Lue keskustelun säännöt.
Miksi 90-luvun jälkeen ei ole osattu tehdä hyvää musikkia?
Kommentit (22)
2000 luvun alku oli vielä 90 luku vibaa ja sitten kun uusi kausi alkoi jossain 2010 paikkeilla niin tuli ne somet ja naisten yleistyvä sekoilu mikä tavallaan niin kuin mädätti ihmiset henkisesti ja fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuvissa sama juttu. Luovuus kyrvähti jotenkin.
On osattu ja on tehty, mutta sitä ei pidä yrittää suoratoistopallveluiden top-listoilta hakea.
Ehkä tuo kertoo enemmän siitä, ettet vain osaa etsiä hyvää musiikkia. Hyvää musiikkia tehdään edelleen paljon, mutta kaikki ei välttämättä päädy kaupallisten radioiden soittolistoille tai Spotifyn suosituimpien kappaleiden joukkoon. Oletko tutustunut pienten levy-yhtiöiden julkaisuihin, indie-bändeihin, Bandcampiin tai eri maiden musiikkiskeneihin? Entä lukenut musiikkilehtien ja musiikkisivustojen arvosteluja, kierrellyt levykaupoissa ja underground-alternative musiikkitapahtumissa tai liittynyt musiikkiaiheisille nettifoorumeille?
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa sama juttu. Luovuus kyrvähti jotenkin.
Luovuutta löytyy vaikka kuinka paljon, jos vain osaa katsoa valtavirran ulkopuolelle. Esimerkiksi Cannesin elokuvajuhlilla ja Raindance-elokuvafestivaaleilla esitellään jatkuvasti omaperäisiä, rohkeita ja kokeellisia elokuvia eri puolilta maailmaa. Lisäksi on lukuisia muita festivaaleja, riippumattomia elokuvantekijöitä ja pieniä tuotantoyhtiöitä, jotka tekevät monenlaisia luovia projekteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilalle tuli uusi taidemuoto eli pelit. Sama tapahtunut muillekin taiteille ennen populaarimusiikkia.
Minä luulen, että tuo on ikäkysymys. Ihmiset usein mieltyvät omien teinivuosiensa musiikkiin. Siksipä minäkin 70-luvun alussa syntyneenä kuuntelen pääosin kasaria ja ysäriä. Vaikka miten yritän etsiä korvaani miellyttäviä biisejä nykyisin, niitä löytyy aina vain harvemmin.
Asian vakuudeksi 40-luvulla syntynnet vanhempani edelleen kuuntelevat 50- ja 60-luvun musiikkia ja 90-luvulla syntynyt kummityttöni 2000-luvun alun musiikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa sama juttu. Luovuus kyrvähti jotenkin.
Seuraavien sukupolvien luovat nuoret putkahti esiin muualla esim. yliksellä ja meemeissä on aika kekseliäitä oltu, ehkä ollaan vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että tuo on ikäkysymys. Ihmiset usein mieltyvät omien teinivuosiensa musiikkiin. Siksipä minäkin 70-luvun alussa syntyneenä kuuntelen pääosin kasaria ja ysäriä. Vaikka miten yritän etsiä korvaani miellyttäviä biisejä nykyisin, niitä löytyy aina vain harvemmin.
Asian vakuudeksi 40-luvulla syntynnet vanhempani edelleen kuuntelevat 50- ja 60-luvun musiikkia ja 90-luvulla syntynyt kummityttöni 2000-luvun alun musiikkia.
Nostalgia ei lopu koskaan mutta ei näitä 2000-luvun juttuja kuunnella ikinä enää muusta syystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elokuvissa sama juttu. Luovuus kyrvähti jotenkin.
Seuraavien sukupolvien luovat nuoret putkahti esiin muualla esim. yliksellä ja meemeissä on aika kekseliäitä oltu, ehkä ollaan vieläkin.
Se on hyvä pointti että tämän päivän kapinalliset ei tähtää Hollowoodiin tai rock-tähdeksi välttämättä. En suoraan sanoen tiedä mihin tähtäävät. Meemejä en kyllä arvosta paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että tuo on ikäkysymys. Ihmiset usein mieltyvät omien teinivuosiensa musiikkiin. Siksipä minäkin 70-luvun alussa syntyneenä kuuntelen pääosin kasaria ja ysäriä. Vaikka miten yritän etsiä korvaani miellyttäviä biisejä nykyisin, niitä löytyy aina vain harvemmin.
Asian vakuudeksi 40-luvulla syntynnet vanhempani edelleen kuuntelevat 50- ja 60-luvun musiikkia ja 90-luvulla syntynyt kummityttöni 2000-luvun alun musiikkia.
Itse olen sun ikäinen ja mun soittolistalta löytyy enimmäkseen nykyartisteja (Kanye West, Playboi Carti, Kendrick Lamar, Drake, Central Cee, Travis Scott...)
Koska rässipändit alkoi vanhenemaan. Slayerit, Metallicat, Kreatorit sun muut ja viddu noi vetää edelleenkiin, no Slayer lopetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huolissani uusien genrejen puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen, että tuo on ikäkysymys. Ihmiset usein mieltyvät omien teinivuosiensa musiikkiin. Siksipä minäkin 70-luvun alussa syntyneenä kuuntelen pääosin kasaria ja ysäriä. Vaikka miten yritän etsiä korvaani miellyttäviä biisejä nykyisin, niitä löytyy aina vain harvemmin.
Asian vakuudeksi 40-luvulla syntynnet vanhempani edelleen kuuntelevat 50- ja 60-luvun musiikkia ja 90-luvulla syntynyt kummityttöni 2000-luvun alun musiikkia.
Itse olen sun ikäinen ja mun soittolistalta löytyy enimmäkseen nykyartisteja (Kanye West, Playboi Carti, Kendrick Lamar, Drake, Central Cee, Travis Scott...)
Olet säännön vahvistava poikkeus. Äitinikin väitti aikoinaan, että kyllä minäkin alan keski-ikäistyttyäni kuuntelemaan klassista tai vähintäänkin jazzia.
Vierailija kirjoitti:
Olen huolissani uusien genrejen puutteesta.
Väite uusien musagenrejen puutteesta on aika erikoinen, sillä viime vuosikymmeninähan on syntynyt valtavasti uusia genrejä ja alagenrejä. Esimerkiksi hyperpop, digicore, jersey club, phonk, rage, afro tech, amapiano, deconstructed club ja monet muut erilaiset underground-skenet. Lisäksi vanhoja genrejä on yhdistelty täysin uusilla tavoilla.
Viimeiset rock-tähdet syntyivät 60-luvulla ja alkoivat siis keski-ikäistyä ysärin lopulla.
Anna kun arvaan, "jostain syystä nuo Within Temptationin uusimmat levyt jääneet kuuntelematta."
Pari yksittäistä lipsahdusta on sen jälkeenkin, ei montaa