Nykyisillä eläkeläisillä on ollut sellaisia ammatteja kuin esimerkiksi kylvettäjä, porttivahti, monistaja, mittarinlukija, tv-lupatarkastaja
Esimerkiksi kaikissa vähän isommissa kunnantoimistoissa oli monistajat.
Sähkö- ja vesimittareiden lukeminen kiertämällä talosta taloon oli vielä 90-luvulla tavallista.
Porttivahti availi portteja esim. tehdasalueen sisäänkäynnillä.
Moni vajaakuntoinenkin pystyi tekemään tällaisia töitä.
Kommentit (107)
Tsuppari eli lähetti. Oli sisä- ja ulkolähettiä. Silloin vitsailtiin että enempi kouluja käynyt pääsi sisälähetiksi. Siitä sitten konttoriapulaiseksi, konttoristiksi eli sen jälkeen nimike muuttui toimisto- sitä tai tätä. Nyt ne on jotain vieraskielisiä ammatteja vaikka työ on lähes samaa, tietokoneet vaan jokaisella.
Faktori, apuhoitaja, välinehuolto-apulainen ja talonmies, nämä ovat eläkkeellä tai nimike on muuttunut.
Tuosta Billnäsin kyltti-sekoilusta huomaa, minkälaisen pilknus-virkamieskulttuurin boomerit ovat jättäneet jälkipolville! Ihmisten elämän hankaloittaminen järjesttömällä byrokratialla = Boomerien taivas! Tehdään elämä mahdollisimman hankalaksi tavallisille ihmisille ja verotetaan heitä siitä kalliisti!
Mun tädin työtehtävänä oli monistamisen lisäksi faksien lähettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvittaisiin ketään avaamaan porttia tai kopioimaan papereita jos homma voi hoitaa helpommin nykyään? Kuka sitäpaitsi haluaisi tehdä sitä työnä vuodesta toiseen?
Ai helpommin kuten esimerkiksi kaupassa, että asiakas laitetaan tekemään itse kassahenkilön työt? On se kumma. kun jatkuvasti vain säästetään, mutta missään se ei näy. Päinvastoin.
Kätevämpi se on skannata tuotteet suoraan hyllystä ja laittaa kärryissä oleviin kestokasseihin kuin nostaa ne tavarat ensin kärryyn, sitten kassahihnalle ja vasta sitten kasseihin. Kokonaissumma on koko ajan näkyvissä, ei tule yllätyksiä kassalla. Aika moni kyllä tilaa ruoat kotiinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kesätyöni 70-luvulla oli lähetti-kopisti kunnan virastotalolla. Tuurasin kesän ajan vakituista työntekijää pikaperehdytyksellä. Kopistin työ oli raskasta. Isoilla laitteilla kopioitiin mm. karttoja, piti myös olla nopea, että ehti leikata leveän paperin, kun se rullasi laitteessa. Ja kamala käry kopiointihuoneessa. Ei siinä työssä ainakaan vajaakuntoisena olisi pärjännyt, niin kuin ei lähetinkään hommissa. Kopistin työhön oli yhdistetty myös monistajan tehtävät, ja jouduinpa toisinaan puhelinvaihdettakin hoitamaan.
Vajaakuntoisia voi olla monenlaisia, esimerkiksi kuulovammainen tai puhevammainen voi tehdä fyysisesti vaativaa työtä mutta jotain toisenlaista työtä ei.
Tällaista oli 90-luvun alku oikeasti! Boomerit aina uhriutuvat, vaikka koko elämänsä ovat juhlineet!