Miten asiat olivat konkreettisesti eri tavalla ennen vuotta 1917? Puhuttiinko Suomessa venäjää?

Vierailija:

Minun sukuni tarinassa on vaari myyty huutolaiseksi, torpparit ovat tapelleet vapaudestaan (systeemi oli hyvin lähellä maaorjuutta) ja lukutaidotonta porukkaahan suurin osa on ollut. Suomessa on ollut todella jakaantuneesti ne köyhät ja työläiset sekä yläluokka, joka on hallinnoinut lähes kaikkea.

Tulevaisuuden vanhukset ovat huutolaisia, jotka kaupataan sinne, missä halvimmalla hoidetaan, asuntovelalliset taistelevat nousevien korkojen vuoksi ja lukutaidottomuus (ja kirjoitustaidottomuus) tuntuu olevan nykyään aika yleistä ainakin lievässä muodossaan. Yhteiskunta jakaantuu uuden hallituksen aikana yhä selkeämmin köyhiin ja varakkaisiin jne. Ei siis mitään uutta auringon alla...

Siitä saa loistavaa ajankuvaa 1900-luvun alun Suomesta, suomalaisuusaatteesta ja erityisesti naisen asemasta silloisessa kulttuurissa. Kannattaa lukea, esim. naisten välinen ystävyys oli hiukan erilaista kuin nykyään...

en tosissani ole luullut että silloin puhuttiin venäjää vaan yritin saada jonkun vastaamaan herkemmin kirjoittamalla kärkevämmän aloituksen. Tällä tahdoin vain pika-aineistoa käsistyksistänne. Kiitos!

että eikö hissan tunneilta ole mitään tarttunut (tai edes tv-sarjoista)

Suomi kuului Venäjälle, mikä tarkoitti sitä, että täällä toki toimi venäläisiä viranomaisia. Myös esim. katukyltit olivat Helsingissä myös venäjäksi. Kansa puhui tietenkin suomea kuten nytkin. Kansallisuusaate eli vahvana ja monet ns. yläluokkaan kuuluneet oppineet halusivat panna lapsensa suomenkielisiin kouluihinkin. Yläluokan kotikieli oli usein ruotsi, varsinkin pääkaupunkiseudulla, Turussa jne.

Ovat tosin fiktiivisiä, mutta itse muistan lukeneeni suurella mielenkiinnolla jonkun - onhan niissä aina tottakin mukana, aikalaisen kirjoittamaa tekstiä jos on.

Ainakin koulutusjärjestelmä oli erilainen. Oppivelvollisuuslaki tuli vasta 1920-luvulla, joten läheskään kaikki lapset eivät päässeet kouluun.

Mummo kertoi, miten koululaisena oli joskus kävellyt marsalkka Mannerheim ylvään näköisenä vastaan Kaivopuistossa.

Iso-Roobertinkadulla kulki venäjänkielisiä jäätelönmyyjiä, jotka huutelivat haroosi maroosiaan ja kadun varrella oli tataareiden mattomyymälöitä (saattaa olla niillä kulmilla sellaisia vieläkin). Koulussa ei ollut ruokailua, omat eväät tai sitten syötiin kotona.

Mummo kävi kavereidensa kanssa keräämässä kerran ison kimpun kauniita kukkia Bulevardin varrella olevasta Vanhankirkon puistosta (Ruttopuisto) eikä ymmärtänyt ollenkaan, miksi äitinsä oli niin vihainen kun kuuli, mistä kukat olivat peräisin - sisällissodan uhreja oli juuri samana päivänä haudattu kyseiseen puistoon...

Paljon muutakin mummoni kertoili, sääli vaan että siihen aikaan suurin osa jutuista meni ohi korvien...

Minun sukuni tarinassa on vaari myyty huutolaiseksi, torpparit ovat tapelleet vapaudestaan (systeemi oli hyvin lähellä maaorjuutta) ja lukutaidotonta porukkaahan suurin osa on ollut. Suomessa on ollut todella jakaantuneesti ne köyhät ja työläiset sekä yläluokka, joka on hallinnoinut lähes kaikkea.

ei tällaiseen kysymykseen voi vastat viestikentän puitteissa!



Lue joku historiallinen (rakkaus)romaani, esim. Enni Mustoselta (Lipunkantajat sarja on tosi helppo), siitä saa peruskuvan.



(myös Kaari Utrio, Laila Hietamies ym. antavat aika kansantajuisen version Suomen historiasta)