Huomenna maanantai eli monelle työpäivä ja koko työviikko edessäpäin. Miten selität itsellesi tuo on sitä elämää?
En kyllä ole koskaan tajunnut miten kukaan voi elää niin että joku toinen käskee milloin herätä, minne mennä ja milloin voi palata kotiin. Sitä sai sietää tarpeeksi alaikäisenä.
Kommentit (34)
Moni täällä tuntuu tekevän työtä lähinnä mahdollistaakseen elintason ja vapaa-ajan. Itse ajattelen että haluan tuoda lisäarvoa tälle yhteiskunnalle työlläni, kantaa korteni kekoon. Työssä minulla on mielekkäitä haasteita, järkevää ajankulua ja sosiaalisia kontakteja. En kokisi mielekkääksi viettää koko ajan vapaa-aikaa, eikä se ole mielestäni elämän tarkoitus. Jokainen eliö ja otus täällä jollain lailla pyrkii tekemään työtä maailman ja itsensä eteen.
Vierailija kirjoitti:
Opettele äidinkielesi, tollero ap.
Ymmärsitkö kuitenkin kysymyksen vai menitkö aivan shokkiin?
Vierailija kirjoitti:
Olen työttömille kateellinen. Työttömyysjakso joskus vuosikymmeniä sitten oli elämäni onnellisinta aikaa.
Huomenaamulla taas ahistaa ja vatuttaa.
Silloin myös pärjäsi työttömyystuella, kun muu hintataso oli paljon alhaisempi. Tällä hetkellä on tosi haastavaa pärjätä yleistuella 595e / kuussa, luo jatkuvaa stressiä ja huolta.
Ei koske itseäni, totean näin yleisesti.
lomaviikko!
en usko, että kukaan tekisi täyttä työviikkoa ja osa ei tekisi lainkaan töitä, jos se rahallisesti olisi mahdollista.
Mua ei käsketä. On annettu puitteet, loput saan päättää itse. Ei saa hiljaisuusaikaan touhuta, ja tietenkin tietyt talot on merkittyinä tietyille päiville, mutta reitit saan valita itse.
Ja arkena on 100% isompi todennäköisyys törmätä ihastukseeni, joka kiertelee samoja taloja. :)
Viikonloppu oli kiva, olen levännyt, mutta ihanaa, että on taas maanantai ja työviikko alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Elämään on aina kuulunu työnteko ja sitä elämä on.
...niin ja se vaan on niin että on pakko syödä ja asua jossakin ym.. tämä koskee kaikkia. 🤭🤣
Vierailija kirjoitti:
Viihdyn töissä paremmin kuin kotona, jos rehellisiä ollaan. Olen onnistunut sattumalta valitsemaan työn, jota on mukava tehdä. Työkavereista pari on parhaita kavereitani nykyään, niin mikäpä siellä on ollessa. Työnkuva on myös kiinnostava, ei ole tylsää, ja myös omien arvojeni mukainen. Palkka lähempänä viittä tonnia. Taidan siis olla onnekas.
Muistan kun työkaveri aikoinaan oli aika usein mm sairauslomilla eli paljon poissa töistä.
Meni muutama vuosi ja se sai 3 lasta ja kas kummaa, rupesi tekemään jatkuvasti jopa ylitöitä.
Eikä ollut mikään vitsi kun kertoi, että nykyään työolot voittaa kotiolot, aiemmin oli selvästi toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä tuntuu tekevän työtä lähinnä mahdollistaakseen elintason ja vapaa-ajan. Itse ajattelen että haluan tuoda lisäarvoa tälle yhteiskunnalle työlläni, kantaa korteni kekoon. Työssä minulla on mielekkäitä haasteita, järkevää ajankulua ja sosiaalisia kontakteja. En kokisi mielekkääksi viettää koko ajan vapaa-aikaa, eikä se ole mielestäni elämän tarkoitus. Jokainen eliö ja otus täällä jollain lailla pyrkii tekemään työtä maailman ja itsensä eteen.
Riippuu varmaan työstä, on töitä jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti erittäin kuluttavia!
Pidän työstäni todella paljon, kiva mennä töihin huomennakin! Olen kyllä yrittäjä että kukaan ei minua määräile.
Vain kolmepäiväinen työviikko nyt tiedossa, sitten lähden kakkoskotiini Etelä-Eurooppaan reiluksi kahdeksi viikoksi.
Ei valittamista!
Tästä pimeydestä ja surkeudesta on tähän aikaan kuule ihana lähteä lämpimään ja aurinkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä tuntuu tekevän työtä lähinnä mahdollistaakseen elintason ja vapaa-ajan. Itse ajattelen että haluan tuoda lisäarvoa tälle yhteiskunnalle työlläni, kantaa korteni kekoon. Työssä minulla on mielekkäitä haasteita, järkevää ajankulua ja sosiaalisia kontakteja. En kokisi mielekkääksi viettää koko ajan vapaa-aikaa, eikä se ole mielestäni elämän tarkoitus. Jokainen eliö ja otus täällä jollain lailla pyrkii tekemään työtä maailman ja itsensä eteen.
Riippuu varmaan työstä, on töitä jotka ovat fyysisesti ja psyykkisesti erittäin kuluttavia!
Oma työni on fyysisesti kuluttavaa, ja se on mielestäni ihanaa. Sitten on ihana työpäivän jälkeen ottaa kengät pois, ja uni tulee illalla hyvin.
Itse rakastan työtäni porrassiivoojana. Se on vapaata, helpoimmasta päästä siivousta (olen siivonnut mm leipomoa ja tehnyt myös kotisiivouksia) eikä tosiaan tarvitse enää lähteä erikseen kuntoilemaan. Venytellä kyllä pitäisi ehkä vähän enemmän, mutta pyrin käymään joka toinen viikko hieronnassa ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viihdyn töissä paremmin kuin kotona, jos rehellisiä ollaan. Olen onnistunut sattumalta valitsemaan työn, jota on mukava tehdä. Työkavereista pari on parhaita kavereitani nykyään, niin mikäpä siellä on ollessa. Työnkuva on myös kiinnostava, ei ole tylsää, ja myös omien arvojeni mukainen. Palkka lähempänä viittä tonnia. Taidan siis olla onnekas.
Muistan kun työkaveri aikoinaan oli aika usein mm sairauslomilla eli paljon poissa töistä.
Meni muutama vuosi ja se sai 3 lasta ja kas kummaa, rupesi tekemään jatkuvasti jopa ylitöitä.
Eikä ollut mikään vitsi kun kertoi, että nykyään työolot voittaa kotiolot, aiemmin oli selvästi toisin päin.
Ehkä jos on itse kusipää, lapsetkin ovat helposti kusipäitä. Mulle outo ajatus tuo, ettö haluaisi jotenkin paeta omia lapsia.
En saa enää asuntovelkaa, mutta voi ostaa palkalla karkkia ja hyvää syömistä joka päivä.
Kaikki eivät ole työelämässä vaikka haluaisivat. Huono terveys on syrjäyttänyt normielämästä, elämä on rajoittunutta ja ankeaa. Ei mene nallekarkit tasan. Toivottavasti osaatte oikeasti arvostaa onnekkuuttanne, varsinkin te työstänne nauttijat.
Mitä muuta työn tekeminen on kuin elämää? Ei meillä olisi yhtään mitään jos kukaan ei tekisi mitään, ja olisi ihan helvetin tylsää. On olemassa miljoona erilaista työtä mitä voi tehdä, ja itse pystyy vaikuttamaan siihen mitä tekee, on töitä joissa ei ole ketään määräämässä sun työaikaa.