Miksi romanttiset eleet tuntuvat kiusalliselta suomalaisen naisen kanssa, mutta ei ulkomaalaisen?

Tämä ei ole trollialoitus, vaan haluan ymmärtää psykologian tämän ilmiön taustalla. Olen seurustellut koko elämäni suomalaisten naisten kanssa. Romanttiset eleet kuten kukkasten ostaminen tai romanttisen piknikin järjestäminen ovat aina tuntunut jotenkin kliseeltä ja kiusalliselta suomalaiselle naiselle. Mutta nyt seurustelen etelä-amerikkalaisen naisen kanssa ja hänelle kukkasten ostaminen ei tunnu mitenkään erikoiselta vaan luonnolliselta. Jos minulla on perjantaina työpäivän jälkeen hyvä fiilis, käyn ostamassa hänelle kukkasia ja hän ilahtuu niistä. Teen tämän varmaan ainakin pari kertaa kuussa. Suomalaiselle naiselle olen ostanut kukkasia kaksi kertaa elämässäni.

Miksi tuossa on niin iso ero? Onko psykologeja paikalla jotka voisivat diagnosoida tilanteen? Selittyykö vain sillä, että suomalaiset naiset ovat itsenäisiä ja feministejä, niin miehellä ei ole samanlaista tarvetta osoittaa rakkautta?

M31