Onko sinua kritisoitu lastesi kasvattamisesta?
Sain itse aika vasta kuulla kritiikkiä lapsettomalta lähisukulaiselta kuinka me (minä ja mieheni) kasvatamme kuulemma lapsiamme ihan väärin. Kyllä on todella loukkaavaa. Hän kritisoi mm. lasten syömisiä ja karkin syömistä, kuitenkin itse toi tuliaisiksi lapsille isot pussit karkkia tullessaan. Mitähän niille ois pitänyt tehdä? Kun vieraat olivat meillä käytiin yhdessä pizzalla ja siitäkin kuultiin kun vieraat vietiin heidän mielihalujensa mukaan pizzalle että " sellaista roskaa voitte lapsille antaa" . Kuitenkin oli kyse siitä että meillä oli vieraita jotka halusivat ulos syömään. Kyllä me itse kotona syömme normaalia kotiruokaa eikä rampata ulkona syömässä.
Kommentit (9)
erään ihmisen mielestä me ollaan IHAN liian lepsuja, ja erään toisen mielestä olemme TODELLA tiukkapipoisia.
Olen ajatellut että niin kauan kun kuulemme molemmilta puolilta tasaisesti kommentteja, pysymme oikealla kohtuullisuuden tiellä :)
Anoppi arvostelee perhettämme kaikin tavoin. Eniten häntä ärsyttää, ettei meillä ole ns. perinteinen roolijako.
Välillä ihmiset kaupungilla arvostelevat (huomaan sen), sillä lapsemme on saanut heti vuoden täytettyään RANSKALAISIA tms. ravintolassa, jotta me vanhemmat saamme syödä rauhassa.!!! Siis ihan lastensuojeluasia. Jotkut eivät myöskään ymmärrä ratkaisuamme, että kun lapsi herää yöllä, niin saa tulla viereemme, emmekä vaivaudu hyssyttelemään.
teitä on kritisoiutu lasten ruokailuista
kyllä niitä vyön allekin meneviä kommentteja voi vielä tulla, kuten ...
" et osaa kasvattaa lastasi" --tyyliin
niihin pitää vaan nasoa jotakin napakasti takaisin
Ps. yleensä napakampia sanojia ovat täti-ihmiset, joiden omat lapset ovat jo aikuisia tai
lapsettomat, joilla on ruusunpunainen kuva kasvatuksen helppoudesta
mies, sisko ja oma äitini.
Eli olen liian lepsu ja kiltti, en komenna tai korota ääntä (mulle on huudettu koko lapsuus ja olen päättänyt olla sitä siitä syystä tekemättä itse, joten sanon kyllä kieltoja ja ohjaan pois tekemään jotain muuta), en pakota syömään jos ei halua -> syö sitten seuraavalla kerralla enemmän tai useamman välipalan välissä ennen seuraavaa ruokaa jne... ja siksi meidän lapsi on kuulemma aivan liian piloille " lellitty" . Lista mun väärin tekemisistä on varmaan loputon mutta tässä osa siitä.
Yleensä ne joilla on itsellä lapsia osaavat ajatella että kukin tyylillään mutta lapsettomat ovat kaikkein pahimpia arvostelijoita. Toinen arvostelijaryhmä on ne joiden lapset ovat jo isoja ja ovat omasta mielestään kasvatteneet ne silloin 20-30 vuotta sitten erinomaisesti. Tosin maailma muuttuu eikä tänään todellakaan kasvateta samoin kuin silloin.
Ei muistaakseni suoraa ainakaan.
Mä kasvatan mieheni kanssa lapset niinkun parhaaksi näen ja en välitä muiden kommenteista. En vaivaa mieltäni sillä, että miettisin mitä muut ajattelee kasvatustavoistamme. Siksi voi olla että en edes muista olenko joskus kuullut jotain kritiikkiä.
Voisin uskoa, että suurinta osaa äideistä puidaan puistossa tai kerhoissa tai muissa kaveripiireissä joskus tapoineen. Että kai meistä kaikki jotain kritiikkiä tietämättään saa.
Me myös viedään aina appivanhemmat ulos syömään. On suunnilleen ainoat kerrat, jolloin ulkona käydään syömässä.
Nyt sitten koko miehenpuoleinen suku moittii meitä, kun käymme _joka päivä_ ulkona syömässä. Anopin versio aiheesta...
Alun perin itse nimenomaan halusivat Helsingissä ulos syömään - nyt se onkin sitten kääntynyt noin päin...
vaan antaneet lastemme imeä rintaa yöllä niin kauan kuin he ovat halunneet. Emme myöskään ole laittaneet lapsia omaan sänkyyn omaan huoneeseen, vaan he ovat saaneet olla perhepedissä, ja siirtyä sitten omaan huoneeseen omaa tahtiaan.
Lopputulos: meillä on kaikki lapset olleet täysin kuivia viimeistään 2 v 2 kk iässä, eikä tule pissa- tai kakkavahinkoja IKINÄ (yksi on tainnut pissata ehkä kerran housuunsa, muuta ei tule mieleen). Jokainen lapsista (meillä on siis kolme lasta) on nukkunut omassa huoneessa täysiä 10-12 h yöunia viimeistään 2 v 4 kk iässä. Eivät itke öisin, eivät itke nukkumaan mennessään, eivät vaadi nukuttamista vaan jäävät itsekseen nukahtamaan. Hyvänyön toivotukset, pusut, valot pois, ja sinne jäävät nukahtamaan.
Arvostelijoilla taas on lapsia, jotka tulee joka armas yö vanhempien sänkyyn, eivät meinaa illalla millään nukahtaa vaan nousevat sängystä moneen kertaan, tai vaativat nukuttamista. Aina kuullaan valitusta siitä, miten rankkoja yöt on, vaikka nuorin lapsista on jo 3 v. Pahimman pottatreeniharjoittelun puutettamme valittaneen lapsi, joka on istunut potalla puolivuotiaasta, pissaa edelleen joka päivä housuunsa ainakin kaksi kertaa, ja on yövaipassa, ikää hänellä on jo 3,5v.
Eli ehkä meidän tapamme toimia olikin sitten se oikea. Ainakin tapamme tuntuu toimineen paremmin kuin näiden arvostelijoiden tapa. Siitäs saitte ;)
Onko hän yleensäkin tuollainen?
Sä tiedät kyllä paremmin miten teillä toimitaan. Luulen että hänkin ajattelisi toisin jos hänellä olisi lapsia.