Tuli nyt tämä uusi "nuoruus"
Eli lapsi kasvoi täysi-ikäiseksi. Mitäs nyt tehdään? T.valis
Kommentit (54)
Eipä siinä moni asia muutu jos lapsi asuu vielä kotona ja opiskelee. Itse olin vielä työelämässä ja lapsi opiskeli toisella paikkakunnalla. Ei tarvinnut kokata kuin itselleni.
Ei ole tuollaista ongelmaa kun pysyin lapsettomana ja olen joutunut keksimään koko aikuisikäni omat tekemiseni.
Eikö sinun pitänyt alkaa opiskelemaan? Sitähän sä täällä muutenkin mietit lähes päivittäin.
Suosittelen kärrynpyöriä tai pukkihyppelyä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinun pitänyt alkaa opiskelemaan? Sitähän sä täällä muutenkin mietit lähes päivittäin.
Kyllä. Jotain meinaan alkaa opiskelemaan. ap
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kärrynpyöriä tai pukkihyppelyä.
😂😂😂😂😂
Eli aina vaan lisää turhaa aikaa. Kun ei ennenkään ole aika kulunut, aina on tylsää.
Mikään ei muutu ja valitus jatkuu 🥱🥱🥱
Miksi ihmeessä aina kyselet täältä, kun sitten ikinä ei mikään ehdotus kuitenkaan kelpaa? Koski asia mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuollaista ongelmaa kun pysyin lapsettomana ja olen joutunut keksimään koko aikuisikäni omat tekemiseni.
Sama täällä. Ihan kivasti riittää tekemistä ja vieläpä mukavaa sellaista. Ihanaa, kun ei tarvitse huolehtia ja murehtia lapsista. Silti on murheitakin riittänyt enemmän, kuin tarpeeksi. Lapsi/a vielä niin huh heijaa!
Onko siis ihan koko elämäsi pyörinyt tähän asti vain ja ainoastaan lapsen ympärillä? Tuo on kyllä kai aika yleistä. Ettei ole muuta elämää, kuin lapset ja jopa oma persoona perustuu pelkkään äitiyteen ja vanhemmuuteen. Sitten ollaan hukassa, kun lapset aikuistuvat, muuttavat kotoa yms. Jotkut tosin roikkuvat vielä niissä aikuisissa lapsissaankin ja sitten lastenlapsissa. Meillä on yksi tällainen sukulaistäti. Rasittava ihminen, kaikki jutut liittyvät lapsiinsa. Oma äitini ilmeisesti kadehtii häntä ja sitten hänkin höpisee näistä lapsista ja heidän lapsistaan minulle. Sanon nykyään ihan suoraan, että ei kuule kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Onko siis ihan koko elämäsi pyörinyt tähän asti vain ja ainoastaan lapsen ympärillä? Tuo on kyllä kai aika yleistä. Ettei ole muuta elämää, kuin lapset ja jopa oma persoona perustuu pelkkään äitiyteen ja vanhemmuuteen. Sitten ollaan hukassa, kun lapset aikuistuvat, muuttavat kotoa yms. Jotkut tosin roikkuvat vielä niissä aikuisissa lapsissaankin ja sitten lastenlapsissa. Meillä on yksi tällainen sukulaistäti. Rasittava ihminen, kaikki jutut liittyvät lapsiinsa. Oma äitini ilmeisesti kadehtii häntä ja sitten hänkin höpisee näistä lapsista ja heidän lapsistaan minulle. Sanon nykyään ihan suoraan, että ei kuule kiinnosta.
Tuohan on sairasta ja noloa.
T. Perheellinen
Elämä muuttuu sitten kun lapsi muuttaa pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuollaista ongelmaa kun pysyin lapsettomana ja olen joutunut keksimään koko aikuisikäni omat tekemiseni.
Sama täällä. Ihan kivasti riittää tekemistä ja vieläpä mukavaa sellaista. Ihanaa, kun ei tarvitse huolehtia ja murehtia lapsista. Silti on murheitakin riittänyt enemmän, kuin tarpeeksi. Lapsi/a vielä niin huh heijaa!
Tässä ei ole kysymys lapsettomista ihmisistä.
Keksit varmasti syitä, miksi et voi tehdä mitään.