Miten lääkäri mahtaa käsitellä potilaiden kuoleman?

Vierailija kirjoitti:

Mun tekis mieli kysyä psykiatrilta, miltä tuntuu kun potilas yrittää it semurhaa ja psykiatri on ollut aivan tietoinen olon pahenemisesta ja epätoivosta.

No minkä se psykiatri sille mahtaa ? Jos ei lääkitys kelpaa, terapia kelpaa mikään ei kelpaa. Oikeassa elämässä jos joku on päättänyt päättää elämänsä sitä ei estetä edes pakkohoidolla siirretään vaan. Terveisin psykiatrian klinikalla töissä ollut, osa toki onnistui päättämään päivänsä myös suljetulla osastolla, sielläkään ei ole ikinä ollut eikä tule olemaan vierihoitoa 

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreitä ei voisi vähempää kiinnostaa. Korkeintaan ylävitosia heittelevät kollegoiden kesken kahvihuoneessa, kun taas saatiin yksi pois yhteiskunnan varoja kuluttamasta.

Kiroilevat lopuksi, koska eivät voi tehdä enää lisää rahaa potilaasta.

Nykyisin lääkäriuskovaisilta viedään kaikki rahat.

Jokaisella on oikeus harjoittaa ammattiaan työntekijänä. Oma henkilökohtainen elämä ei voi pysähtyä siihen, että työpäivän aikana tapahtuu työhön kuuluvia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Mitä käsiteltävää edes läheisen kuolemassa sinänsä on? Kun on tänne tultu niin on lähtökin luvassa. Mitä siinä on miettimistä.

Läheisen kuolema ei hetkauta mitenkään? No okei.

Omien läheisten kuolemat on olleet rankkoja paikkoja. 

Lääkärit on narsisteja ja psykopaatteja. 

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit on narsisteja ja psykopaatteja. 

Ja sadistejakin löytyy, jotta pääsevät toisten kivuista nautiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematon jos kuolee. Siitä ei oikeasti tule paha mieli. Enempikin no höh voi harmi. Ja ei muutakun kahville ja jatkaa matkaa.

Kollegani on lääkäri ja on tullut vaikutelma, että häntä ei hetkauta, jos joku kuolee. Kun kerroin että äitini hautajaiset ovat klo 12, niin hän olisi halunnut, että menen töihin klo 13. Piti selvästi laiskurina, kun halusin sen päivän kokonaan vapaaksi, ei ymmärtänyt, että miksei voi vain pistäytyä hautajaisissa ja jatkaa sitten päivää normaalisti.

Eikö liene läheisen ihmisen hautajaiset ole palkallinen vapaa muutenkin.

Tsekkaavat ensin ettei ole tullut näkyvää hoitovirhettä mistä omaiset tai työnantaja voisi nostaa jutun, ja huokaisevat sitten helpotuksesta. 

Lukee peilin edessä ääneemn Hippikrateen valan, kysyy hiljaa mielessään "täytinkö valan", katsoo itseään silmiin ja toteaa matalalla Dressman Batistini äänellä "kyllä".

Se on niiden elämän suola kun saa kunnon killing spreen aikaan.

Ei niitä kiinnosta potilaan vointi tai onko ylipäätään hengissä . Kunhan saavat isot rahulit työstään ja voivat taas ostaa uuden Porschen pihaan . 

En ole lääkäri, mutta olen mielenterveystyössä. Tässä työssä ei vaan voi pelata tunteilla, työ on tehtävä. Asiakkaan kuolema on ns. arkipäivää. Väilillä, koskettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tekis mieli kysyä psykiatrilta, miltä tuntuu kun potilas yrittää it semurhaa ja psykiatri on ollut aivan tietoinen olon pahenemisesta ja epätoivosta.

Tekevät työnsä eikä välitä sen kummemmin. Olet vain ns potilas. Jos ei mitään kummempaa ihmeellistä tapahdu sinun ja sen psykiatrin välillä. Ovat mahdollisesti kokeneet saman asian monta kertaa eri potilaan kanssa.

Eikö tossa ole hoitovirhe, jos lääkäri on tietoinen riskistä eikä tee mitään?

Vaatii kovaa kanttia. Potilaat vaativat kaikenlaista ymmärtämättä ettei heidän tahtonsa noudattaminen ole välttämättä oikea ratkaisu ja vastuun vääristä päätöksistä kantaa lääkäri, seuraukset tulevat potilaalle.