Tuntuuko sinustakin, että olet joku ihmeen hörhömagneetti?
Minusta tuntuu. Kaikki juopot, nistit, sekakäyttäjät ja muuten vain oudot hyypiöt tuntuvat kiinnostuvan juuri minun seurastani. Jo lapsuudesta muistaa, että lähes tyhjässä bussissa viereeni istui puliukko tai jokin muu outo höpöttäjä höpöttämään. Ja nykyään, jos pysäkillä tulee joku hyypiö höpöttelemään tai aikeissa pummia ihmisiltä jotain, niin tämä tulee ensimmäiseksi minun juttusilleni. Eikä jumalauta jätä minua senkään jälkeen rauhaan, vaan haluaa jäädä seuraani nyhjäämään. Mikä ihmeen piirre jossakin tietyssä ihmisessä houkuttelee tällaista sakkia?
Kommentit (30)
Ehkä olet itse vähän hörhö mutta et ole tajunnut sitä?
En hörhöjä mutta mummot ja papat alkaa jututtamaan kun lenkillä olen. Yks alkoi kerran kertomaan kuinka pelkää koiria ja minulla oli koira mukana, no piti kuunnella pitkä juttu jonka olisi voinut kertoa lyhyesti. Kertoi siis koulusta ja koko kylän raitista, ennen kuin pääsi siihen että jonkun pystykorva puraisi kun se odotti oman perheen lapsia koulusta.
Kuuntelen siis mitä vaivoja kenelläkin on ja heidän lapsuudestaan jne. Näin on siis ollut aina, jopa silloin kun olin nuori
Vierailija kirjoitti:
Minä. Ulospäin olen ns ihan tavallinen keski-ikäinen insinöörimies. Minulta tullaan kysymään tietä jonnekin, tai muuta yleistä infoa. En nyt sano että kysyvät olisi nistejä tai juoppoja vaikka heitäkin toki joukossa on. Vaan ihan kaikenlaiset, lapsista vanhuksiin, kotimaisista ulkomaisiin. Tiedä sitten olenko jotenkin niin vaarattoman näköinen vai mikä, mutta joku mussa on mikä kertoo ihmisille että "kysy tolta". Tätä on tapahtunut koko aikuisikäni.
M43
Minulta taas ei koskaan tulla kyselemään mitään. Ehkä vaikutan liian kahjolta, hönöltä? Äidin luokse kyllä mennään.
Friikit ja hörhöt ovat persoonallisia. Parhaat kohtaamiset pääosin näiden kanssa. Taviksilla useimmiten tylsät jutut.
Sana hörhö sitä paitsi laaja käsite ja merkitsee eri asioita eri ihmisille.
Kirjoitat todella ikävästi toisista ihmisistä.
Ei, eivät tule hörhöt puhumaan.
Mutta naiset tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti kertomaan minulle, tuolla ulkona siis, että olen perceestä.
Ihan vain kaikessa rauhassa seison pysäkillä tai juon olutta terassilla tai selaan kirjaa divarissa tai jotain.
Ja sitten joku, ihan tuntematon nainen, ilmestyy tyhjästä aukomaan päätään aggressiiviseen sävyyn.
En tiedä ketään muuta, jolle tällaista kävisi ja ottaisin kyllä mieluummin ne hörhöt.
Eräs nuorempi vammainen mies on alkanut tulla kaupassa viereen hyllyille katsomaan, lähikaupassa. Joka kerralla melkein. Ennen ei tullut. Ohjaako joku demoni sitä vai muu juttu. Ehkä se nyt loppuu kun kerron tämän.
Jotkut ihmiset jotenkin avautuvat puolituntemattomillekin. Pitävätkö kuuntelijaa jotenkin luotettavana vai haluavatko jostain syystä kertoa asioita, ehkä yksinäisyyskin. Kysyin uudelta työkaverilta, oletko täältäpäin kotoisin. Sain elämäntarinan opiskeluajoista, avioliitosta, erosta, lasten kuulumiset... Olisin ollut tyytyväinen kyllä/ei vastaukseenkin.
Aivan kuin oma mies! :D Pitkä ja parraskaskin. Miehellä on kyllä semmoinen tyylikin, että kun menee johonkn esim bussipysäkille, niin tervehtii ääneen. Sama bussissa yms.
Jos meillä on treffit ja mies on etuajassa tyypillisesti. En mäkään myöhässä ole, mutta hän on ehtinyt jo paikalle ja juttuseuraa on. Aina joku vieressä juttelemassa. Ei tuttu siis. Hän on huomattavasti sosiaalisempi kuin mä, eikä vaatteissakaan niin tarkka. Eli aika rento elämänasenne, eikä liian korea.