Lue keskustelun säännöt.
Työvoimakoulutukset, joihin sisältyy pakollinen palkaton työskentelyjakso yrityksessä? Onko kukaan työllistynyt näistä?
10.10.2026 |
Koulutuksen suorittamisen edellytyksenä on palkaton harjoittelu/työskentely yrityksessä. Jos koulutuksen tai harjoittelun keskeyttää, niin menettää oikeuden työttömyysturvaan, eli yleistukeen. Entä jos koulutuksen aikana ei löydäkään sopivaa yhteistyöyritystä?
Kommentit (43)
Ap tarkoittanee sellaisia koulutuksia joissa on alusta lähtien joku yritys osallisena/tilaajana. Rekrytoiva koulutus kyseessä. Esimerkiksi SAP-koulutus, koodarit yms. Kyseisissä koulutuksissa asiakasyritys sitoutuu harjoittelujaksoon ja yleensä kai edelleen myös palkkaa koulutettavat huonommalla palkalla määräajaksi (vähintään tietty aika). Joskus asiakasyrityksiä on useita. Yritykset voivat myös osallistua koko valintaprosessiin. Esimerkiksi Kasanen ja Opiframe järjestävät kyseistä koulutusta eri osa-alueilla.
Toinen työvoimakoulutus on perinteisempi eli kouluttajana toimii esimerkiksi joku oppilaitos. Koulutukseen kuuluu yleensä osana harjoittejakso jonka jokainen joutuu itse etsimään. Olin itse juuri tällaisessa työvoimakoulutuksessa kolmisen vuotta sitten. Meitä oli ehkä 22 koulutuksessa ja vain yksi sai harjoittelupaikan. Ei työllistynyt sen jälkeen. Kaikki muut saivat aiheeseen liittyvän projektin ja työstivät niitä itsenäisesti. Kuulemma aika harvinaista että harjoittelupaikka löytyy. Itse olen sitä mieltä että kunnalla/valtiolla olisi varmasti töitä joita voisi hyödyntää. Saattaisi löytyä tuleva työpaikkakin samalla.
Enemmän suorittavan työn koulutukset esimerkiksi erilaiset kuljettajatutkinnot, laitoshuoltajan tai lähärin koulutukset tehdään esimerkiksi HUS kanssa yhteistyössä. Harjoittelu tapahtuu siellä ja työpaikka on varma hyväksyttävästi suoritetun koulutuksen jälkeen.
Osa noista koulutuksista on sellaisia että takuulla tulee sanktioita jos itse ne tyrii. Saa olla hyvä selitys jottei tule karenssia yms. Ihan aiheesta.
Yksi työvoimakoulutustyyppi mitä on näkynyt viime aikoina on vähän kyseenalainen. Koulutukseen valitaan henkilöitä joilla on ennen koulutusta harjoittelupaikka olemassa. Toisin sanoen koulutetaan niitä jotka työllistyvät muutenkin, joko ulkopuoliseen tai tutun/vanhempien yritykseen. Mihin tarvitaan pari kuukautta koulutusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtumatuotantokoulutuksessa olisi pitänyt järjestää kokonainen tapahtuma, ilman palkkaa, kaikki tuotto olisi mennyt ohjelmatoimistolle, samoin kaiken materiaalin tekijänoikeudet olisi pitänyt luovuttaa, aivan todella törkeää hyväksikäyttöä! Ei ihme ettei töitä löydy, jos tuollaista teetetään ilmaiseksi alalla kuin alalla, "koulutus" olisi ollut pari viikkoa nettimateriaalia ja "työpaikalla oppimista", eli sitä tapahtuman järjestämistä.
En suosittele.
Vierailija kirjoitti:
Ap tarkoittanee sellaisia koulutuksia joissa on alusta lähtien joku yritys osallisena/tilaajana. Rekrytoiva koulutus kyseessä. Esimerkiksi SAP-koulutus, koodarit yms. Kyseisissä koulutuksissa asiakasyritys sitoutuu harjoittelujaksoon ja yleensä kai edelleen myös palkkaa koulutettavat huonommalla palkalla määräajaksi (vähintään tietty aika). Joskus asiakasyrityksiä on useita. Yritykset voivat myös osallistua koko valintaprosessiin. Esimerkiksi Kasanen ja Opiframe järjestävät kyseistä koulutusta eri osa-alueilla.
Toinen työvoimakoulutus on perinteisempi eli kouluttajana toimii esimerkiksi joku oppilaitos. Koulutukseen kuuluu yleensä osana harjoittejakso jonka jokainen joutuu itse etsimään. Olin itse juuri tällaisessa työvoimakoulutuksessa kolmisen vuotta sitten. Meitä oli ehkä 22 koulutuksessa ja vain yksi sai harjoittelupaikan. Ei työllistynyt sen jälkeen. Kaikki muut saivat aiheeseen liittyvän projektin ja työstivät niitä itsenäisesti. Kuulemma aika harvinaista että harjoittelupaikka löytyy. Itse olen sitä mieltä että kunnalla/valtiolla olisi varmasti töitä joita voisi hyödyntää. Saattaisi löytyä tuleva työpaikkakin samalla.
Enemmän suorittavan työn koulutukset esimerkiksi erilaiset kuljettajatutkinnot, laitoshuoltajan tai lähärin koulutukset tehdään esimerkiksi HUS kanssa yhteistyössä. Harjoittelu tapahtuu siellä ja työpaikka on varma hyväksyttävästi suoritetun koulutuksen jälkeen.
Osa noista koulutuksista on sellaisia että takuulla tulee sanktioita jos itse ne tyrii. Saa olla hyvä selitys jottei tule karenssia yms. Ihan aiheesta.
Yksi työvoimakoulutustyyppi mitä on näkynyt viime aikoina on vähän kyseenalainen. Koulutukseen valitaan henkilöitä joilla on ennen koulutusta harjoittelupaikka olemassa. Toisin sanoen koulutetaan niitä jotka työllistyvät muutenkin, joko ulkopuoliseen tai tutun/vanhempien yritykseen. Mihin tarvitaan pari kuukautta koulutusta?
Meitä oli ehkä 22 koulutuksessa ja vain yksi sai harjoittelupaikan. Ei työllistynyt sen jälkeen.
Vähän karulta kuulostaa. Nythän eivät edes kaikki korkeakouluopiskelijat saa harkkapaikkoja, osa ei saa tutkintoa valmiiksi, kun ei pääse edes palkattomasti minnekään harjoitteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on kyllä vähän hassuja. Maksavat yritykselle paljon, mutta työntekijä ei saa mitään palkkaa. Myös 4 työpaikkaa/kk on haettava koulutuksen ajan - vaikka koulutusta ei saa keskeyttää.
Ei sentään. Olen tällaisessa koulutuksessa ja toki on vapautettu tämän ajaksi työnhausta.
Oho. Mulla nyt korkeakoulutettujen F.E.C -kurssi menossa, ja pitää normaalisti hakea töitä sen 4/kk.
Meillä joskus otettiin muutama harjoittelija töihin (IT alan yritys) tälläisen ohjelman kautta. Kyse oli ihmisistä joiden tekninen osaaminen oli vanhentunut ja jotka opiskelivat tietyn uudemman teknologian asioita siinä koulutusohjelmassa.
Meillä oli silloin pieni tarve teknologian X osaajille, mutta sen tarpeen jatkuvuudesta ei ollut tietoa.
kummankaan kanssa ei lopulta jatkettu palkalliseen työsuhteeseen.
Syyt olivat:
- puolen vuoden jälkeen he eivät vielä olleet sillä tasolla että olisivat pystyneet itsenäiseen työskentelyyn eikä meillä ollut resursseja siihen että joku kokeneempi olisi laitettu mentoroimaan heitä pitkäksi ajaksi
- Suomessa palkkaaminen on kallista. 3500€ palkka maksaa työnantajalle sivukuluineen 5000€ ja firman yleiset kulut (työvälineet, työterveyshuolto, työpiste yms yms) tulee vielä siihen päälle. Kun kaikki kulut ynnättiin yhteen niin heidän olisi pitänyt tuottaa firmalle about 8000€ /kk per nuppi joka kuukausi jotta palkkaaminen olisi ollut taloudellisesti kannattavaa.
- saimme parempaa osaamista itäeurooppalaiselta alihankkijalta noin kolmanneksen halvemmalla
- kun teknologian X tarve oli sellainen että sen jatkuvuudesta ei ollut täyttä varmuutta, niin nähtiin riskiksi palkata jatkuvilla työsopimuksilla kaksi henkeä joista ei sitten päästä eroon jos heidän osaamiselleen ei olekaan tarvetta enää 6kk kuluttua.
Molemmat harjoittelijat olivat ihmisinä mukavia ja ahkeria, toivon heille kaikkea hyvää ja että ovat löytäneet töitä.
Mutta yllä ovat ne faktat millä päätös tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kiinnostaa minuakin.
Ennen työkkäri hankki valmiiksi halukkaat yritykset. Enää ei.
Olen hakenut 5 kertaa ja en päässyt. Sitten vasta tajusin, että tuo on täyttä vedätystä. Firma saa moniksi kuukaudeksi ilmaisen amk tai yliopistokoulutetun työntekijän. (Tai pienen summan he maksaa työkkärille, mutta ei mitään tekijälle.)
Kuka hullu tuohon suostuu.
Mietin vaan, että tuleeko siitä karenssi, jos ei löydykään sopivaa yritystä? Tai entä jos yritys laittaakin pihalle kesken harjoittelun?
Aina teillä on vaan karenssit mielessä ja tukirahojen menettämisen pelko.
Niinpä. Eikö olisikin hienoa, jos työttömän elämä perustuisi toivoon eikä pelkoon, kuten nyt? Aina on oltava varpaillaan, että millä persu vie leivän ja lapselta tikkarin.
Persupersupersu.
Jankutijankuti ja vaalivaikuttaminen valheilla
Mene pois olet sairas .
Kenes idea nää pakkohaut olikaan ja se että tehtävä 4kpl/kk. Aijai, demarit asialla. Logiikkasi mukaisesti demarit vie leivän työttömän suusta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi on kyllä vähän hassuja. Maksavat yritykselle paljon, mutta työntekijä ei saa mitään palkkaa. Myös 4 työpaikkaa/kk on haettava koulutuksen ajan - vaikka koulutusta ei saa keskeyttää.
Ei sentään. Olen tällaisessa koulutuksessa ja toki on vapautettu tämän ajaksi työnhausta.
Oho. Mulla nyt korkeakoulutettujen F.E.C -kurssi menossa, ja pitää normaalisti hakea töitä sen 4/kk.
No eikö niiden tarkoituksena nimenomaan ole työllistyä siihen yritykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö näissä ole pääsääntöisesti syrjäytyneitä, sairaita ja vammaisia. Ei sellaiset kelpaa kovinkaan moneen paikkaan pysyviksi työntekijöiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt kolme eri työvoimakoulutusta, näistä kaikista tutkinto. Näissä on ollut n. 10 työharjoittelupaikkaa, en ole työllistynyt yhteenkään. Monissa yrityksissä olen huomannut työharjoittelijoiden käyttöä osana työvoimaa, henkilö vain vaihtuu. Nimeä ei viitsitä edes opetella, minäkin olen ollut 25v-45v ja sanottu jopa tettiläiseksi, yleensä olen ollut harkkari.
Työharjoittelijoita kierrätetään, minulta kyselty tietäisinkö jo seuraavan. Räikeää myös kunnan tai kaupungin virastoissa, teetetään työtä joka ei liity edes opiskelemaani alaan. Esim. Joka päivä aamupalan tekoa (verorahoista,tottakai) kaupungin virkailijoille, kun opiskelin merkonomiksi.
Herra mun vereni, siis olet ollut 10 eri paikassa palkattomana työntekijänä, mutta et ole saanut yhdestäkään niistä palkallista vakipaikkaa?
Kyllä ja ei ole ollut syynä että olisin ollut huono työntekijä. Kiitosta olen saanut, loistavia 5 arvosanoja ja hehkutusta miten hyvä olen, mutta kissa kiitoksella elää.
Eikö työkkäri jo puutu tuohon niiden yritysten osalta? Tuohan on vain ja ainoastaan hyväksikäyttöä. Eli on ihan selkeä tarve työvoimalle, mutta ketään ei palkata, ja työt teetetään palkattomilla harjoittelijoilla yksi toisensa jälkeen.
Ei puutu. Ovat tyytyväisiä, että voivat lykätä työttömän johonkin hetkeksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa hyvä puoli on se että pääsee näkemään laajamittaisesti erilaisia paikkoja mikä kenellekin sopii. Minullakin oli pitkään ajatuksena lähteä seuraamaan lähihoitaja-äitini jalanjälkiä mutta löysin sopivan kompromissin kaikkien päässäpyörivien vaihtoehtojen välille.
Mä olin työkkärin kautta 25 vuotiaana raksalla ammattikoulutuksessa 2006, joku kuukausi oli palkatonta harjoittelua, harjoittelupaikka piti itse hakea. Siitä jatkoin töihin alan hommiin, 10v meni siinä ja samalla opiskelin iltaisin ja valmistuin työn ohessa ammattikorkeasta insinööriksi, nyt olen raksalla esimiehenä ollut 10v ja palkka nyt ei ole ihmeen häävi 5500-6000€/kk mutta menettelee.
Mulla siis ihan hyvä kokemus työkkärin koulutuksista. Vaatii toki sitä että itsekin panostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllistyy tuotakin kautta, riippuu alasta. Duunarihomliin työllistyy!
Olen ollut vuonna 2011 työkkärin 6 kk kurssilla josta 2 kk olin työpaikalla harjoittelussa.
Siinä palkkana toimii se siihen aikaan korotettu ansiosidonnainen. Sain töitä sairaalamaailmasta yhteensä 2 vuoden ajalle. Sitten määräaikainen loppui, olin sillon 50v sitten en enää päässyt töihin.
Kannattaa panostaa ja aina yrittää. Jollain voi joskus onnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta palkkaamisen kalleudesta vielä.
Siltä varalta että ihmiset eivät ymmärrä niin kustannukset kertyvät seuraavasti:
- bruttopalkka 3500/kk
- palkan sivukulut jotka työnantaja tilittää suoraan valtiolle ja eläkeyhtiölle: noin 40% brutosta eli 1400€/kk
- lomaraha sivukuluineen 4900€
- keskimääräinen 5pv sairaspoissaolo 833€
- firman ovat kiinteät henkilöstökustannukset. Tämä summa riippuu yrityksestä, meillä se on 32€/h eli 5024€/kk. Tämä sisältää mm työvälineet, työpisteen, toimiston kulut ja muut yleiset kulut jaettuna koko henkilöstölle.
Kun nämä laskee yhteen, niin 3500€ bruttona tienaava työntekijä maksaa yritykselle 124 821€ vuodessa.
Kun Suomessa tehdään töitä vain 10,5kk vuodessa (kesäloma, talviloma ja keskimäärin yksi sairisviikko) niin jokaisena työssäolekuukautena työntekijän pitäisi tuottaa 124821/10.5=11 888€ liikevaihtoa.
Tuolla liikevaihdolla firman kannattavuus on kuitenkin vielä nolla, joten lisätään tuohon 10% katetta. Näin saadaan tulos, että työntekijän pitäisi tuottaa kuukaudessa 13 076,8 euroa jotta hänen palkkaamisensa olisi mahdollista.
Tästä rahasta firman kassaan jää 10% eli 1300€, ja työntekijälle itselleen hänen nettopalkkansa eli noin 2700€.
Yhteiskunta vie yhteensä noin 4000€ erilaisina veroina tai maksuina ja loput menevät yleisiin kuluihin.
Työnantajia on ihan turha syyttää ahneudesta. Kyllä se on verottaja ja ns ”hyvinvointivaltio” jolla on käsi kyynärpäätä myöden duunarin taskussa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö näissä ole pääsääntöisesti syrjäytyneitä, sairaita ja vammaisia. Ei sellaiset kelpaa kovinkaan moneen paikkaan pysyviksi työntekijöiksi.
Ehkä joissain onkin. Iso osa koulutuksista on kuitenkin suunnattu koulutetuille ammattilaisille jotka haluavat töitä ja ehkä työvoimakoulutuksen kautta saavat uutta potkua yritykselle uuden osaamisen myötä . Koulutukseen pääsyn edellytyksenä saattaa olla tietty osaaminen ja koulutustaso. Itse kävin koulutuksen joka oli it-alan ammattilaisille. Kurssilaisista olisi saanut kokonaiseen yritykseen kerralla it-osaston rekrytoitua. Tästä oli puhetta enemmänkin kurssilaisten kanssa ja mietimme liikeideaa . Jäi puheeksi lähinnä sen takia että kellään ei työttömänä ole realistisia mahdollisuuksia jättäytyä tyhjän päälle. Jos tällainen olisi oikeasti vaihtoehto niin taivas olisi rajana.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta palkkaamisen kalleudesta vielä.
Siltä varalta että ihmiset eivät ymmärrä niin kustannukset kertyvät seuraavasti:- bruttopalkka 3500/kk
- palkan sivukulut jotka työnantaja tilittää suoraan valtiolle ja eläkeyhtiölle: noin 40% brutosta eli 1400€/kk
- lomaraha sivukuluineen 4900€
- keskimääräinen 5pv sairaspoissaolo 833€
- firman ovat kiinteät henkilöstökustannukset. Tämä summa riippuu yrityksestä, meillä se on 32€/h eli 5024€/kk. Tämä sisältää mm työvälineet, työpisteen, toimiston kulut ja muut yleiset kulut jaettuna koko henkilöstölle.
Kun nämä laskee yhteen, niin 3500€ bruttona tienaava työntekijä maksaa yritykselle 124 821€ vuodessa.
Kun Suomessa tehdään töitä vain 10,5kk vuodessa (kesäloma, talviloma ja keskimäärin yksi sairisviikko) niin jokaisena työssäolekuukautena työntekijän pitäisi tuottaa 124821/10.5=11 888€ liikevaihtoa.
Tuolla liikevaihdolla firman kannattavuus on kuitenkin vielä nolla, joten lisätään tuohon 10% katetta. Näin saadaan tulos, että työntekijän pitäisi tuottaa kuukaudessa 13 076,8 euroa jotta hänen palkkaamisensa olisi mahdollista.
Tästä rahasta firman kassaan jää 10% eli 1300€, ja työntekijälle itselleen hänen nettopalkkansa eli noin 2700€.
Yhteiskunta vie yhteensä noin 4000€ erilaisina veroina tai maksuina ja loput menevät yleisiin kuluihin.
Työnantajia on ihan turha syyttää ahneudesta. Kyllä se on verottaja ja ns ”hyvinvointivaltio” jolla on käsi kyynärpäätä myöden duunarin taskussa.
On taas niin scheissea nämä laskelmat ettei tosikaan.
Ei, tarkoitus on vain saada ilmaista työvoimaa yrityksiin
Pettri O
Vierailija kirjoitti:
Tuosta palkkaamisen kalleudesta vielä.
Siltä varalta että ihmiset eivät ymmärrä niin kustannukset kertyvät seuraavasti:- bruttopalkka 3500/kk
- palkan sivukulut jotka työnantaja tilittää suoraan valtiolle ja eläkeyhtiölle: noin 40% brutosta eli 1400€/kk
- lomaraha sivukuluineen 4900€
- keskimääräinen 5pv sairaspoissaolo 833€
- firman ovat kiinteät henkilöstökustannukset. Tämä summa riippuu yrityksestä, meillä se on 32€/h eli 5024€/kk. Tämä sisältää mm työvälineet, työpisteen, toimiston kulut ja muut yleiset kulut jaettuna koko henkilöstölle.
Kun nämä laskee yhteen, niin 3500€ bruttona tienaava työntekijä maksaa yritykselle 124 821€ vuodessa.
Kun Suomessa tehdään töitä vain 10,5kk vuodessa (kesäloma, talviloma ja keskimäärin yksi sairisviikko) niin jokaisena työssäolekuukautena työntekijän pitäisi tuottaa 124821/10.5=11 888€ liikevaihtoa.
Tuolla liikevaihdolla firman kannattavuus on kuitenkin vielä nolla, joten lisätään tuohon 10% katetta. Näin saadaan tulos, että työntekijän pitäisi tuottaa kuukaudessa 13 076,8 euroa jotta hänen palkkaamisensa olisi mahdollista.
Tästä rahasta firman kassaan jää 10% eli 1300€, ja työntekijälle itselleen hänen nettopalkkansa eli noin 2700€.
Yhteiskunta vie yhteensä noin 4000€ erilaisina veroina tai maksuina ja loput menevät yleisiin kuluihin.
Työnantajia on ihan turha syyttää ahneudesta. Kyllä se on verottaja ja ns ”hyvinvointivaltio” jolla on käsi kyynärpäätä myöden duunarin taskussa.
Lisäksi kun irtisanomisesta on tehty niin vaikeaa, niin on todella iso kynnys palkata tälläistä ”kymppitonnin kuluautomaattia” ellei olla 100% varma että henkilön osaamiselle on tarvetta myös jatkossa.
Työskentelen firmassa jolla on maayhtiöitä myös muissa maissa ja, paradoksaalisesti, esim matalan sosiaaliturvan USA:ssa palkataan nuoria tai vähemmän vahvan CV:n omaavia paljon matalammalla kynnyksellä kuin Suomessa. Siellä voidaan ottaa riski rekrytoinnissa koska työsuhde on helpompi myös päättää jos osoittautuu että homma ei toimi tai tilanne muuten muuttuu.
On on, eli meidän perheestä kaksi on mennyt töihin tuota kautta.
Mun isä oli aikoinaan jossakin työkkärin koulutuksessa puhelin liittymä yritykseen ja pääsi sinne myös töihin sitä kautta, oli siellä töissä kunnes pääsi eläkkeelle eli oisko ollu jotain 10 vuotta. Kyllä ne joskus työllistää ihmisiä etenkin jos koulutetaan jollekkin yritykselle. Ja sai kehuja, että oli ollut hyvä työssään. Taisi sairauden vuoksi jäädä vuotta aiemmin muistaakseni lopulta pois. Oli ollut myös hänellä kiva esihenkilö.