Lue keskustelun säännöt.
Jos olisitte köyhän yksinhuoltajan lapsi
19.10.2026 |
Haluaisitteko mielummin asua sijaisperheessä jossa vanhemmilla on rahaa ja kiva koti kuin sen köyhän äidin kanssa?
Olen itse pitkäaikaistyötön yh, lapsi on kohta teini. Olen vuosia miettinyt että rakastan lastani ja haluaisin hänen saavan hyvän alun elämälleen,sellaisen mitä minä en voi tarjota. Lapsi ei halua mennä edes tukiperheeseen vaikka asuvat hienossa talossa ja veisivät lasta eri paikkoihin.
Olen miettinyt ratkaisua tilanteeseen...miten te köyhien perheiden lapset olisitte valinneet, jos olisitte saaneet?
Minä elin kurjan ja köyhän lapsuuden, isäpuoli oli alkoholisti ja isä narkkari. Äiti ei välittänyt mistään eikä kannustanut mihinkään,hyväksyi isäpuolen juomisen. Jos olisin saanut valita,olisin halunnut sijaisperheeseen ja ssada erilaisen alun elämälle.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, rahako sun mielestä on tärkeintä?
Kyllä se tärkeää on varsinkaan kun sitä ei ole.
No mihin ne rahat oikein menee?
Ymmärtäisin, jos lapsi on 18v. lukiolainen tai amis, ja elämään ei saa enää hallituksen päätöksen takia mitään tukia, vaikka asuisi kotona. Mutta tämä lapsi ei ole ap:n mukaan vielä edes teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Minä olin köyhän yksinhuoltaja-äidin lapsi 80-luvulla, joka orvoksi jäätyäni sijoitettiin rikkaaseen perheeseen.
En oikein osaa jakaa sijaisvanhempieni arvomaailmaa mikä perustuu paljolti varakkuuteen ja hulppeaan elämään.
Eivät he pystyneet antamaan sitä, mitä biologinen äitini antoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhästä 99 luvun laman perheeetä. Vaikka meiltä periaatteessa puuttui kaikki, meiltä ei puuttunut mitään silti. Lapsuus oli onnellinen, ei väkivaltaa tai alkoa. Kannustettiin opiskelemaan ja edes yrittämään, on kannustettu myös aikuisiällä, vaikka ei meistä lapsista kaupan kassaa ihmeellisempiä tullut eikä mammonaakaan ole jaettavaksi. Joku pitää tätä huonona meriittinä, itse taas koen sen niin, että henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin miljoonat tilillä. Toki puskurin puutetta sitä joskus tulee valitettua, mutta ei minusta empatiakyky ja vapaaehtoistyötkään ole mikään huono asia. Se on vähän mitä itse priorisoi elämässään.
Apnä takertuisin just tuohon kannustamiseen (opiskeluun ja työn hakemiseen, harjoittelun suorittamiseen hyvin). Lähtökohdat ei määrittele ihmisen elämää, siitä on miljoonia esimerkkejä maailmalta. Kannustaminen on avainasemassa, uskaltaminen, hakeutuminen ja pyrkiminen parempaan. Minä olin äiti 90-luvulla laman aikana ja sain lapseni silloin. Köyhää oli elämä, pätkätöitä pienellä palkalla mutta lapsista tuli kelpo veronmaksajia (sehän se taitaa olla se ainoa tavoite kaikilla, ihmisarvon mitta nykyään). Itseään voi (jos huumori ja kantti kestää) pitää varoittavana esimerkkinä miten ei kannata tehdä (jos kokee epäonnistuneensa).
Minun lapseni ei edes tiennyt lamasta, kuulemma.
Häneltä ei puuttunut mitään.(🥲 snif, kiitos!)
Osasin myös järjestää hänelle päivähoidon ym, mistä olin jäänyt itse paitsi.
Ja olin sentään nuori ja epävakaista, ajastaan jääneistä oloista kotoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti oli ainut asia, miksi jaksoin sitä paskaa. (Väkivaltaa, koulukiusaamista yms.)
Ap, sinä sekoitat asioita. Jos kumpikaan vanhempi ei välitä, se on syy haluta sijaisperheeseen. Jos vanhemmat ovat vaan köyhiä, mutta rakkautta riittää, ei lapsi halua sijaisperheeseen.
Sinä kärsit edelleen siitä, että vanhemmat laimilöivät sinua henkisesti(kin). Olet ottanut varakkaasta sijaisperheestä haaveilemisen korvikkeeksi rakkaudettomuudelle. Myös rikkaat vanhemmat laiminlyövät lapsiaan eivätkä lapset aina saa rakkautta niissäkään perheissä. Ajatteletko sitten, että siitä perheestä ei kannata haluta pois, koska rahaa riittää?
Sina olet traumatisoitunut siitä, että et ole saanut sitä rakkautta, huolehtimista ja turvan tunnetta, mitä lapsena pitäisi saada. Siinä on käsiteltävä asia, ei saamatta jääneiden rahojen miettiminen. Ja uskon, että jos tämä jää käsittelemättä, sinulle tulee rahasta pakkomielteinen tavoite ja silti koet olosi tyhjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin köyhän yksinhuoltaja-äidin lapsi 80-luvulla, joka orvoksi jäätyäni sijoitettiin rikkaaseen perheeseen.
En oikein osaa jakaa sijaisvanhempieni arvomaailmaa mikä perustuu paljolti varakkuuteen ja hulppeaan elämään.
Eivät he pystyneet antamaan sitä, mitä biologinen äitini antoi.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Ajokortin saa osamaksulla ja ammattikoulun logistiikkapuolella se kuuluu koulutukseen.
Eikä sitä tarvitse välttämättä heti 17-18 -vuotiaana. Sen voi ajaa koska tahansa.
Ap:lle tekisi hyvää aktivoitua kodin ulkopuolelle, johonkin itselleen mieluiseen tekemiseen. Nyt hänen ajatuksensa matavat maata ja kiertävät kehää. Se vaikuttaa lapseenkin, joka muuten on kohta aikuinen. Ei tämä tilanne kestä loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhästä 99 luvun laman perheeetä. Vaikka meiltä periaatteessa puuttui kaikki, meiltä ei puuttunut mitään silti. Lapsuus oli onnellinen, ei väkivaltaa tai alkoa. Kannustettiin opiskelemaan ja edes yrittämään, on kannustettu myös aikuisiällä, vaikka ei meistä lapsista kaupan kassaa ihmeellisempiä tullut eikä mammonaakaan ole jaettavaksi. Joku pitää tätä huonona meriittinä, itse taas koen sen niin, että henkinen hyvinvointi on tärkeämpää kuin miljoonat tilillä. Toki puskurin puutetta sitä joskus tulee valitettua, mutta ei minusta empatiakyky ja vapaaehtoistyötkään ole mikään huono asia. Se on vähän mitä itse priorisoi elämässään.
Apnä takertuisin just tuohon kannustamiseen (opiskeluun ja työn hakemiseen, harjoittelun suorittamiseen hyvin). Lähtökohdat ei määrittele ihmisen elämää, siitä on miljoonia esimerkkejä maailmalta. Kannustaminen on avainasemassa, uskaltaminen, hakeutuminen ja pyrkiminen parempaan. Minä olin äiti 90-luvulla laman aikana ja sain lapseni silloin. Köyhää oli elämä, pätkätöitä pienellä palkalla mutta lapsista tuli kelpo veronmaksajia (sehän se taitaa olla se ainoa tavoite kaikilla, ihmisarvon mitta nykyään). Itseään voi (jos huumori ja kantti kestää) pitää varoittavana esimerkkinä miten ei kannata tehdä (jos kokee epäonnistuneensa).
Tästä tuli mieleen mun työpaikan kesätyöntekijät. Hyvin toimeen tulevien firmassa töissä olevie vanhempien siivittämänä tulleet kesänuoret ei juurikaan anna efforttia, koska "sukunimi" riittää. Yksi jopa sanoi, miksi tehdä mitään ylimääräistä, kun pääsee joka kesä uudelleen joka tapauksessa. Ne köyhät duunareiden lapset oikeasti on kultaakin kalliimpia työntekijöitä - he haluavat aidosti oppia tekemään työnsä hyvin. Itse haastattelen nuoria ja toimin esihenkilönä, mutta en saa niitä toisen tiimin Veikko-Sirpan sukulaispoikia jättää pois laskuista, vaikka 99% ketään heistä en palkkaisi itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Ajokortin saa osamaksulla ja ammattikoulun logistiikkapuolella se kuuluu koulutukseen.
Eikä sitä tarvitse välttämättä heti 17-18 -vuotiaana. Sen voi ajaa koska tahansa.
Ap:lle tekisi hyvää aktivoitua kodin ulkopuolelle, johonkin itselleen mieluiseen tekemiseen. Nyt hänen ajatuksensa matavat maata ja kiertävät kehää. Se vaikuttaa lapseenkin, joka muuten on kohta aikuinen. Ei tämä tilanne kestä loputtomiin.
Ei kannata työttömänä alkaa autokoulun osamaksuja ottamaan. Lapsen voi ohjata kesätöihin ainakin osan autokoulukuluista hankkimaan itse. Niin moni tekee varsinkin kehäkolmosen ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap mihin rahat menevät, lapsen saamat avustukset kuuluvat lapselle. Kaksiossa mahtuu kyllä ihan hyvin asumaan lapsen kanssa ja lapsen kaverit voivat käydä, kun eivät asumaan jää. Missä isovanhemmat, tädit ja sedät, lapsen serkut? Ovatko kaikki jo kuolleet!
Kunhan katsot, että lapsella on siistit vaatteet. Omista menoistasi voit tinkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti käytiin tyttöporukalla keräämässä mansikoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Ajokortin saa osamaksulla ja ammattikoulun logistiikkapuolella se kuuluu koulutukseen.
Eikä sitä tarvitse välttämättä heti 17-18 -vuotiaana. Sen voi ajaa koska tahansa.
Ap:lle tekisi hyvää aktivoitua kodin ulkopuolelle, johonkin itselleen mieluiseen tekemiseen. Nyt hänen ajatuksensa matavat maata ja kiertävät kehää. Se vaikuttaa lapseenkin, joka muuten on kohta aikuinen. Ei tämä tilanne kestä loputtomiin.
Ei kannata työttömänä alkaa autokoulun osamaksuja ottamaan. Lapsen voi ohjata kesätöihin ainakin osan autokoulukuluista hankkimaan itse. Niin moni tekee varsinkin kehäkolmosen ulkopuolella.
Töitä ei Suomessa nuoret saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Ajokortin saa osamaksulla ja ammattikoulun logistiikkapuolella se kuuluu koulutukseen.
Eikä sitä tarvitse välttämättä heti 17-18 -vuotiaana. Sen voi ajaa koska tahansa.
Ap:lle tekisi hyvää aktivoitua kodin ulkopuolelle, johonkin itselleen mieluiseen tekemiseen. Nyt hänen ajatuksensa matavat maata ja kiertävät kehää. Se vaikuttaa lapseenkin, joka muuten on kohta aikuinen. Ei tämä tilanne kestä loputtomiin.
Ei kannata työttömänä alkaa autokoulun osamaksuja ottamaan. Lapsen voi ohjata kesätöihin ainakin osan autokoulukuluista hankkimaan itse. Niin moni tekee varsinkin kehäkolmosen ulkopuolella.
Töitä ei Suomessa nuoret saa.
Kyllä saa, jos viitsii tehdä. Voi myydä vaikka nurmikon leikkuu apua, lumen luonti apua ja voi hoitaa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
ap mihin rahat menevät, lapsen saamat avustukset kuuluvat lapselle. Kaksiossa mahtuu kyllä ihan hyvin asumaan lapsen kanssa ja lapsen kaverit voivat käydä, kun eivät asumaan jää. Missä isovanhemmat, tädit ja sedät, lapsen serkut? Ovatko kaikki jo kuolleet!
Isäni puolelta ovat päihteiden käyttäjiä ja äitini puolelta sukulaiset kuolleet. Itselläni ei ole sisaruksia. Ex miehen sisarukset eivät pidä erin jälkeen lapseen yhteyttä. Ei meillä ole ketään sukulaisua paitsi 80 v äitini. Välillä tämä tuottaa ongelmia jos pitäisi vaikka koota huonekaluja tai siirtää joku vaikka sortti asemalle,ei ole ketään koskaan avuksi kun ei ole rahaa maksaa avusta.
En saa esimerkiksi lapsen huoneeseen hyllyä seinälle kun en osaa käyttää iskuporakonetta enkä hänelle uutta sänkyä fb kirppukseltä kun ei ole ketään kuka kuljettaisi ja auttaisi kantamisessa 4 kerrokseen ( meillä ei ole hissiä).
Olemme siis köyhiä myös niin ettei meillä oikein ole ketään läheisiä ihmisiä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä maassa on yli 300 000 muutakin työtöntä, joista moni yksinhuoltaja. Lopeta ulina, ja lakkaa työntämästä lastasi pois. Tuolla vain järkytät hänen perusturvallisuuden tunnettaan. Opetat samalla, että raha on kaikkkein tärkeintä, mikä ei ole totta. Mieti vähän.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.
Ajokortti ei ole mikään välttämättömyys elämässä. Kuule, aika monella ei ole korttia. Ei minullakaan ole koskaan ollut. Ei se nyt ainakaan ole syy luopua lapsestaan.
Ajokortin saa osamaksulla ja ammattikoulun logistiikkapuolella se kuuluu koulutukseen.
Eikä sitä tarvitse välttämättä heti 17-18 -vuotiaana. Sen voi ajaa koska tahansa.
Ap:lle tekisi hyvää aktivoitua kodin ulkopuolelle, johonkin itselleen mieluiseen tekemiseen. Nyt hänen ajatuksensa matavat maata ja kiertävät kehää. Se vaikuttaa lapseenkin, joka muuten on kohta aikuinen. Ei tämä tilanne kestä loputtomiin.
Ei kannata työttömänä alkaa autokoulun osamaksuja ottamaan. Lapsen voi ohjata kesätöihin ainakin osan autokoulukuluista hankkimaan itse. Niin moni tekee varsinkin kehäkolmosen ulkopuolella.
Töitä ei Suomessa nuoret saa.
Kyllä saa, jos viitsii tehdä. Voi myydä vaikka nurmikon leikkuu apua, lumen luonti apua ja voi hoitaa lapsia.
Meinaatko että näillä hommilla saa ajokortin?
Teininä lapsi voi valittaa, jos ei ole rahaa siihen tai tähän mitä varakkaammilla kavereilla on. Älä sinä siitä välitä vaan selitä tilanne teinille aikuismaisesti. Anna sinä lapsellesi sitä, mitä muissa perheissä ei raha välttämättä takaa eli anna aikaasi, elämänviisautta ja aitoa välittämistä sekä opeta taloudehoitoa ja realismia raha-asioissa. Nuorena lapsi ei näitä ihan vielä ymmärrä miten arvokasta tämä tieto ja aito välittäminen on, mutta sitten aikuisena alkaa kyllä tajuta.
Kyllä, olen miettinyt ja jutellut sosiaalityöntekijänkin kanssa. Raha mahdollistaa paljon asioita. En voi kustantaa lapselle koskaan esim autokoulua. Tuskin hänkään kesätöitä saa kun Suomen tilanne on mikä on eikä mitään suhteita ole.