Lue keskustelun säännöt.
En enää usko, että selviän
23.10.2026 |
Kesällä näytti vielä siltä, että saan asiat jollakin tavalla järjestykseen. Enää en pysty uskottelemaan itselleni niin. Määräaikainen työsuhteeni päättyi heinäkuussa, ja tilalle olen löytänyt ainoastaan pieniä, sirpaleisia tilaustöitä. En edes haaveile työllistyväni omalle alalleni (kirjallisuustiede) mutten osannut ennakoida, että myös suunnitelmat b, c, d, e ja f sakkaavat näin rajusti. Niin ikään en osannut ennakoida, etten saa töitä edes jäätelökioskilta. Etsimisen aloitin hyvissä ajoin jo keväällä, mutta huonoin tuloksin.
En oikein jaksa enää yrittää. Työttömyyden ja rahavaikeuksien rinnalla ovat keskivaikea masennus, syömishäiriö, ajoittainen unettomuus sekä kaikista tärkeimpänä loputon, sietämätön itseviha, jonka kanssa en oikein tahdo enää selviytyä. Läheisiä minulla ei ole.
Olen liian luuseri tehdäkseni lopullisen ratkaisun, mutta vaihtoehtojakaan ei taida olla.
Kertokaahan kuulumisia! Miten teillä menee? Kaikki ajatukset tervetulleita (tosin toivoisin, että uskonnon ja maailmankatsomuksen tuputtajat siirtyisivät seuraavaan ketjuun)!
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kirja, taitoa sinulla varmasti onkin. Älä mieti, saatko julkaistua, jos siitä tulee paineita. Pelkkä tavoittellinen tekeminen ja johonkin keskittyminen voisi tehdä hyvää, jos siihen nykyisessä tilanteessasi kykenet.
Ja palautepalvelun antaminen yrittäjänä on hyvä idea minustakin, itse olen myös käyttänyt palautepalvelua useamman kerran ja maksan mielelläni 500 € kokonaisen käsikirjoituksen lukemisesta ja kommenteista.
Hei,
itse asiassa olen julkaissut kolme romaania ja ollut kirjoittamassa/toimittamassa muutamaa tietokirjaa. Neljäs romaani on tekeillä, mutta siitä ei ole vielä kustannussopimusta.
Palautepalvelu on minustakin paras kaikista esitetyistä ideoista, siihen kannattaisi ehdottomasti ryhtyä. Ajatus on tosi hyvä!Olen se ent. kustannustoimittaja, joka ehdotti palautepalvelua. Kiva, että ajatukseni otti tulta. Koska olet julkaissut kirjailija, mahdollisuudet palautepalvelun menestymiseen ovat vieläkin paremmat. Kustannussopimuksen saaminen on hyvin, hyvin harvinaista, sinun täytyy olla erittäin lahjakas ihminen. Olet varmaan jo hakenut kaikkia mahdollisia apurahoja romaaniasi varten? Apurahojen hakeminen on puolipäivätyötä. Niitä pitää hakea laajalti, jos aikoo saada, varmaan tämän tiedätkin.
Paljon työn iloa romaanin viimeistelyyn. Ja kaikkea muutakin hyvää elämääsi. Olet vasta nuori, ehdit vaikka mitä!
Kiitos paljon, ja edelliselle kommentoijalle myös! Kustannustoimituksen, sijaisuudet ja kaikenlaiset tekstinkäsittelypalvelut olen tosiaan kolunnut läpi. Pari kertaa on onnistanut, ja olen saanut jonkin yksittäisen kustannustoimitustoimeksiannon. Pari kertaa olen myös saanut myytyä tekstejä lehdille, joskin näistä saadut tulot ovat yhteenlaskettuna muutamia satasia vuodessa. Seuraava askel olisi varmaankin perustaa ihan toiminimi ja ryhtyä tarjoamaan lausunto-, oikoluku ja kirjoituspalveluja sen alla. Ja apurahat ovat tietenkin jatkuvassa haussa, seuraava lähtee SKR:lle kuun lopussa. Toivotaan, että jokin niistä tärppäisi.
Kiitän, ja onnea muillekin työnhaku- ja apurahaviidakossa tarpoville!
Olet tosi touhukas ja aikaansaava. Et varmaan itse oikein ymmärrä, kun selkeästi vähättelet itseäsi.
Kerran jollain kurssilla ope pyysi listaamaan asioita, missä olet hyvä. Alkoi oitis yleinen mutina, enhän minä...
Ope sanoi, ei tarvitse olla paras, hyvä riittää. Esimerkkinä: kaunokirjoitus, kielioppi, ranskankieli, leipominen, parsiminen, lypsäminen...
Tässä kohtaa mukana ollut lomittaja purskahti ääneen nauramaan. Ja kynät alkoi suihkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit opiskella lähihoitajaksi ja Bam, työpaikka varma. Vaikkakin siltä ei-niin-hohtoiselta vanhusalalta. Palkkakin siinä liki 4000 kaikkine lisineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voitko ajatella, että lähtisit opiskelemaan aikuiskoulutuskeskukseen tai oppisopimuksella jotain? Esim. hoiva-avustaja, vartija, kiinteistönhoitaja, välinehuoltaja, isännöitsijä jne? Muussa tapauksessa lähtisin työkokeiluun ihan mihin vaan työpaikkaan, mikä kiinnostaa.
Kouluun olisi tuolla koulutuksella hyvä lähteä työkokeiluun. Kouluavustajaksi tai ohjaajaksi. Itse asiassa ohjaajan koulutuksen voi opiskella työssä käynnin rinnalla.
Tai mikset täydennä koulutustasi äidinkielen opettajaksi, jos et vielä ole?
Sivusta:
Ap kertoi, ettei halua olla esillä.
Opettajaksi? Nykymeiningin kouluun?
Tuhannet ihmiset sitäkin hommaa tekevät. Siitä saa nimittäin palkan. Ei tarvitse sitten työttömyyttä palstalla nillittää.
Vierailija kirjoitti:
Ap istuu pankin päällä, joten of tulille ja pillu myyntiin. Mikä paikkakunta?
Vai oletko läski?
Mene itse sinne OFään, kun näytät siitä puhuvan. Persettä esille, varmasti myy.
Alkaa oikeasti tuokin heitto käymään todella tylsäksi aina kun puhutaan työttömyydestä ja etenkin naisten työttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Voit opiskella lähihoitajaksi ja Bam, työpaikka varma. Vaikkakin siltä ei-niin-hohtoiselta vanhusalalta. Palkkakin siinä liki 4000 kaikkine lisineen.
Eipä ole noin helppoa, minulla on ystävä jolla on 3 ammattia ja yksi lähihoitaja. Ei saa töitä, ei edes vanhushoidossa mihin on erikoistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole tarjota neuvoja eikä pahemmin muitakaan ajatuksia, mutta yksi ohuenlainen kysymys on. Kuinka vanha olet? Omien kokemusteni perusteella väitän, että jos olet alle viisikymppinen, sinulla on vielä runsaasti mahdollisuuksia taivutella elämäsi suunta parempaan.
Minun romahdukseni alkoi konkurssilla kymmenisen vuotta sitten. Nyt kuusikymppisenä elän yhteiskunnan pennosilla ja pelkään jokaista uutta päivää.
Olen 34. Toivotan kaikkea hyvää! Konkurssi on pahimmillaan todella ankara kolaus.
Mutta siitäkin selviää :)
Muistan koronan alussa, kun telkassa yksi symppis toimittaja aina sanoi tauti-infon jälkeen: Tästäkin selvitään.
Sitten häipyi ruudusta, saikohan potkut liian optimisminsa vuoksi?
Millä perusteella väität, että konkurssistakin selviää? Sadat ja tuhannet ovat jääneet matkan varrelle.
t. Tuo jokaista uutta päivää pelkäävä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap istuu pankin päällä, joten of tulille ja pillu myyntiin. Mikä paikkakunta?
Vai oletko läski?
Mene itse sinne OFään, kun näytät siitä puhuvan. Persettä esille, varmasti myy.
Alkaa oikeasti tuokin heitto käymään todella tylsäksi aina kun puhutaan työttömyydestä ja etenkin naisten työttömyydestä.
Tänään taitaa olla koululaisten syysloman viimeinen päivä. Jollain tavallahan sekin on vietettävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kirjastoalalla ole töitä, valitettavasti.
Ensihätiin lue vaikka selfhelppiä, esim Ronnie Grandellin Itsemyötätunto. Mut hae oikeasti myös ammattilaiselta keskusteluapua. Sillä alkuun.
Kyllä se siitä sitten lähtee sujuelemaan. Olet lahjakas ja fiksu ihminen joten ihan taatusti ennen pitkää asiat taas valostuu.
Elämä on, mut yritetään selviytyä ja nauttiakin siitä. Vaikeimmissa kohdissa on hitonmoista viisautta turvautua myös ulkopuoliseen apuun, ja jo otsikko kertoo ettet "tuhlaa turhaa resursseja" tai muuta sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hups jäi lause kesken , ettet tuhlaa resursseja hakemalla hoitoa masennukseen. Etkä myöskään hakemalla työttömyyskorvausta, sekin *kuuluu sinulle. Turha jättää mankelin pelosta hakematta. Mikäli mankeli tulee hyppää sit pois kun sulla on kerran mahdollisuus. Mut kun ei sitä välttis edes tule!
Työttömyyden ohella voi nyt heinäkuun jälkeen opiskella helpommin. Lisäksi on työvoimakoulutus ja rekrykoulutukset. Rupea opiskelemaan niin sulla on jotain mikä saattaa pitää sut pinnalla tai ainakin koet tekeväsi jotain järkevää päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varautua siihen, ettet työllisty ikinä. Kun työttömyys pitkittyy, niin se näkyy monessa asiassa eikä välttämättä palkata enää ikinä. Mieti siis, onko sinusta esim yrittäjäksi? Tai tekisitkö sometöitä? Tai alkaisit esim suurperheen äidiksi?
Hei,
kiitos hyvistä ajatuksista. Sosiaalisen median suljen pois eettisistä syistä, omatuntoni ei sen käyttöä kestäisi. En myöskään oikein siedä esillä olemista, ja sitähän sosiaalinen media kaiketi edellyttäisi. Yrittäjyys voisi olla vaihtoehto, jos vain osaisin tarjota sellaisia palveluita, joille on kysyntää. Leipälajejani ovat kirjoittaminen, kieliasiat, oikoluku, toimitustyö ja kirjallisuus ylipäätään, mutta nämä on pitkälti ulkoistettu tekoälylle. Oikeakielisyyttä ei myöskään juuri arvosteta enää, eikä siihen liittyvästä työstä haluta maksaa. Yrittäjyys on joka tapauksessa hyvä - ehkä ainoakin - vaihtoehto. Harkitsen sitä.
Vanhemmuus ei tule kysymykseenkään. En ole koskaan ollut parisuhteessa, eikä minusta olisi huoltajaksi. En myöskään halua lapsia. Jos aivan suoraan sanon, kuolisin mieluummin kuin perustaisin perheen.
Yrittäjyyttä voi opiskella työvoimakoulutuksena ja esim koko ammattitutkinnon. Suosittelen tätä jotta sä oikeasti ymmärrät mitä yrittäjyys tulee vaatimaan ja pystyt kiertämään sudenkuoppia kauempaa.
Ei kannata luovuttaa ap. Kyllä masennuksesta selviää ja työasiat järjestyvät aikanaan. Itsekin olen työtön ollut monta vuotta nyt. Välissä vain lyhyt osa-aikainen pätkä töitä. Haen kyllä mutta ei löydy koska en pysty oman alan töitä hakemaan työkyvyn muutosten takia. Ensimmäisenä vuotena masennus vaivasi eniten. Toivotan tsemppiä!
Itse hoidan itseäni käymällä joka päivä ulkona pyöräilemässä tai kävelemässä. Mieluiten sellaisissa paikoissa joissa on luontoa. Joskus juttelen pari sanaa linnuille jos ei ole ihmisiä näkemässä. Eläimiä ja puita ei kiinnosta kuka ihminen on töissä ja kuka ei tai mikä on status. Luonto kiittää kun ei saastuta lennellen maailmalla tai asu yli isossa omakotitalossa. Tässä vähän kyykisty ihmisiin ja erkaantua valtaosan ajatusmaailmasta jossa pitäisi koko ajan vaan kuluttaa ja tienata lisää. Pyh ja pah.
Ihmisten ilmoilla on kuitenkin myös hyvä käydä päivittäin, vaikka kirjastossa tai hakea kaupasta purkki maitoa ja perunoita esim. Lisäksi yritän nostella puntteja kotona viikottain ja treenata ulkona myös. Olen entinen saliharrastelija mutta taloudellisetkin tilanteen takia treenaan nykyään kotona kun korona-aikana tuli ostettua painoja omiin tarpeisiin. Työttömille on myös tarjolla ryhmätapaamisia. Kannattaa harkita jos kokeilisi. Ite en ole itse niissä käynyt koska mulla on muutama sukulainen joiden kanssa joskus nään ja tulee siitä sosiaalista puolta vähän.
Hienoa, että kirjoitat ja olet saanut julkaistuksikin. Nykyään monet kirjailijat ovat äikänmaikkoja. Sekin ala vain on vaikeaa saada käyntiin, kun kilpailu on aika kovaa. Kirjastoala voisi sopia sinulle. Voisitko saada tarvittavat arvosanat kokoon siitä? Masennusta kannattaisi hoitaa kunnolla. Ja tee sille todella jotain ihan itsekin. Liikkuminen luonnossa auttaa. Harrasta välillä muutakin kuin oman ajasi juttuja.