Vinkkejä ADHD:n kanssa elämiseen ilman lääkkeitä?
Varsinkin lyhytaikaisen muistin ja yleisen keskittömättömyyden kanssa on ongelmia. Lääkkeitä en halua käyttää, koska pelkään sivuvaikutuksia enkä halua olla riippuvainen mistään aineista. Oletteko tehneet mitään ns "elämäntapamuutoksia" tai käyttäneet joitain sovelluksia tms? Kalenterit ja sellaiset manuaalisesti täytettävät jutut eivät toimi minulla: alussa ne toimivat ihan okei, mutta niiden käyttö loppuu parin päivän sisällä. Syön normaalisti kalorivajeella, juon vettä pari litraa päivässä ja kuntoilen kolmisen kertaa viikossa.
Kommentit (25)
Se keskeisin kysymys lienee, että oletko työelämässä tai opiskeletko. Jos et, sinulla on niin vähän keskittymistä vaativaa elämässäsi, että voit ihan hyvin harjoitella kaikkia mahdollisia tapoja.
Jos olet, niin sitten on kyllä viisainta jatkaa lääkekokeiluja.
No, koko elämä tässä on menty ilman lääkkeitä. Dg tuli 13 v sitten samaan aikaan jo aikuisen jälkikasvun kanssa. Vaihdevuodet ovat pahentaneet oireita, joistan haitallisimmat ovat rönsyily ja katastrofiajattelu. Rutiinit ovat tärkeitä erityisesti syömisen ja nukkumisen kanssa ja piikkimatosta saa dopamiinit siinä missä vaihtuvista harrastuksistakin. Mulla on onneksi ollut mahdollista järjestää sekö työ että siviilielämä päähän sopivaksi, päinvastoin olisi tuskin onnistunut.
Mikä ihme on normaalia syömistä kalorivajeella?
Vierailija kirjoitti:
No, koko elämä tässä on menty ilman lääkkeitä. Dg tuli 13 v sitten samaan aikaan jo aikuisen jälkikasvun kanssa. Vaihdevuodet ovat pahentaneet oireita, joistan haitallisimmat ovat rönsyily ja katastrofiajattelu. Rutiinit ovat tärkeitä erityisesti syömisen ja nukkumisen kanssa ja piikkimatosta saa dopamiinit siinä missä vaihtuvista harrastuksistakin. Mulla on onneksi ollut mahdollista järjestää sekö työ että siviilielämä päähän sopivaksi, päinvastoin olisi tuskin onnistunut.
Totta kai vaihdevuodet pahentavat oireita. Entisaikaan sitä ei kutsuttu ADHD:ksi vaan ikääntymiseksi. Energia vähenee, ja oma rytmi pitää sovittaa siihen.
Mulla toimii parhaiten ihan paperinen "To do" -lista pöydällä tai työasioitten suhteen vihkossa, joka mulla on mukana töissä.
Sitä kun vilkaisen aina välillä, niin muistan, mitkä on ne tärkeimmät asiat, jotka pitää ainakin saada tehtyä esim. kotona viikonlopun aikana tai töissä viikon aikana.
Laitan myös sähköiseen kalenteriin hälärejä, mutta niihin en luota, koska unohdan ne helposti samantien. Ainoastaan menojen suhteen ne toimii, eli kun laitan hälärin kilahtamaan tuntia ennen kuin pitää olla jossain, yleensä kerkeän hyvin ajoissa perille.
n54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koko elämä tässä on menty ilman lääkkeitä. Dg tuli 13 v sitten samaan aikaan jo aikuisen jälkikasvun kanssa. Vaihdevuodet ovat pahentaneet oireita, joistan haitallisimmat ovat rönsyily ja katastrofiajattelu. Rutiinit ovat tärkeitä erityisesti syömisen ja nukkumisen kanssa ja piikkimatosta saa dopamiinit siinä missä vaihtuvista harrastuksistakin. Mulla on onneksi ollut mahdollista järjestää sekö työ että siviilielämä päähän sopivaksi, päinvastoin olisi tuskin onnistunut.
Totta kai vaihdevuodet pahentavat oireita. Entisaikaan sitä ei kutsuttu ADHD:ksi vaan ikääntymiseksi. Energia vähenee, ja oma rytmi pitää sovittaa siihen.
Joo, entisaikaan me oltiin vain hajamielisiä, häiriköitä tai muuten vaan oudokkeja. Vanhat huonot ajat.
Kokeile lopettaa diagnoosishoppailu ja perehdy kirjallisuuteen, miten ihminen käyttäytyy ja toimii arjessa. Eteenkin aikuinen ihminen. Ota vastuu teoistasi, niin muutkin tekevät. Et ole erityinen, ainoastaan vastuuntunnoton luuseri. Mutta ei se ole elinkautinen, kaiken voi opetella, kaiken voi oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koko elämä tässä on menty ilman lääkkeitä. Dg tuli 13 v sitten samaan aikaan jo aikuisen jälkikasvun kanssa. Vaihdevuodet ovat pahentaneet oireita, joistan haitallisimmat ovat rönsyily ja katastrofiajattelu. Rutiinit ovat tärkeitä erityisesti syömisen ja nukkumisen kanssa ja piikkimatosta saa dopamiinit siinä missä vaihtuvista harrastuksistakin. Mulla on onneksi ollut mahdollista järjestää sekö työ että siviilielämä päähän sopivaksi, päinvastoin olisi tuskin onnistunut.
Totta kai vaihdevuodet pahentavat oireita. Entisaikaan sitä ei kutsuttu ADHD:ksi vaan ikääntymiseksi. Energia vähenee, ja oma rytmi pitää sovittaa siihen.
Joo, entisaikaan me oltiin vain hajamielisiä, häiriköitä tai muuten vaan oudokkeja. Vanhat huonot ajat.
No mulla ainakin toimintakyky oli parempi entisaikaan. Että jos ensin piti keksiä maailma jossa en pärjää ja sitten diagnoosi, niin ei tämä mikään voitto ole.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile lopettaa diagnoosishoppailu ja perehdy kirjallisuuteen, miten ihminen käyttäytyy ja toimii arjessa. Eteenkin aikuinen ihminen. Ota vastuu teoistasi, niin muutkin tekevät. Et ole erityinen, ainoastaan vastuuntunnoton luuseri. Mutta ei se ole elinkautinen, kaiken voi opetella, kaiken voi oppia.
Vedä säkin vaan niitä kinettejä hihaan. Irtoo sultakin rautakanki rektaalista ja maailma avartuu. Sitten sua ehkä jaksaa muutkin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koko elämä tässä on menty ilman lääkkeitä. Dg tuli 13 v sitten samaan aikaan jo aikuisen jälkikasvun kanssa. Vaihdevuodet ovat pahentaneet oireita, joistan haitallisimmat ovat rönsyily ja katastrofiajattelu. Rutiinit ovat tärkeitä erityisesti syömisen ja nukkumisen kanssa ja piikkimatosta saa dopamiinit siinä missä vaihtuvista harrastuksistakin. Mulla on onneksi ollut mahdollista järjestää sekö työ että siviilielämä päähän sopivaksi, päinvastoin olisi tuskin onnistunut.
Totta kai vaihdevuodet pahentavat oireita. Entisaikaan sitä ei kutsuttu ADHD:ksi vaan ikääntymiseksi. Energia vähenee, ja oma rytmi pitää sovittaa siihen.
Joo, entisaikaan me oltiin vain hajamielisiä, häiriköitä tai muuten vaan oudokkeja. Vanhat huonot ajat.
No mulla ainakin toimintakyky oli parempi entisaikaan. Että jos ensin piti keksiä maailma jossa en pärjää ja sitten diagnoosi, niin ei tämä mikään voitto ole.
Maailma on kyllä muuttunut sopimattomammaksi, mutta sitä murmuttavat myös monet neuronormaalit. Aistiärsykkeiden pitäminen vähissä toimii mulla, hidasta elämää ja puuhat kuten ysäreillä: käsillä tekemistä, paljon aikaa, vähän digidigiä ja sirpaleisuutta.
Lyhytaikaisen muistin -> työmuisti -> kuormittuneisuus ... tämä koskee kaikkia stressantuneita ja etenkin työuupuneita. Miten korjataan? Ottamalla etäisyyttä, rauhoittamalla elämäntilannetta. Lääkkeet eivät tähän auta, koska sairaus ei ole koskaan lääkkeen puutetta ja yksikään lääke ei ole tehty tai tutkittu tällaiseen käyttöön. ADHD-opiaattienkin toiminta on tuntematonta (katsokaa molekyylinetistä niin opitte asian).
- Säännölliset ja terveet elämäntavat. Säännöllinen ja riittävä uni on tärkeää. Liikunta tutkitusti auttaa keskittymisen vaikeuksiin
- Muistin apukeinot käyttöön, kalenteri, listat, muistutukset. Aluksi tuntuu vaikealta, kuten minkä tahansa uuden tavan oppiminen, mutta kun sitkeästi palaa uudelleen käyttämään, se voi onnistua.
- Tuolta löytyy keinoja arkeen: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/keskittymisvaikeuksien-oma…
- ADHD-liiton sivuilta myös voisi jotain löytyä. Järjestävät myös kursseja ja vertaistukitoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimii parhaiten ihan paperinen "To do" -lista pöydällä tai työasioitten suhteen vihkossa, joka mulla on mukana töissä.
Sitä kun vilkaisen aina välillä, niin muistan, mitkä on ne tärkeimmät asiat, jotka pitää ainakin saada tehtyä esim. kotona viikonlopun aikana tai töissä viikon aikana.
Laitan myös sähköiseen kalenteriin hälärejä, mutta niihin en luota, koska unohdan ne helposti samantien. Ainoastaan menojen suhteen ne toimii, eli kun laitan hälärin kilahtamaan tuntia ennen kuin pitää olla jossain, yleensä kerkeän hyvin ajoissa perille.
n54
Paperinen to do-lista on kyllä arjen pelastus. Varmaan unohtuisi muuten puolet asioista töissä.
Vierailija kirjoitti:
- Säännölliset ja terveet elämäntavat. Säännöllinen ja riittävä uni on tärkeää. Liikunta tutkitusti auttaa keskittymisen vaikeuksiin
- Muistin apukeinot käyttöön, kalenteri, listat, muistutukset. Aluksi tuntuu vaikealta, kuten minkä tahansa uuden tavan oppiminen, mutta kun sitkeästi palaa uudelleen käyttämään, se voi onnistua.
- Tuolta löytyy keinoja arkeen: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/keskittymisvaikeuksien-oma…
- ADHD-liiton sivuilta myös voisi jotain löytyä. Järjestävät myös kursseja ja vertaistukitoimintaa.
+ tekemisen tauottaminen tai jakaminen osiin, sellaisissa pätkissä, kun jaksaa keskittyä. Ja yksi asia kerrallaan, älä multitaskaa. Häiriötekijät pois (esim. puhelin), kun on pakko saada jotain tärkeää tehdyksi
Suosittelen tutustumaan GTD:hen (Getting Things Done). Se on yleispätevä tietotyöläisen oman työnkulun (ja elämän) hallintasysteemi, jonka periaatteista moni ADHD-ihminen on saanut apua oman kaaoksensa hallintaan. Tässä esim. joku random-linkki, yleisesti ottaen GTD:stä löytyy valtavasti tietoa sekä englanniksi että suomeksi, kun vaan netistä vähän hakee.
https://www.anasimplesolutions.com/gtd-for-adhd-brains-a-flexible-syste…
Käy tutustumassa sensomotoriseen valmennukseen. Ainakin lapsille on paljon merkitystä, kun primitiivirefleksien aiheuttamat haasteet "poistuvat" kehosta. Hoito perustuu pitkälle omatoimisiin jumppaliikkeisiin, joten ei tule edes kalliiksi.
olet vaan. ei kai siinä muu auta. itse en käytä lääkkeitä ja ihan hyvin pystyn keskittymään koulussa
Mulle on auttanut paljon meditointi päivittäin. Lisäksi toki ne klassiset eli kaikki on To Do -listoilla, ja kun teen työtä, aina on vieressä vihko johon kirjoitan muistiin ajatteluani, että saan taas siitä kiinni jos ajatus harhautuu.
Itsellä yllättäen menopaussi on niin paljon vähentänyt oireilua, että olen voinut lopettaa lääkityksen kokonaan. Ja pärjään siis nykyään oikein hyvin kunhan vaan käytän vihkoa ulkoisena muistina, ja meditoin 10 min aamulla. Niin ja tekoäly on myös iso apu. Usein juttelen sen kanssa siitä mitä olen tekemässä, niin sitten se tekemisen ja ajattelun flow näkyy siellä chatissa, ja tekoälykin voi auttaa muistamisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile lopettaa diagnoosishoppailu ja perehdy kirjallisuuteen, miten ihminen käyttäytyy ja toimii arjessa. Eteenkin aikuinen ihminen. Ota vastuu teoistasi, niin muutkin tekevät. Et ole erityinen, ainoastaan vastuuntunnoton luuseri. Mutta ei se ole elinkautinen, kaiken voi opetella, kaiken voi oppia.
Miksi kommentoit asiaa, josta et ilmiselvästi tiedä mitään?
Kokeilet vaan nyt ne lääkkeet läpi, mikä sopii. Tuollainen on hoitovastaisuutta ja typerää.