millainen äiti olet/vaimo olet?

Aika tasankin jaeltiin menojamme rankimpina aikoina, mutta enää ei ole tarvetta. Lapsen kanssa on niin helppoa ja ihanaa. Olemme myös hyviä puolisoita toisillemme. Seksielämään kun saisi vielä potkua :)

Molemmat hoitaa lapsia, tekee kotitöitä ja käy töissä. Mitään ihmeempiä ei harrasteta, mun harrastus pari kertaa kuussa, muut harrastukset (miehellä pelit ja lukeminen, mulla lähinnä lukeminen) hoituu kotoa käsin. Aika tällasta perusarkea mennään, mitään hirveää harrastusrumbaa ei jaksettaisi.

Ennen tein matkatyötä ja matkustin muutenkin paljon,vapaalla aina.

Nyt en tietenkään voi kun on lapsia.



MIes teki ennen epäsäännöllistä työtä,niin aikoijen kuin palkankin suhteen, Kyllähän se sinkulla ja alkuparisuhteessa meni mut ei se isälle sovi.



Vaihdettiin molemmat työtä,hieman alhaisempi palkka mutta molemmilla enemmän vapaa-aikaa.



Miehellä on yksi harrastus (/intohimo) jota saa harrastaa ihan vapaasti,toivottavasti kun lapset kasvavat ottaa ne mukaansa (sopii noin 5v eteenpäin hih) ja on mukavaa kun on urheilullinen harrastus.



Minä en ole pahemmin aiemminkaan harrastanut mitään,käynyt lenkillä kyllä,mut sitä en laske,nyt käyn enää kerran viikossa,ennen menin 4-6 krt/viikossa,siis ennen lapsia.



Mutta taas luen paljon erilaista kirjallisuutta ja rakastan myös ruoanlaittoa (taito jonka opin vasta kun sain lapsia,en ollut aiemmin tehnyt mikropuuroa kummempaa,nyt menee jo vaikeammatkin reseptit)



Ja paljon tehdään lasten KANSSA;varsinkin vkl.

Lapsi ei ole vielä syntynyt, mutta sain tuomion raskausdiabeteksesta, en kestä tätä syyllisyyttä että olen voinut aiheuttaa herkuttelulla vaikka mitä ongelmia lapselle :(

Kun lapset syntyivät, otin heistä täyden vastuun ja tietenkin suurin osa omista jutuistani jäi pois. Mutta niin on myös miehen laita, hänkin luopui monesta.

Olemme molemmat hyvin perhekeskeisiä eikä eletä lapsiperhearkea siksi että olisi pakko, vaan siksi että olemme halunneet valita niin.

Kumpikaan ei käytä alkoholia enää lainkaan.

Viikonloput vietetään perheen kesken touhuten.



Tietenkin kummallakin on omia tuulettumishetkiä mutta yleensä yksikin vuorokausi reissussa riittää.



Ei tämä silti aina niin ihanaa ole, välillä väsyttää ja tuntuu että seinät kaatuu päälle mutta siihen auttaa kun sopii miehen kanssa lastenhoidosta ja lähtee vaikka shoppailemaan, lenkille tai muuta vastaavaa jonkun kaverin kanssa.

mä en vaan jaksa tehdä asioita joita äidin "kuuluisi" tehdä. En jaksa istua puistoissa, viedä lapsia joka viikko jonnekin kylään, en ikinä leivo, tiuskin helposti, olen liian kiltti eikä ole uskallusta aina puolustaa omaa lastaan, en juuri koskaan leiki lasten kanssa.. Mä en kyllä oikeasti ole mikään kamalan hyvä äiti :(. Ja tuskin vaimokaan.

Lapsi ei ole vielä syntynyt, mutta sain tuomion raskausdiabeteksesta, en kestä tätä syyllisyyttä että olen voinut aiheuttaa herkuttelulla vaikka mitä ongelmia lapselle :(

Vauvalla on varmasti kaikki hyvin. Nyt vaan noudatat ruokavaliota. Ei tuo tee kenestäkään huonoa äitiä, kai sen itsekin tiedät!

- ostan valmisruokia ja lapset päivähoidossa 2v ja 3 v iässä



- sitä ennen olin kotiäiti 3,5 v yht



- töissä vakituisessa virassa, hakeudun myöhemmin johtotehtäviin, nyt kun lapset juuri koululaisia keskityn illat lastenhoitoon ja v harrastuksiin kuskaamiseen



- kerran kk vkl palkkaan lastenhoitoapua, kun mies 7 v/ vlk iltatöissä



- siivooja kerran kk



- joskus pinna palaa, mutta aika harvoin



- työ on henkireikäni



- harrastan jumppaa kerran vk ja lastenhoitoa ja käyn kursseilla- mm. taidekursseilla ja tilaan mll:stä lastenhoitajan...

Tuntuu vaan ihan kauhealta nyt, ja pelottaa miten vauvan käy, mahtuuko syntymään jos siitä tulee jättiläinen, ja viedäänkö se johonkin tarkkailuun multa pois. Täytyy vaan toivoa että ruokavaliomuutos tehoaa...



se r-diabeetikko, en muista numeroani

"huono". Elämä pyörii jotakuinkin 6-henkisen arjen pyörittämisen parissa. Se menee, jolla menoja on, vaippa-aika on luojan kiitos jo takanapäin. Mies kyllä on aina osallistunut jotakuinkin yhtä paljon tai jopa enemmän lasten hoitamiseen vauvasta alkaen. t. Neljän äiti

Ei olla oikeastaan luovuttu mistään. Ennen lapsia oli iso purjevene ja se myytiin jotta saatiin omakotitalo. Nyt kun nuorinkin on 5v mies hankki keväällä pienen purjeveneen jolla opettaa lapsille purjehdusta ja yhdessäkin käytiin päivä purjehduksilla. Mies on myös aina ollut kiinostunut kauko- ohjattavista autoista ja lentokoneista ja nyt on tullut lasten myötä hyvä syy hankkia kunnon kauko-ohjattavia autoja ja se lentokone. Moottoripyöräilyn mies on jättänyt kokonaan lasten myötä. Uimassa käydään yhdessä. Itse olen aina harrastanut koiran kanssa. Sitä olen vähentänyt, mutta on meillä koira jonka kanssa käyn koulutuksissa ja raahaan sinne joskus lapsiakin mukana. Näyttelyissä ja kokeissa käydään yleensä yhdessä. Vanhin lapsi on alkanut ruinaamaan omaa koiraa, kun haluaisi agilitya harrastaa sen kanssa.

Oikeastaan kaikki taitaa pyöriä perheen ympärillä, tosin minulla on omaa aikaa kun ulkoilutan ja koulutan koiraamme. Mies viettää aikaansa myös kavereiden kanssa välillä, mökki viikonloppuja ynm. On alkanut myös käymään kuntosalilla. Minäkin jätän välillä miehen lasten kanssa ja lähen jonkun ystävän kanssa viettämään aikaa. Niin, että ehkä se pyöri enemmän lasten ympärillä kun ne oli pieniä. Vanhin lapsemme täyttää kohta 11 v. Toki lapsillakin on jokaisella yksi oma harrastus. Vanhin lapsi käy itse pyörällä Judossa. Kahta nuorempaa kuskataan heidän harrastuksiinsa.



Meillä ei ole ikinä jaettu mitään tasan vaan tehty niin kuin kumpikin haluaa.

hei älä nyt!! :)



eihän se noin mee,eikö ne sulle neuvolassa puhunut vai etkö sinä osannut kysellä?? ne kertoo kyllä jos kysyy,ainakin!!



mulla oli 5v sitten esikoisesta r-diabetes ja ei sitä lasta mihinkään viety,kokoa tuli (ja oli kyllä yliaikainenkin) vähän päälle 4kg mut olipas sitä helpompi käsitelläkkin kuin 3kiloista :D no en sit kuitenkaan tarkoita että raskausdiabetes olisi hyväkään asia,mutta mulla pysyi kurissa hyvällä,terveellisellä ruokavaliolla joka ei kaatunut kerran viikossa PIENEEN herkutteluunkaan :)



Lapselta mitattiin sokeriarvot 3krt sairaalassa oloaikana (eli olin 3 vrk) ja kun mitään ei ollut päästiin kotiin :)

Mulla vähän samanlaiset fiilikset, en taida kovin hyvä äiti olla. Yritän kuitenkin parhaani =/

Äiti on ristiriitainen. Toisaaltaan tunteikas ja toisaaltaan tunnekylmä jonka osoittaa myös haastattelussa.

älä masennu ! minäkin synnytin kuukausi sitten 4,5 kiloisen pojan, vaikkei raskausajan diabetesta ollutkaan....siis voivathan ne lapset muutenkin olla isoja ( ainakin meidän suvussa on ollut ) ja tämä oli kuule helpoin ja mukavin synnytys mun kolmesta synnytyksestä, ei tarvinnut kun " pieraista " TSEMPPIÄ VAAN !

vaikka et herkuttele juuri ollenkaan. Joillakin on vaan taipumus saada se, elimistö ei kestä hyvin raskauden tuomaa lisäkuormaa. Onhan monilla muitakin raskauden tuomia ongelmia. Itselläni oli BMi ennen raskautta 21 ja sokeri ongelmat alkoivat melkein heti. Samoin toisen odotuksen kohdalla, insuliinilla sitten mentiin. Vauvat olivat n. 3kg syntyessään.

kumpikaan meistä aikuisista ei voi harrastaa mitään, eikä kahdenkeskistä aikaa ole koskaan. Kaikki asiat pitää tehdä lasten kanssa ja kaikki pyörii lasten ympärillä. Ensimmäistä yhden yön kahdenkeskistä viiteentoista vuoteen nyt yritetään järjestää.