Lue keskustelun säännöt.
Tässä faktaa miten Orpon hallitus on korjannu maahanmuuton ongelmia
19.10.2026 |
Orpon hallitus (Petteri Orpon hallitus, joka aloitti kesäkuussa 2023) on kiristänyt Suomen maahanmuuttopolitiikkaa useilla tavoilla. Muutokset koskevat erityisesti turvapaikanhakua, perheenyhdistämistä, pysyvää oleskelulupaa, kansalaisuuden saamista ja työn perusteella Suomeen muuttamista.
On hyvä erottaa toisistaan hallituksen tekemät lakimuutokset, jo voimaan tulleet säännöt ja hallituksen tavoitteet. Kaikki ilmoitetut toimet eivät ole tulleet voimaan samanaikaisesti.
1. Suomen kansalaisuuden saamista on vaikeutettu
Muutokset tulivat voimaan vaiheittain.
Asumisaikaa pidennettiin: kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika nousi pääsääntöisesti viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024.
Toimeentulovaatimusta kiristettiin: 17.12.2025 alkaen hakija ei lähtökohtaisesti saa olla saanut työttömyysetuutta tai toimeentulotukea yhteensä yli kolmen kuukauden ajan viimeisten kahden vuoden aikana.
Rikosten vaikutusta lisättiin: kansalaisuuden epäämiseen liittyvä odotusaika voi olla yhdestä kahdeksaan vuotta.
Henkilöllisyyden selvittämistä tiukennettiin, ja kansallisen turvallisuuden merkitystä korostettiin.
Kansalaisuuskoetta valmistellaan: hallitus on esittänyt koetta osaksi kansalaisuuden saamisen ehtoja. Huhtikuussa 2026 annetussa esityksessä tavoitteeksi asetettiin vuoden 2027 alku.
2. Pysyvän oleskeluluvan saaminen vaikeutui
Uudet ehdot tulivat voimaan 8.1.2026.
Asumisaika piteni: pääsääntöisesti neljästä vuodesta kuuteen vuoteen.
Kielitaito tuli vaatimukseksi: hakijan on osoitettava vaadittu suomen tai ruotsin kielen taito.
Työhistoria tuli pääsääntöisesti vaatimukseksi: hakijalta edellytetään kahden vuoden työhistoriaa sekä rajoituksia työttömyysetuuden ja toimeentulotuen käytölle kyseisenä aikana.
Rikoksiin liittyvät esteet tiukentuivat.
Poikkeusreittejä on edelleen: esimerkiksi vähintään 40 000 euron vuositulot voivat mahdollistaa pysyvän luvan neljän vuoden asumisen jälkeen, ja tietyt Suomessa suoritetut korkeakoulututkinnot voivat mahdollistaa luvan ilman asumisaikavaatimusta.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vasemmisto on alkanut väittämään palstalla, että PS toisi ulkomaalaisia Suomeen. Kuinka pihalla ne ovat jos tuo on heidän taktiikkansa seuraaviin vaaleihin. 😆
Onneksi seuraava vasemmistohallitus kumoaa kaikki kiristykset ja saamme maahan miljoonia rikollisia ulkomaalaisia kehitysmaista.
Kiitos perussuomalaiset, Purra, Rantanen ja Meri ennen kaikkea!!!
Vierailija kirjoitti:
Onneksi seuraava vasemmistohallitus kumoaa kaikki kiristykset ja saamme maahan miljoonia rikollisia ulkomaalaisia kehitysmaista.
Onneksi vasemmistohallitusta ei tule, vaan saamme uuden oikeistohallituksen.
3. Perheenyhdistämistä rajoitettiin
Kesäkuussa 2025 voimaan tulleet muutokset vaikeuttivat joidenkin Suomessa asuvien mahdollisuuksia saada perheenjäseniään Suomeen.
Puolisoiden ikäraja: puolison oleskelulupaa varten molempien on yleensä oltava vähintään 21-vuotiaita. Suomen kansalaisen ei itse tarvitse täyttää tätä ikärajaa.
Asumisaikavaatimus: kansainvälistä suojelua saaneelta perheenkokoajalta voidaan edellyttää kahden vuoden asumista Suomessa.
Toimeentulovaatimuksia lisättiin erityisesti kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämisessä.
Lapsen iän määrittelyä muutettiin, mikä voi vaikuttaa siihen, katsotaanko lapsen olevan oikeutettu perheenyhdistämiseen.
Muutokset eivät koske kaikkia perheitä samalla tavalla, vaan ehdot riippuvat esimerkiksi perheenkokoajan asemasta ja luvan perusteesta.
4. Turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin
Suojelulupien voimassaoloaikoja lyhennettiin 2.1.2025 alkaen. Pakolaisaseman perusteella myönnettävä lupa on pääsääntöisesti kolme vuotta aiemman neljän vuoden sijaan. Toissijaisen suojelun ensimmäinen lupa on vuoden ja jatkolupa kaksi vuotta.
Suojelun tarvetta arvioidaan uudelleen aiempaa useammin. Tavoitteena on, että suojelu jatkuu vain niin kauan kuin sitä tarvitaan.
Rikollisuus ja turvallisuusuhat vaikuttavat aiempaa selvemmin suojeluaseman myöntämiseen ja sen jatkumiseen.
Turvapaikkamenettelyä ja palautuksia tehostettiin vuonna 2025 tehdyillä lakimuutoksilla.
5. Työperäiseen maahanmuuttoon tuli uusia ehtoja
Kesäkuussa 2025 voimaan tulleet muutokset koskevat työn perusteella oleskeluluvan saaneita.
Työttömyydelle asetettiin määräaika: työn päätyttyä työntekijällä on yleensä kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Tietyillä erityisasiantuntijoilla ja pitkään työperusteisella luvalla Suomessa olleilla aika on kuusi kuukautta.
Työnantajan ilmoitusvelvollisuutta lisättiin: työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä.
Jos uutta työtä ei löydy määräajassa eikä henkilöllä ole muuta oleskeluperustetta, oleskelulupa voidaan peruuttaa.
Samassa uudistuksessa työnteko-oikeutta myös laajennettiin tietyille valtakunnallisille työvoimapula-aloille.