Ahdistaako ajatus ettette kuoleman jälkeen elä IKINÄ

Vierailija kirjoitti:

Tämä on todella suuri ja inhimillinen kysymys. Ikuisuuden äärellä oma mieli voi tuntua pieneltä, ja on täysin ymmärrettävää, että ajatus herättää monenlaisia tunteita. Jokainen meistä käsittelee näitä asioita omalla tavallaan, oman elämänsä ja kokemustensa kautta.

 

Ehkä tässäkin voisi auttaa lempeys itseä kohtaan. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse löytää vastausta heti, ja myös epävarmuudelle voi antaa tilaa. Joskus jo sen hyväksyminen, ettei kaikkea voi täysin ymmärtää, voi avata uudenlaista näkökulmaa omaan ajatteluun.

 

Samalla arjen pienet asiat voivat muistuttaa siitä, mikä juuri nyt on merkityksellistä. Lämmin juoma, läheisen hymy tai rauhallinen hetki ikkunan ääressä voivat olla pieniä mutta tärkeitä ankkureita tässä hetkessä. Elämä rakentuu lopulta hetkistä, ja jokainen hetki on osa elämää.

 

Sinun ei tarvitse ratkaista ikuisuutta tänään. Tänään saat olla ihminen. 💛

Terveisin AI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole tullut kertomaan mitä tapahtuu sen jälkeen kun ihminen vetää viimeisen henkäyksen ja pumppu pysähtyy joten antaa sen arvailun nyt vaan olla,  näet sen sitten aikoinaan onko taivas vai helvetti vai onko mitään.Siihen asti eletään kukin voimiemme mukaan.

Jeesus nousi kuolleista!

Löytyykö valokuvaa tapahtumasta?

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta nämä uskontosekopäät tulee pilaamaan keskustelut. Voisitte keskustella keskenänne omissa ketjuissanne, kiitos.

Minä en ole uskossa, mutta tuntuu hyvältä kun joskus ystäväni sanoo lyhyesti rukoilevansa puolestani. Kun itsellä on vaikeaa, niin mitä pahaa tuossa on. Ei hän Raamatulla lyö päähän eikä tuputa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei oikeastaan kun tarkemmin ajattelee. Mitä ikuisuudesta, kun et tule sitä ikinä kokemaan. Ikinä et tule ymmärtämään olevasi kuollut. Kuolemasta ajatuksena ahdistuminen on kyllä ymmärrettävää, mutta täysin turhaa energianhaaskausta - kuolema tulee joka tapauksessa. Mua ahdistaa enemmän ajatus läheisen kuolemasta ja ajasta jonka joutuu elämään sitten ilman tätä - luultavasti se kyllä hävittää kaikki loputkin pelot kuolemasta ja pikemminkin saa toivomaan sitä.

Et voi yrittää, mitä koet kuoltuasi. Kukaan ei tiedä. 

Esim raamattu ei kerro, miten kuoleman jälkeen vietetään aikaa ennen yleistä ylösnousemusta. 

Kukaan ei mitenkää osaa sanoa. 

Siis tuon kuulin ev lut papilta, että raamattukaan ei kerro kuoleman jälkeisistä tapahtumista tarkoin. Ylösnousemus ja viimeinen tuomio kyllä mainitaan. Mutta mitä ennen sellaisia. 

Ei nyt kannata yhden papin sanomisiin jäädä roikkumaan. 

Jeesus kertoi tarinan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, jotka molemmat kuolivat ja haudattiin. Molemmat menivät sinne paikkaan, jossa sielut odottavat lopullista ruumiin ennallistamista ja ruumiin ylösnousemusta, joka tapahtuu, kun Jeesus palaa kerran maan päälle näkyvällä tavalla. Rikas mies ja Lasarus odottivat eri paikoissa ja olivat aivan tietoisia itsestään ja ympärillä olevasta.

Jeesus sanoi ristinryövärille, joka katui ja teki parannusta ristillä, että Jeesus itse on oleva tämän katuvan kanssa "tänä päivänä" paratiisissa. Siis siellä missä sielut leväten odottavat.

Ja vielä: Paavali kertoo kuinka hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja pohtii itsekin oliko hän ruumiissaan vaiko irti ruumiistaan, eikä ole siitä ihan varma. Eli ihminen on tietoinen itsestään, näkee ja kuulee asioita, kokee kävelevänsä jne. vaikka ei olisikaan fyysisessä ruumiissa. Koska ylösnousemusruumis annetaan kuolleille vasta "viimeisenä päivänä" eli tämän maailmanajan loppuessa kun Jeesus tulee ja alkaa uusi aikakausi.

Emmekö siis voisi luottaa Jesuksen sanoihin, Hänen joka sanoi itsestään että Hän on tie, totuus ja elämä. Miksi Jeesus olisi valehdellut meille?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ahdista yhtään. Ei ole ahdistanut sen jälkeen, kun lapseni teki itsemurhan. Kuolema ei voi mitenkään olla pahempaa kuin elämä ilman häntä. Jos hyvin käy tapaamme jossain muodossa kuolemani jälkeen.

Osanottoni, voimia sinulle. Toivon elämääsi jotakin hyvää ja kaunista josta pystyisit vielä kokemaan iloa.

Vierailija kirjoitti:

Kuolleena tuntuu samalta kuin ennen syntymää. Muistatko miltä se tuntui? Et. Ota siis rauhassa. 

Ikuisuudet ja muut huuhaat on uskonnollisen idoktrinaation tulosta.

Lähestymmekö nyt tätä aihetta ateismista käsin? Vaiko jonkun muun ismin tai kulttuurisen ajattelun höystämän läpi? Riippuu aivan ajattelun lähtökohdasta käsin, mikä ajattelu on heti huuhaata, eikä jätetä edes tilaa muunlaiselle vaihtoehdolle.

Meidän maailmassamme on paljon niitä, jotka ymmärtävät että myös näkymätön maailma ja todellisuus on olemassa. Kaikki mikä ei mahdu meidän fysiikan lakeihimme, on yliluonnollista ja Jumala on jo itsessään yliluonnollinen ja myös erikoistunut toimimaan yliluonnollisella tavalla. Uskonto ja totuus ovat kaksi eri asiaa. Ja Jeesus Kristus sanoo olevansa totuus. Kun joku väittää niin itsestään, niin hänen puheistaan kannattaa ottaa tarkka selko. Suosittelen siis lukemaan Uuden testamentin alusta mitä kaikkea Jeesuksen puheista on meille talletettu. Löytyykö niistä jotain huonoa? Löytyykö jotain väärää ja hylättävää? Vai puhuiko Hän sittenkin totuuden sanoja ja kaikella varmuudella oli ja on sitä, mitä Hän itsestään väitti. Jumalan poika, syntien sovittaja, elämän leipä, elävä vesi, ylösnousemus ja elämä.

Aion höyrystyä pilveksi taivaalle.

Kuoleman jälkeisestä ajasta kukaan ei tiedä mitään, joten siitä on turhaa ahdistua. Kaikkea voidaan väittää ja uskoa, mutta mitään ei voida tietää, ja kun lopulta tiedetään, sitä tietoa ei päästä kertomaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta nämä uskontosekopäät tulee pilaamaan keskustelut. Voisitte keskustella keskenänne omissa ketjuissanne, kiitos.

Minä en ole uskossa, mutta tuntuu hyvältä kun joskus ystäväni sanoo lyhyesti rukoilevansa puolestani. Kun itsellä on vaikeaa, niin mitä pahaa tuossa on. Ei hän Raamatulla lyö päähän eikä tuputa.

Uskontosekopäät?

Uskonto on uskontoa ja totuus on totuutta. Kun kerran Jeesus sanoo olevansa totuus, niin mikä sinä olet väittämään vastaan?

Suosittelen lämpimästi olemaan sekoittamatta uskontoa ja Jeesusta ja tutustumaan Jeesukseen, totuuden puhujaan ja totuuden näyttäjään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei oikeastaan kun tarkemmin ajattelee. Mitä ikuisuudesta, kun et tule sitä ikinä kokemaan. Ikinä et tule ymmärtämään olevasi kuollut. Kuolemasta ajatuksena ahdistuminen on kyllä ymmärrettävää, mutta täysin turhaa energianhaaskausta - kuolema tulee joka tapauksessa. Mua ahdistaa enemmän ajatus läheisen kuolemasta ja ajasta jonka joutuu elämään sitten ilman tätä - luultavasti se kyllä hävittää kaikki loputkin pelot kuolemasta ja pikemminkin saa toivomaan sitä.

Et voi yrittää, mitä koet kuoltuasi. Kukaan ei tiedä. 

Esim raamattu ei kerro, miten kuoleman jälkeen vietetään aikaa ennen yleistä ylösnousemusta. 

Kukaan ei mitenkää osaa sanoa. 

Siis tuon kuulin ev lut papilta, että raamattukaan ei kerro kuoleman jälkeisistä tapahtumista tarkoin. Ylösnousemus ja viimeinen tuomio kyllä mainitaan. Mutta mitä ennen sellaisia. 

Ei nyt kannata yhden papin sanomisiin jäädä roikkumaan. 

Jeesus kertoi tarinan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, jotka molemmat kuolivat ja haudattiin. Molemmat menivät sinne paikkaan, jossa sielut odottavat lopullista ruumiin ennallistamista ja ruumiin ylösnousemusta, joka tapahtuu, kun Jeesus palaa kerran maan päälle näkyvällä tavalla. Rikas mies ja Lasarus odottivat eri paikoissa ja olivat aivan tietoisia itsestään ja ympärillä olevasta.

Jeesus sanoi ristinryövärille, joka katui ja teki parannusta ristillä, että Jeesus itse on oleva tämän katuvan kanssa "tänä päivänä" paratiisissa. Siis siellä missä sielut leväten odottavat.

Ja vielä: Paavali kertoo kuinka hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen ja pohtii itsekin oliko hän ruumiissaan vaiko irti ruumiistaan, eikä ole siitä ihan varma. Eli ihminen on tietoinen itsestään, näkee ja kuulee asioita, kokee kävelevänsä jne. vaikka ei olisikaan fyysisessä ruumiissa. Koska ylösnousemusruumis annetaan kuolleille vasta "viimeisenä päivänä" eli tämän maailmanajan loppuessa kun Jeesus tulee ja alkaa uusi aikakausi.

 

Emmekö siis voisi luottaa Jesuksen sanoihin, Hänen joka sanoi itsestään että Hän on tie, totuus ja elämä. Miksi Jeesus olisi valehdellut meille?

Sinä tulkitset nyt asiat omien toiveittesi mukaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdisti ennen kun tulin elävään pelastavaan uskoon, uudestisynnyin ylhäältä. Ei tarvitse pelätä enää kun tietää että on Jeesuksen sovitustyön ansiosta saanut ikuisen elämän, Hänen luonaan. 

Uskoa ei voi omin voimin, mutta Jumalan puoleen saa aina kääntyä. Jumala on se joka antaa elävää uskoa, lahjana ihmiselle. 

 

Kannustan myös alkuun lukemaan Raamatusta Johanneksen evankeliumi. Siitä on hyvä aloittaa tutustumaan Jeesukseen.

 

Kaikkea Hyvää! 

 

T. N 56v, uskossa maaliskuusta 2021.

Kauniita sanoja, kiitos siitä. Mutta vaikea uskoa, kun moni asia elämässä on mennyt huonosti. Jumala ei taida pitää minusta. Olen pyytänyt häneltä merkkejä, en ole saanut mitään.

Pssst. Ei Jumala halua merkkejä antaa vaan Pyhän Henkensä. 

Uskoon tulon jälkeenkin moni asia on huonosti, mutta siitä hetkestä alkaa iankaikkinen yhteys ja suhde Jumalaan. Kun kerran Jumala ihmisen teki ja halusi sen menevän niin, että Hänellä itselläänkin on kerran iankaikkisuudessa seuraa, niin miksipä ei vastaisi Jumalalle kyllä. Ei kaikkeen heti saa vastauksia, mutta asia kerrallaan. Olen itse ollut kovin syvissä vesissä ja pohdinnoissa uskovana tässä viime viikkoina kun olen miettinyt ihmisyyttä ja sitä kuinka Jumala itse tuli elämään maapallolle yhden ihmiselämän Jeesuksessa. Jumala on paljon moniulotteisempi, mitä voi käsittääkään.

Jeesukseen ja Isään voi olla yhteydessä kun puhuu, keskustelee ihan tavallisia asioita. Ja Jumala todellakin haluaa antaa enemmän kuin "vain" jotain merkkejä. Hän haluaa antaa sinetin ihmiseen (Pyhän Hengen sinetti) ja olla aina keskusteluyhteydessä ihmisen, lapsensa kanssa.

Toinen uskova huomauttaa että myös Pyhä Henki on Jumala. Kolmiyhteisen Jumalan kolmas persoona.Yksi Jumala, kolmessa persoonassa; 

Isä, Poika, Pyhä Henki .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta nämä uskontosekopäät tulee pilaamaan keskustelut. Voisitte keskustella keskenänne omissa ketjuissanne, kiitos.

Herättääkö viestimme epämukavuuden tunteen siitä jos olemmekin oikeassa? Muuten ei pitäisi häiritä sinua.

Ei vaan järjellisenä ihmisenä en jaksa moisia typeryyksiä.

Jumala sen järjenkin loi. 

Tämä fyysinen maailma on aivan yhtä totta, kuin se näkymätön maailma, joka on läsnä koko ajan. Toisinaan siitä näkymättömästä raotetaan ihmisille jotain näkyvääkin. Olen lapsena nähnyt enkelin.

On se vaikeaa kerran vielä tulette jokainen näkemään mitä tapahtuu kun jätätte maallisen vaelluksen.Joo saa sitä miettiä mutta älkää ahdistuko ja miettikö liikaa  sitä pahinta mitä voisi tapahtua.

Ihan yhtä paljon kuin se, etten ollut ennen syntymää elänyt IKINÄ. Eli ei ahdista yhtään.

Vierailija kirjoitti:

On se vaikeaa kerran vielä tulette jokainen näkemään mitä tapahtuu kun jätätte maallisen vaelluksen.Joo saa sitä miettiä mutta älkää ahdistuko ja miettikö liikaa  sitä pahinta mitä voisi tapahtua.

Ilman silmiä, ei voi nähdä. Eikä ilman aivoja voi prosessoida mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta nämä uskontosekopäät tulee pilaamaan keskustelut. Voisitte keskustella keskenänne omissa ketjuissanne, kiitos.

Herättääkö viestimme epämukavuuden tunteen siitä jos olemmekin oikeassa? Muuten ei pitäisi häiritä sinua.

"Jos olemmekin oikeassa" Milloin olette oikeassa? Mikä vuosi on se vuosi kun jotain alkaa tapahtumaan, kun viimein raamatun teksti muuttuukin todeksi. Satojatuhansia vuosia on kulunut jo, milloin tapahtuu? Miksei ole tapahtunut jo? Kuinka kauan pitää vielä odottaa, ja miksi pitää odottaa? Miksei nyt, vaikka tunnin päästä?

Aikataulua emme tiedä, eikä kuulukaan tietää, mutta esim kaikki Raamatun profetiat = ennusteet ovat tähän asti toteutuneet. Jopa tämän ajan asiat.

Miksei kuulu tietää? Miksi se on salainen asia, eikä lue selvästi että "huomenna kello 15:00 asia x tapahtuu". En tiedä mitä ne raamatun ennusteet ovat, mutta uskallanko heittää sokkona arvauksen, että uskovaiset ihmiset ovat olleet niiden toteutuksien takana? Vai voiko muka olla niin älytöntä sattumankauppaa, että Jebediah vuonna nakki ja perunamuusi kirjoitti ennusteensa papyrukselle että "vuonna 2011 Tampere-talon edustalla tanssii punaiseen lierihattuun pukeutunut mies", ja niin kävikin, koska Jebediah vain tiesi sen?

Uskovathan ovat parhaillaan innoissaan siitä, kuinka elämme profetioiden täyttymysten aikaa parhaillaan. Ei sen takia, että maailma on täynnä pahaa vaan sen takia että mitä enemmän kaikki levottomuus, pahuus ja luonnonmullistuksen lisääntyvät (tihentyvät) niin se tarkoittaa että tämä maailmanaika elää viimeisiä vuosia ja Jeesus on palaamassa takaisin. Israelin fyysinen valtio on yksi selvä merkki ja sen sanotaan olevan "viimeinen sukupolvi" eli koska Israel on nyt 78 vuotta möllöttänyt kartallamme, ei tässä ihan kauhean kauan enää olla.

Geopoliittinen maailmantilanne valtioineen on muotoutumassa juuri siihen suuntaan mihin Raamattu osoittaa. Valtioliitot, aatteet ja uskonnot, globalisoitunut ja jatkuvasti yhtenäistyvä maailma, lopulta taloudellinen romahtaminen ja maailmanlaajuinen uusi maksujärjestelmä ja talousliitto. Tekoälykin voidaan löytää Danielin kirjasta jne.

Täytyy myöntää että joskus se pelottaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei ahdista yhtään. Ei ole ahdistanut sen jälkeen, kun lapseni teki itsemurhan. Kuolema ei voi mitenkään olla pahempaa kuin elämä ilman häntä. Jos hyvin käy tapaamme jossain muodossa kuolemani jälkeen.

Lämmin halaus. <3 Kyllä te tapaatte ja olette yhtä. 

Milläs mandaatilla menet lupailemaan tuollaista? 
Sitä paitsi entäs jos lapsi tekee itsemurhan päästäkseen vanhemmistaan? Ei hän tuolloin varmaan ole hihkuen tuonpuoleisessa odottamassa jälleennäkemistä. 

Olet ajattelematon, kun mistään mitään tietämättä puhut ”suulla suuremmalla”. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka kerta nämä uskontosekopäät tulee pilaamaan keskustelut. Voisitte keskustella keskenänne omissa ketjuissanne, kiitos.

Herättääkö viestimme epämukavuuden tunteen siitä jos olemmekin oikeassa? Muuten ei pitäisi häiritä sinua.

"Jos olemmekin oikeassa" Milloin olette oikeassa? Mikä vuosi on se vuosi kun jotain alkaa tapahtumaan, kun viimein raamatun teksti muuttuukin todeksi. Satojatuhansia vuosia on kulunut jo, milloin tapahtuu? Miksei ole tapahtunut jo? Kuinka kauan pitää vielä odottaa, ja miksi pitää odottaa? Miksei nyt, vaikka tunnin päästä?

Aikataulua emme tiedä, eikä kuulukaan tietää, mutta esim kaikki Raamatun profetiat = ennusteet ovat tähän asti toteutuneet. Jopa tämän ajan asiat.

Miksei kuulu tietää? Miksi se on salainen asia, eikä lue selvästi että "huomenna kello 15:00 asia x tapahtuu". En tiedä mitä ne raamatun ennusteet ovat, mutta uskallanko heittää sokkona arvauksen, että uskovaiset ihmiset ovat olleet niiden toteutuksien takana? Vai voiko muka olla niin älytöntä sattumankauppaa, että Jebediah vuonna nakki ja perunamuusi kirjoitti ennusteensa papyrukselle että "vuonna 2011 Tampere-talon edustalla tanssii punaiseen lierihattuun pukeutunut mies", ja niin kävikin, koska Jebediah vain tiesi sen?

Ei järjellisen ihmisen kannata hukata aikaansa noiden aivopestyjen jeesussekopäiden kanssa. 

Jeesussekopäätkö aivopesty? Aivopesty mistä? Pesty kaikesta siitä mitä tässä maailmassa ihaillaan ja harrastetaan ihan surutta. Haalitaan rahaa ja omaisuutta, vaihdetaan puolisoa tai hypitään muuten vain yhden illan suhteissa, juhlitaan ja rehvastellaan mitä kaikkea minä minä minä olen saanut ja saavuttanut. VIhataan milloin mitäkin ja keitä milloinkin ja rienataan kun asia ei itseä miellytä. Kuinka minä tein sitä ja päätin matkustaa, minä nautin ja unohdan jopa antaa ylimääräisestäni, koska mitä se minua liikuttaa ja koskee jos tuo toinen on sairas ja köyhä ja resuinen. Ei koske minuun kuinka tuon toisen elämä potkii päähän ja kuinka hänen rahansa eivät riitä lääkkeisiin jne.

Paljolta huonolta ja ikävältä on "aivopesty" ja tilalle on annettu rauhaa ja iloa. Ei ole pakko saavuttaa ja omistaa, kun vähempikin riittää ja omastaan voi jopa jakaa ja antaa. Arvostetaan tavallista perhe-elämää ja lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole tullut kertomaan mitä tapahtuu sen jälkeen kun ihminen vetää viimeisen henkäyksen ja pumppu pysähtyy joten antaa sen arvailun nyt vaan olla,  näet sen sitten aikoinaan onko taivas vai helvetti vai onko mitään.Siihen asti eletään kukin voimiemme mukaan.

Ahdistaako asia sua noin kovasti, kun et halua muidenkaan keskustelevan aiheesta?