Miten usein miehet lähestyy teitä arkielämässä ja yrittää iskeä?
Minua ei ole koskaan yksikään mies lähestynyt. Ehkä joku on joskus flirttaillut ja siinä kaikki. Olen nyt 25-vuotias, joten esim vanhempani kyselevät minulta, käynkö usein treffeillä tai onko jo löytynyt poikaystävä. Ottaa siis päähän. En tiedä, mikä minussa on vikana, mutta kyllä saan ihan rauhassa olla ja kulkea miehiltä.
Mielestäni se on harhakuvitelma, että miehet yrittäisivät jatkuvasti iskeä nuoria naisia. Vai oonko väärässä? Lähestyykö miehet sua usein?
Kommentit (217)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.
Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?
Naiset harvemmin lähestyy koska keskimäärin naisilla on todella heikko itsetunto joka ei kestä pakkeja yhtään. Pakit tarkoittaa naiselle sitä että hänessä on jotain vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.
Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?
Naiset harvemmin lähestyy koska keskimäärin naisilla on todella heikko itsetunto joka ei kestä pakkeja yhtään. Pakit tarkoittaa naiselle sitä että hänessä on jotain vikaa.
No eikö vastaavasti se tarkoita miehille samaa että miehessä on vikaa jos sai pakit?
Silloin tällöin jos enempi liikun yksin ihmisten ilmoilla ja osallistun sosiaalisempiin tapahtumiin. Enkä siis laske tähän mitään ahdisteluja tai ala-arvoista pervopelleilyä. Vaan vakavasti ja tosissaan sellaiset tikusta asiaa - juttelut ja sitten kysely jatkosta.
Tällä on ollut onnistumisprosentti pyöreä nolla, koska olen hyvin outo ja nirso.
Sanoisin että parikymppisenä näitä tuli 1-4 vuodessa. Nykyään 1-2. Ystävillä, jotka käy viihteellä tai festareilla on luku huomattavasti isompi. Itse olen täysin alkoton ja melko erakko niin ei miehet jossain salilla tai koiranäyttelyssä juokse pyytämään treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.
Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?
Naiset harvemmin lähestyy koska keskimäärin naisilla on todella heikko itsetunto joka ei kestä pakkeja yhtään. Pakit tarkoittaa naiselle sitä että hänessä on jotain vikaa.
No eikö vastaavasti se tarkoita miehille samaa että miehessä on vikaa jos sai pakit?
Ei. Se on vähän sama kuin että miehen ei itsetunto hajoa siihenkään jos raaputetussa arvassa ei ole voittoa.
Tuon myös oman kokemuksen tähän miehenä, vaikka tämä ketju onn naisille tarkoitettu. Voi poistaa tän viestin ja ignoorata totaalisesti, jos tuntuu siltä.
Nuorempana muhun osoitettiin ihan konkreettista kiinnostusta. Koin olevani taviksen näköinen, enkä pistänyt asialle painoarvoa, koska en ajatellut asiaa juurikaan. Mutta minulla oli sisäinen intohimo, palo, jota voi varmaan sanoa libidoksi ja viehätysvoimaksi, joka heijastui ulospäin. Sairastuin vakavasti ja minulta on siitä lähtien tämä palo sammunut vuosi vuodelta ja myös kontaktit naisten suunnalta vähentynyt minua kohtaan. Tunnen silti, että mulle on tullut paljon viisautta ja olen ihan kompetenttinen kaikin puolin, että olisin varteenotettava kohde iskiyrityksille, parisuhdettakaan mainitsematta. Myös ulkonäköni on muuttunut (yritän sanoa tämän mahdollisimman neutraalisti) tavanomaisen ulkonäköisen miestä komeammaksi ja silti kontaktit muhun on ollut nolla siitä noin 35 vuodesta eteenpäin. Olen nyt 47 vuotias, ja olen myös pitkä ja tumma. Olen parisuhteessa nykyään ja varmaan se heijastuu naisille jollain todella mystisellä tavalla tuolla ulkona ollessani, että muhun ei kannata tehdä iskuyrityksiä. Joku varmaan ihmettelee, että miksi kirjoitan varattuna tällaiseen ketjuun ja vastaan siihen, että on mielenkiintoista lukea näitä ja viihteen vuoksi ilman mitään taka-ajatusta tai fleksaamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei lähesty, mutta minä olenkin keskimääräistä rumempi. Olettaisin, että kauniita lähestytään.
Sama. Ja nykyisin olen vielä vanhakin.
Näin vanhemmiten viisikymppisenä jo useammin. Nuorempana olin liian näyttävä ja minua pelättiin enemmän lähestyä.
Kyllä yrittivät nuorempana, teininä ulkomaalaiset liimaantuivat kylkeen koulumatkoilla. Ahdistavaa. Nykyään saa olla rauhassa.
Onko Ap tavanomaista hyvännäköisempi? Ainakin vanhastaan miehet eivät monesti kehdanneet lähestyä niitä kaikkein hyvännäköisimpiä kun olettivat saavan kuitenkin pakit.
Katsotko miehiä kohden tai hymyiletkö heille jotta tietäisivät olla kiinnostuneita?
Moni nuori nainen näyttää kulkevan kaduilla kuulokkeet päässä ja puhelin kädessä sekä tuijottavan tyhjää eteen. En ihmettele etteivät nuoret miehet lähesty kun tunne on varmaan sama kuin zombia yrittäisi lähestyä
M
Kolme miestä elämäni aikana on lähestynyt. Yksi päätyi miehekseni. Yhä ollaan yhdessä. Olen tavallisen näköinen. Nyt 58v.
Yksikään mies ei ole elämäni aikana koskaan yrittänyt lähestyä tai kysyä treffeille. Toki se voi vaikuttaa, että olen aika introvertti, en käy baareissa, ja ihmissuhdepiirini on rajattu ja koostuu lähinnä muista naisista. Mutta itseänikin ärsyttää narratiivi, jonka mukaan kaikkia naisia lähestytään koko ajan. Ei lähestytä. Todennäköisesti se 20% naisista jota lähestytään eniten on vain äänekkäin asiassa. Ja miehethän usein eivät edes huomaa muita naisia kuin ne 20%.
N27
Niin, kun tahalleen lihottaa ittesä ....
Vierailija kirjoitti:
Yksikään mies ei ole elämäni aikana koskaan yrittänyt lähestyä tai kysyä treffeille. Toki se voi vaikuttaa, että olen aika introvertti, en käy baareissa, ja ihmissuhdepiirini on rajattu ja koostuu lähinnä muista naisista. Mutta itseänikin ärsyttää narratiivi, jonka mukaan kaikkia naisia lähestytään koko ajan. Ei lähestytä. Todennäköisesti se 20% naisista jota lähestytään eniten on vain äänekkäin asiassa. Ja miehethän usein eivät edes huomaa muita naisia kuin ne 20%.
N27
Lähestymisistä valittava porukka on todennäköisesti naisia jotka haluavat huomiota somessa millä hyvänsä keinolla ja nimen lehteen. Vaikka hieman ironisesti valittamalla siitä kun saavat miehiltä huomiota vaikka tosiasiallinen tilanne on todennäköisesti toisinpäin.
Valitettavasti lehdistökin on mennyt näiden draamakuningattarien vedätykseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.
Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?
Itse naisena olen sen verran vanhanaikainen romanttisessa mielessä, että haluan miehen tekevän aloitteen, mikäli hän pitää minua kiinnostavana tai viehättävänä. Siksi en lähesty miehiä, vaikka kiinnostaisikin.
Sitten naiset valittaa iltapäivälehdissä ettei miehet lähesty ja itsekkin vain istuvat odottamassa kuin manulle päivällistä. Ehkä naisten pitäisi alkaa tehdä aloitteita?
No sitten olen ennemmin yksin ja odotan sitä yhtä miestä, joka olisi valmis tekemään minun vuokseni aloitteen. Ei se välttämättä vaadi kuin sen yhden miehen. Jos mies ei jaksa vaivautua edes aloitteen verran, niin mitä muutakaan hän vaivautuisi tekemään vuokseni?
Näin minäkin ajattelen. Jos kerran kavereillenikin miehet tekevät aloitteita jatkuvasti jopa heidän ollessaan varattuja, miksi mua vaaditaan tekemään aloitteet itse?
On naisia, joita miehet lähestyvät, ja sitten on naisia joita miehet eivät lähesty. Näin se on aina ollut, jo paljon aikaa ennen internettiä, tinderiä ynnä muita nykyajan jutskia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olin alle 30 v ja hoikka. Työpaikalla moni mies esimiestä myöten yritti iskeä, harrastuksissa jne. En koskaan tajunnut sitä niissä tilanteissa ja jotkut suuttuivat ja loukkaantuivat. Oli huono itsetunto enkä ajatellut olevani viehättävä. Nyt kun katson vanhoja kuvia, olin mielestäni kaunis. Suhteeseen en saanut koskaan hyvää puolisoa, kun en osannut antaa vastakaikua hyville miehille. Jos joku osoitti huomiota, vetäydyin tai halusin olla kaveri. Päädyin kahteen huonoon avioliittoon manipuloivan miesten kanssa jotka eivät välittäneet vetäytymisestäni. Näitä sihteita kadun, mutta en voinut mitään että olin liian ujo ja huono itsetunto silloin.
Kauniit naiset saavat aina huomiota. Hyvänä esimerkkinä entisen työpaikan siivooja, joka oli rungoltaan kuin joku yleisurheilija, mutta kuitenkin iältään varmaan 40. Häntä moikattiin, autettiin, jopa kyydittiin miesten toimesta. Hänen asiat kiinnostivat enemmän, kuin monien kollegojen ja tietysti kyseltiin kuulumisia viikonlopun ja lomien jälkeen, mutta sitten kun oli joku vanhempi tantta tuuraamassa, niin katseltiin kattoon kun käveltiin ohi, eikä varmasti puhuttu yhtään mitään, hyvä jos tervehdittiin. Vaan hauska huomata millainen vaikutus pelkällä ulkonäöllä on. Sädekehäilmiö.
Hyvä ulkonäkö on kuin supervoima. Kauniit ihmiset ovat kuin joku oma ihmisrotunsa.
Meillä oli aikanaan konttorilla töissä mies, joka oli pitkä, vartaloltaan kuin olympialaisten urheilija, ja aivan satumaisen komea kasvoiltaan. Toimiston naiset menivät täysin pois raiteiltaan hänen lähellään: tuijottivat kuin transsissa, änkyttivät ja punastelivat. Pikkujoulut olivat aivan sairasta katsottavaa, kun naisilta katosi muutaman drinkin jälkeen kaikki itsekunnioitus ja itsehillintä hänen ympärillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aina jos lähden illalla käymään ravintolassa yksin tai kaverin kanssa. Hieman rasittavaa, mutta kun asiallisesti torjuu niin ei ole ongelmia ollut. Joiltain miehiltä on ihan mukavaa saada positiivista huomiota.
Minä miehenä olen saanut istua yökerhossa satoja iltoja valomerkkiin asti ja korkeintaan joku nainen tulee kysymään, että saako tästä pöydästä viedä tuoleja. Silti sanotaan että me miehet ollaan etuoikeutettuja?
Itse naisena olen sen verran vanhanaikainen romanttisessa mielessä, että haluan miehen tekevän aloitteen, mikäli hän pitää minua kiinnostavana tai viehättävänä. Siksi en lähesty miehiä, vaikka kiinnostaisikin.
Sitten naiset valittaa iltapäivälehdissä ettei miehet lähesty ja itsekkin vain istuvat odottamassa kuin manulle päivällistä. Ehkä naisten pitäisi alkaa tehdä aloitteita?
No sitten olen ennemmin yksin ja odotan sitä yhtä miestä, joka olisi valmis tekemään minun vuokseni aloitteen. Ei se välttämättä vaadi kuin sen yhden miehen. Jos mies ei jaksa vaivautua edes aloitteen verran, niin mitä muutakaan hän vaivautuisi tekemään vuokseni?
Annatko itsestäsi mitään, että tämä ehkä yksi mies tietää miksi tai että kannattaa yrittää lähestyä? Vai istutko kenties yrmeänä nurkassa, kädet puuskassa?
Vierailija kirjoitti:
Olen 43v ja kaksi kertaa elämäni aikana mies lähestynyt.
Yhtä paljon kuin itselläni ja olen mies.
Se menee kyllä ohi nuoruuden mukana.
Mua tulee nykyään joka kerta joku nainen baarissa iskemään, käyn kylläkin hyvin harvoin. Kieltäydyn tietysti kun avioliitossa olen. Ilmeisesti huonosta miehestä eronneita on hyvin paljon ja kunnollisille miehille on menekkiä tässä ikäluokassa.
M52