Mietitkö koskaan minkäläinen elämä olisi ollut, jos olisit nuorena tehnyt toisenlaisia valintoja?
Minä mietin välillä, ja haluaisin elää uudestaan nuoruuden ja tehdä erilaisia valintoja nykyisellä kokemuksella.
Kommentit (46)
Ei minulla ole ollut sellaisia valintatilanteita, joita katuisin. Kävin lukion ja lukion aikana rakastuin. Naimisiin ja lapset ja sen jälkeen opinnot ja työt.
Olisin mennyt yliopistoon ja saanut lapsen mennyt naimisiin ja sitten kuollut autokolarissa...
Nyt olen iloisesti elossa. Eli valitsin hyvin.
Ne kokemukset on tuonu ihmisen siihen missä ihminen on nyt. Niitä on vähän turha miettiä koska vaikka nyt olisi tilanne kuinka huono niin jos menneisyydessä olisi tehnyt jonkun toisen valinnan niin se voisi olla vielä huonompi tai ei olisi välttämättä edes hengissä. Kyllähän niitä virheitä miettii paljon mutta niistä on opittava sitähän tämä matka on tässä kokoajan että kasvaa ja ymmärrys lisääntyy. Jos olisi nykyinen ymmärrys ja menisi takaisin menneisyyteen ja haluaisi esim korjata jonkun asian entisessä parisuhteessa, niin ei siinä olisi mitään tolkkkua koska nykyisellä ymmärryksellä pitäisi jo tajuta mille se entinen parisuhde perustu tavallaan eli siinä ei olisi enää mitään uudelleen elettävää kun se oppi tuli jo.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enempi tajuaa olla jossittelematta. Koska ei asioita kerran saa menemään toisella tavalla kuin mitä ne ovat menneet.
Paljon hyödyllisempää on miettiä, miten asiat menisi paremmin tästä eteenpäin, ettei tarttisi jossitella tätäkin ajanjaksoa joskus myöhemmin.
Noh, jos menneisyyden valintoja voisi vaihtaa niin ne kohdistuisivat kyllä kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Tekoja tai sanoja jotka olisin tehnyt. Tuskin tuo elämä noista valinnoista olisi muuten kuin lasten äidin osalta muuttunut.
Olisin voinut valita toisin. Olin itsetuhoinen, mutta jostain sain päähäni ajatuksen, että paremmat ajat ovat vielä edessäpäin. Onneksi en silloin tehnyt itselleni mitään pahaa.
Ei sitä olisi mitään oppinutkaan ilman huonoja valintoja. Täytyy muistaa että vaikeudet oli ne sitten itse aiheutettuja, tai kohtalon tuomaa, ovat joskus valepukuisia enkeleitä.
Juu, lähinnä mietin miten paljon huonommin minulla menisi nyt, jos olisin tehnyt toisenlaisia valintoja.
En mieti enää, mutta olen miettinyt. Kyllä, tekisin toisin, jos tämä ymmärrys olisi silloin ollut.
Todella usein. Olin jo ihan tukevasti narkkari ollessani vielä alaikäinen. Toisaalta sitten taas kaikki ne tapahtumat ovat tuoneet minut tähän missä olen nyt. Vaikka haluaisin tehdä monia asioita toisin, en tiedä uskaltaisinko ottaa riskiä jos lopputulos ei olisikaan sama.
Kyllä mietin, olisin ollut nuorena rohkeampi ja lähtenyt töihin muualle, olin liian turvallisuushakuinen ja jämähdin vakituiseen työpaikkaan ja kun tuli perhe siinä sitä oltiin. Vinkiksi nuorille, tänne kotimaahan pääsee aina takaisin, muutama vuosi muualla tekee hyvää.
En mitenkään erityisen pitkälle ole ajatellut, mutta toki olen huomannut jälkeenpäin, missä kohdin olisin voinut valita toisin.
Yleensä ihailen sitä minua, joka aikoinaan teki järjesttömiä päätöksiä ja sai niiden ansioista hyvän elämän.
Aika vähän koska moni asia ei ollut itsestä kiinni, olin miten päin vaan, aina koin käyväni toisten hermoille ylivilkkauden takia. Jumala on tarkoittanut, sallinut, monet vastoinkäymiset, on ainakin oppinut ymmärtämään muitakin.
Mietin lähinnä, miten paljon se on estänyt elämässä asioita, että oli oikeasti sairas, itsetuhoinen ja pelkäsi kaikkea. Jos olisi ollut hyvä itsetunto, niin ehkä sitä olisi nyt elämässään jossain ihan muualla.
Aika useinkin ja etenkin sitä kuinka paljon olisin voinut tavoitella ja jopa saadakin jos vain olisi ollut edes se yksi ihminen joka kannustaa ja tukee. Erityisesti se harmittaa etten parissakaan asiassa osannut enkä lopulta uskaltanutkaan pitää päätäni vaikka tiesin jo silloin, että tätä tulen katumaan mutta olin mieliksi ja uskoin muita.
Olen miettinyt, että paljon huonommin olisi voinut mennä.
Montaa huonoa valintaa on tullut tehtyä, mutta ihminen elää ajassa. Niillä mentiiin, mitä oli. Näin jälkiviisaana tuli liikaa tehtyä niin, kuin isän mielestä kuului tehdä. Olisi pitänyt kuunnella enemmän äitiä, mutta vanhemmat olivat eronneet ja äitiä näki harvoin.
55vee
Mun elämä olis olut täysin erilaista jos eräs nainen olisi eräänä yönä vastannut puhelimeensa. Ei vastanut ja soitin toiselle naiselle joka vastasi. Hänestä tulikin sitten 3 lapseni äiti.
En. Koska semmoinen on ihan turhaa, haitallistakin. En ole masokisti.