Miksi tehdään elokuvia kuten "Pirjo i Sverige"?
Muutaman minuutin jaksot Pirjossa oli ihan ok, mutta nyt mennään taas metsään ja pahasti. En menisi edes ilmaiseksi katsomaan.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin katson tuota leffaa kuin Elina Knihtilän junttimaista "osaamista".
Vai niin, Elina osaa todellakin näytellä, tulee mieleen esim. M. Tapolan rooli. Sitä sata l. sahtia en ole halunnut katsoa, koska leffana on varmaan täysi katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa paskaa kuin Fingerpori-leffa. Ei mitään tajua mikä onnistuu.
Huteja ei koskaan tulisi jos etukäteen tiedettäisiin mikä onnistuu.
Laakelmointi on yleisöä halveksivaa. Aivan oikein että huonoa höttöä boikotoidaan oli se tehty millä alalla tahansa.
Eli laskelmoida ei saa koska se halveksii yleisöä, mutta huonoakaan kamaa ei pidä tehdä ja siksi sitä saa ja pitää boikotoida?
Sanopa siis millä ihmeen kristallipallolla elokuvantekijät sitten oikein näkisivät etukäteen mikä menestyy?
Menestyksen ei ainakaan voi odottaa seuraavan umpipuhkikaluttuja tekotapoja ja läpeensä jankutettuja aiheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös Uuno Turhapuro oli alkujaan sketsihahmo. Silti siitä saatiin parinkymmenen leffan sarja, joista useimmat olivat menestyksiä ja osa ihan katsottavia vielä nykyäänkin. Luottomies ja Kyllä isä osaa taipuivat niin ikään elokuviksi ihan kelvollisesti vaikka olivat aluksi sarjoja.
Ei etukäteen voi tietää mikä menestyy jos ei kokeile.
Niissä oli jotain sellaista hulvattomuutta mikä puuttuu nykyisistä. Mille Pirjo nauraa? En tiedä, kertokaa seuranneet.
Johtuu
A. omasta maustasi miksi nuo muut naurattavat ja Pirjo ei
B. kuvitelmastasi että ennen oli kaikki paremmin, vaikka esim. juuri Turhapuroissa on vähintään puolet silkkaa paskaa
Pirjo naureskelee noloille tilanteille ja neuroottiselle ihmistyypille, joka pelkää nolatuksi tulemista niin pakkomielteisesti että ajaa itsensä yhä syvemmälle noloihin paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä maasta löytyy pilvin pimein ihmisiä jotka tuijottavat televisiosta Huutokauppakeisaria ja Salattuja Elämiä ja maksavat päästäkseen Sami Hedbergin keikalle. Tyhmien ja yksinkertaisten ihmisten markkina on yllättävän iso.
Se ei tee kenestäkään tyhmää ja yksinkertaista että on eri maku kuin sinulla. Et sinäkään kovin kummoiselta vaikuta vaan omasta ylivertaisuudestasi vakuuttuneelta ylimieliseltä moukalta.
Siellä älähdys missä kolahdus
Jep, kuten sinulla. Kuten sanottua, kukaan ei muutu tyhmäksi vain koska ei pidä samoista asioista kuin sinä.
Miten ne vetävät elokuvat tehdään? Tuossa se tyylilaji eli häpeälliset hetket aivan loistava. Mutta sitten pitää olla juoni, eli tietenkin suuri rakkaus, johon päästään puskemalla läpi eri häpeän hetkiä, toivoa, epätoivoa, vihastumista, rakkautta. Ja sitten vielä oheiskiemuroita, vääriä laukkuja, jännittäviä tilanteita. Ihan sama onko tällaiset tehty sata kertaa aiemmin, vaan että miten se tehdään. SIlloin se toimii.
Vierailija kirjoitti:
Ideat loppu? Ihmettelen myös mitä virkaa on tehdä "Lapin sodasta" elokuvaa.
Miten niin ideat loppu? Ei Pirjosta tai Lapin sodasta ole tehty vielä yhtään elokuvaa. Vai olisiko pitänyt tehdä taas uusi Luokkakokous tai jotain?
Lapin sodasta voi tehdä elokuvan ihan yhtä lailla kuin on tehty monesta muustakin historiamme tapahtumasta. Se "virka" siinä on.
Vierailija kirjoitti:
Tästä maasta löytyy pilvin pimein ihmisiä jotka tuijottavat televisiosta Huutokauppakeisaria ja Salattuja Elämiä ja maksavat päästäkseen Sami Hedbergin keikalle. Tyhmien ja yksinkertaisten ihmisten markkina on yllättävän iso.
Keisaria olen katsellut ihan tuotteiden ja hintojen takia, koska arvo/keräilyesineet kiinnostaa. Muuten kyllä suomalaiset on aika kuraa. Sitten kun koittavat tehdä jotain vähän parempaa, niin otetaan ulkomaalaisia mukaan, nekin loppupeleissä epäonnistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa paskaa kuin Fingerpori-leffa. Ei mitään tajua mikä onnistuu.
Huteja ei koskaan tulisi jos etukäteen tiedettäisiin mikä onnistuu.
Laakelmointi on yleisöä halveksivaa. Aivan oikein että huonoa höttöä boikotoidaan oli se tehty millä alalla tahansa.
Eli laskelmoida ei saa koska se halveksii yleisöä, mutta huonoakaan kamaa ei pidä tehdä ja siksi sitä saa ja pitää boikotoida?
Sanopa siis millä ihmeen kristallipallolla elokuvantekijät sitten oikein näkisivät etukäteen mikä menestyy?
Menestyksen ei ainakaan voi odottaa seuraavan umpipuhkikaluttuja tekotapoja ja läpeensä jankutettuja aiheita.
Mistä sinä sen tiedät mikä on niin umpikaluttua tai läpeensä jankutettua ettei siitä saa enää mitään? Vasta kokeilemalla selviää.
Elokuvien historia on osoittanut että aika monesta aiheesta saa lypsettyä materiaalia vaikka kuinka pitkään ennen kuin yleisö kyllästyy.
Typeriä kummeli elokuviakin tekivät, muutama sketsi niiltäkin oli hyviä, pitemmän päälle täyttä sontaa. Sama tän Pirjon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa paskaa kuin Fingerpori-leffa. Ei mitään tajua mikä onnistuu.
Fingerporihan oli hyvä. Näyttelijöiden ja maskeerajien ansiosta.
Vierailija kirjoitti:
Typeriä kummeli elokuviakin tekivät, muutama sketsi niiltäkin oli hyviä, pitemmän päälle täyttä sontaa. Sama tän Pirjon kanssa.
Kummeli-sketsit oli mielettömän hyviä! Rakastin. Elokuvat ei jotenkaan toimineet, vaikka Kummeli-fani olenkin.
Hyviä sketseihin pohjautuvia elokuvia on mm. Will Farrelilla. Ne perustuu tavallaan yhteen hyvään vitsiin, josta sitten keksitään vaikka ja mitä. Ei siis paljon erilaisia yksittäisiä sketsejä tai tarinoita, vaan juoni ja perusidea pysyy kasassa. Olisiko Suomessa pulaa hyvistä elokuvakässärin kirjoittajista?
Olen ihaillut Pirjossa hänen kykyään kertoa vitsejä vakavalla naamalla. Olisiko se juoni voinut olla ankea masentunut suomalainen vilkkaiden ja filmaattisten menestyjäruotsalaisten keskellä (jotka kuitenkin joutuu kusettamaan menestyäkseen, kun ovat ilman todellisia lahjoja)?
Vierailija kirjoitti:
Tästä maasta löytyy pilvin pimein ihmisiä jotka tuijottavat televisiosta Huutokauppakeisaria ja Salattuja Elämiä ja maksavat päästäkseen Sami Hedbergin keikalle. Tyhmien ja yksinkertaisten ihmisten markkina on yllättävän iso.
Olen käynyt Sami Hedbergin keikalla työnantajan kulttuuriseteleillä, ja musta se oli ihan viihdyttävä. En katunut. Mutta siis työnantaja maksoi. Olen nähnyt kaikki Suomen hauskuuttajat suunnilleen livenä Tomaatteja tomaatteja -festareilla - paitsi en Jarkko Tammista. Se pitäisi vielä nähdä.
Huutokauppakeisaria ja Salattuja elimiä en katso.
Suomalaisia katsojia aliarvioidaan täysin, kuten Seiska-Allerin tekemä Dubai Bling Sofia sarja Katiskahuumevyyhdin rikollisesta ja tuomitusta Sofiasta joka lähti Dubaihin etsimään elättäjää ja alkoi leveillä naimisissa olevan miehen rahoilla kellä huumetaustaa ja taustaa maksullisten naisten kanssa.
Miehelle pelkkä bisnessuhde, ja se palasi Jenkkeihin kyllästyttyään joten Katiska-Sofia joutui Dubain hosteliin kerrossänkymajoitukseen, sai sentään pitää "Hermesin" sandaalit mitkä jalassaan ja käytetyt hikiset Skims-tekokuiturievut. Mies sukuineen kuulemma tuohtunut kun saivat negaa juorulehtijulkisuutta Suomea myöten, vaimo haki avioeroa ja vaati hyvät elatussummat kun samaan aikaan Katiska-Sofia kehui sarjassa mitä kaikki saamansa lahjat maksaa, miten ei näe luottokorttilaskuja ja että nauraa matkalla pankkiin. Paitsi että miehen vaimo paljasti lopulta että korut ja laukut oli feikkejä, hän näki miehen ostokset kun pisti avioerohakemuksen menemään, joten tiliotteet tuli julkisiksi, eikä siellä ollut luksusliikkeiden eikä vintageliikkeiden ostoskuitteja.
Heikkolahjaisimmat suomalaiset luulivat tuota vuosikymmenen rakkaustarinaksi, ja tuotteita aidoiksi, koska Seiska-Allerin tuottaja ja Katiska-Sofia kusettivat kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typeriä kummeli elokuviakin tekivät, muutama sketsi niiltäkin oli hyviä, pitemmän päälle täyttä sontaa. Sama tän Pirjon kanssa.
Kummeli-sketsit oli mielettömän hyviä! Rakastin. Elokuvat ei jotenkaan toimineet, vaikka Kummeli-fani olenkin.
Hyviä sketseihin pohjautuvia elokuvia on mm. Will Farrelilla. Ne perustuu tavallaan yhteen hyvään vitsiin, josta sitten keksitään vaikka ja mitä. Ei siis paljon erilaisia yksittäisiä sketsejä tai tarinoita, vaan juoni ja perusidea pysyy kasassa. Olisiko Suomessa pulaa hyvistä elokuvakässärin kirjoittajista?
Kummelin sketsisarjat tuntuivat spontaaneilta, siksi pidin! Ne perustui kuulemma oikeisiin henkilöihin keitä nämä oli tavanneet elämänsä aikana, nimiä vaan muutettu.
Ne elokuvat vaikutti väkisin väännetyiltä. Ylinäyteltyjä.
Pirjolle pitää saada töitä. Siksi.
Siis onko tämä Pirjo joka näyttelee Pirjo-hahmoa ja pirjoilee, ottanut tuon kestotympeän tuijotus-ilmeensä tältä 90-luvun Iltalypsy-sarjan Karjakko-hahmolta?
Pirjolle piti saada Stockiksen matka ja päästä tekeen laivalle tax free ostoksia. Siksi.
Ens leffa on sitten Tallinnassa, vai?
Se hysteerinen tekoälymäinen tunnaribiisi mikä lie siinä leffan mainoksessa soi, on niin hirveän kuuloista lahjatonta pissis poppip---skaa että pelkästään sen vuoksi jää tämä leffa väliin. Soriii.
Ideat loppu? Ihmettelen myös mitä virkaa on tehdä "Lapin sodasta" elokuvaa.