi useammalle niin mainosta matkien kaikki voittaisivat.

Asenne kuntoon.

Mikä se asenne sitten on? Muiden vaurastuminen on omaa perhettä ja hyvinvointia tärkeämpää? 

Herää vain kysymys, mitä hyötyä työntekijästä on yritykselle jos hänestä revitään viimeinenkin  hikipisara irti työssään ja jää sen jälkeen sairaslomalle.

Vierailija kirjoitti:

Luulen että syy on suomalainen työkulttuuri. Täällä tehdään ja odotetaan että tehdään sen 8h päivässä ihan koko ajan täysillä töitä. Oma käsitys on että monissa Euroopan maissa otetaan rennommin työpäivän aikana. Olen itse tyypillinen suomalainen eli ihan oikeasti teen töitä sen koko työpäivän ajan, mutta en vapaalla jaksa oikein mitään erityistä. Ja olen miettinyt että ehkä tuo rennompi ote ei tekisi pahaa. Toisaalta väsyttäähän täällä tuo marraskuukin.

Joo, just oli ylessä juttua kelasta ja verohallinnosta, jossa työntekijän joka klikkausta valvotaan ja jos et jossain tietyssä käyttöjärjestelmässä ole hetkeen, joudut puhutteluun ja irtosanomisvaaraan. Vaikka sinulla olisi työtehtäviä, joita ei tuossa käyttöjärjestelmässä tehdä. Vähemmästäkin uupuu ja kyynistyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti tulee uusia järjestelmiä, tulee uusia käyntäntöjä, muutoksia, työtehtävät tarkentuvat, hiljainen tieto ja työhön liittyvä sälä lisääntyy koko ajan. Koko ajan tulee muistaa lisää. Ohjeet on ripoteltuna moneen paikkaan ja osa uusista ohjeista on omassa päässä. Itse työmäärä tässä kaaoksessa on ylimitoitettu. Muisti pätkii ja väsyttää. Ihminen ei muista määräänsä enempää. Sitä vaan selviytyy. Jotenkin. Ja kun työaika on täynnä sulkee koneen ja ajattelee omia juttuja. Olen jo kyynistynyt. Se menee miten se menee.

Tämä. Kaikkea ylimääräistä kuormittavaa jatkuvasti. Itse työ tulee siinä sivussa, kun esim. laatuvaatimukset ja niiden tilastointi, jatkuvasti uudistuvat ohjelmat sekä järjestelmäongelmat vievät suuren osan työpäivästä. Ja mähän oon perusduunari, mutta niin vaan munkin työstä kuluu leijonanosa kaikkeen muuhun kuin siihen työhön, joka työsopimuksessa lukee.

Isoissa autohuoltoketjuissakin jo asentajien pitää osata toimistotyöt ja kaikki kun hoitavat tiskin takana asiakkaiden rahastukset yms.

Kamalaa sellainen. Kassakoneen näpytys on rankkaa hommaa. Melkein yhtä rankkaa kuin tiktokkaaminen.

Ei ihme että uupuu.

Joo ilolla siinä lähtee tiskin taakse asiakkaita palvelemaan, kun on hallissa koneet levällään ja deadlinet painaa päälle

Ei työ ollut ennen sen vähemmän uuvuttavaa, piti vain käydä, jos halusi maksaa vuokran ja ostaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se johdu työn määrästä vaan huonosta palautumisesta.

Huono johtaminen vaikuttaa myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti tulee uusia järjestelmiä, tulee uusia käyntäntöjä, muutoksia, työtehtävät tarkentuvat, hiljainen tieto ja työhön liittyvä sälä lisääntyy koko ajan. Koko ajan tulee muistaa lisää. Ohjeet on ripoteltuna moneen paikkaan ja osa uusista ohjeista on omassa päässä. Itse työmäärä tässä kaaoksessa on ylimitoitettu. Muisti pätkii ja väsyttää. Ihminen ei muista määräänsä enempää. Sitä vaan selviytyy. Jotenkin. Ja kun työaika on täynnä sulkee koneen ja ajattelee omia juttuja. Olen jo kyynistynyt. Se menee miten se menee.

Tämä. Kaikkea ylimääräistä kuormittavaa jatkuvasti. Itse työ tulee siinä sivussa, kun esim. laatuvaatimukset ja niiden tilastointi, jatkuvasti uudistuvat ohjelmat sekä järjestelmäongelmat vievät suuren osan työpäivästä. Ja mähän oon perusduunari, mutta niin vaan munkin työstä kuluu leijonanosa kaikkeen muuhun kuin siihen työhön, joka työsopimuksessa lukee.

Isoissa autohuoltoketjuissakin jo asentajien pitää osata toimistotyöt ja kaikki kun hoitavat tiskin takana asiakkaiden rahastukset yms.

Kamalaa sellainen. Kassakoneen näpytys on rankkaa hommaa. Melkein yhtä rankkaa kuin tiktokkaaminen.

Ei ihme että uupuu.

Joo ilolla siinä lähtee tiskin taakse asiakkaita palvelemaan, kun on hallissa koneet levällään ja deadlinet painaa päälle

Sehän on vain haaste. Ei muuta kuin työtä kohti reippaasti.