Onko muita " kömpelöitä" lapsia?

Meillä 9 v tyttö, joka on aina ollut myös muita kömpelömpi. Hän on myös oppinut muita myöhemmin mm.pyöräilemään ilman apupyöriä ja uimaan. En kyllä muista että olisin varsinaisesti ahdistunut asiasta koskaan. Syrjäytyä voi mistä tahansa syystä ja liikunnassa loistamista tärkeämpää on terve itsetunto ja reipas mielenlaatu. Tyttö on harrastanut aina monenlaista liikuntaa omaksi ilokseen ja pitää koulunkin liikuntatunneista, vaikka ei todellakaan ole parhaiden joukossa missään kilpailuissa tms. Meillä tytön kömpelyyteen löytyi syy, hänellä diagnosoitiin paikallisalkuinen epilepsia. Kömpelyys ei meitä tosin lääkäriin ajanut, vaan tyttö sai kouristuskohtauksen. Aina näihin ei ole mitään syytä, lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtia. Turha huolehtiminen harvoin auttaa, mutta jos olet todella huolissasi ja huomaat muutakin " outoa" , suosittelen kysymään ihan neuvolasta.

Vaikutat huolestuneelta. Useat vanhemmat eivät huomaa lapsensa kömpelyyttä tai näkevät sen mahtuvan " normaalivariaatioon" ; ei kaikkien tarvitse olla hyviä kaikessa. Usein näin onkin, mutta kömpelöillä lapsilla on kyllä riski muihinkin pulmiin, josta sinulla olikin jo huolta, mm. itsetunto ja minäkuvan heikkeneminen. Lisäksi kömpelyyteen voi liittyä oppimis- ym. valmiuksien kielellisen puolen viivästymää tai tarkkaavuusongelmia. Jos olet siis huomannut kömpelyyden, olet siitä huolestunut, niin kehoitan ottamaan yhteyttä neuvolaan ja pyytämään lähetettä lastenneurologiseen yksikköön tai fysio- tai toimintaterapeutille. Nämä kömpleyysongelmat on hyvä saada tutkituksi ja mahdollisesti hoidetuksi (yleensä toimintaterapia) AJOISSA, ongelmat tuppaavat kasaantua ja kirittävää kasvaa liikaa. 6-8-vuotiaat ovat hyvän ikäisiä terpaiaan.

Mukavaa kesää!

pyörälläajo ei ottanut tuulta kuin vasta tänä keväänä, ja poika täyttää 10 v. Ei auttanut kannustus, lahjonta, kavereiden esimerkki... Kyllä minäkin revin hiuksiani ja huomasin selitteleväni asiaa muille. Poika vaan ei kertakaikkiaan hahmottanut miten voi tehdä montaa asiaa samanaikaisesti: pysyä pystyssä polkea ja vielä katsoa minne ajaisi. Tänä keväänä hän vaan ilmoitti että haluaa pyörän. Olisiko pikkusiskon ajamaanoppiminen kirpaissut sen verran pahasti että hän päätti että nyt ajetaan. Päättäväisesti hän ajoi, tuiskahteli ojaan, potki pyöräänsä, hyppi tasajalkaa ja huusi kuin syötävä, mutta oppi ajamaan ensin suoraa ja hiljalleen varmemmin.



Tämä nyt meni aika ohi alkuperäisen avauksen aiheesta, mutta kokemus tämäkin :)

eli lapsemme on käynyt neurologin vastaanotolla, toimintaterapeutin arviossa, fysioterapeutin järjestämässä temppujumpassa (12krt), toisenlaisessa jumpparyhmässä, jota piti toimintaterapeutit ja fysioterapeutit. Sain vain niin negatiivista palautetta siitä viimeisimmästä ryhmästä- lapsi ei ollut kehittynyt juuri ollenkaan, on kömpelö ja tällaiset lapset saattavat olla vielä kömpelöitä yli kymmenvuotiaina ja motoriset ongelmat eivät häviä (välttämättä!) vielä aikuisikään mennessäkään.

omasta mielestäni hän on tiettyjä taitoja oppinut ihan hienosti, haluaisin vain vaihtaa kokemuksia asiasta.

Ja ihmettelen, että jos hän niin kömpelö on, niin miksi ei saa lähetettä vielä toimintaterapiaan kunnalta? vakuutusta meillä ei ole.

Kiitoksia kaikille neuvoista ja aurinkoista kesää!!

jos ei ryhmäkuntoutus onnistu. Pyydät negatiivisetkin palautteet kirjallisina terapeuteilta niin sinulla on näyttää mustaa valkoisella että ryhmäkuntoutus ei toimi, tarvitaan jotain muuta. Aika outoa että lapsesi ei ole päässyt kunnolliseen toimintaterapiaan vaikka noin vakavasta kömpelyydestä on kyse.

koordinaatioon ja kehon hallintaan esim. ratsastuksesta. Olen tutuilta ratsastuksenohjaajilta kuullut paljon positiivisista vaikutuksista. Lisäksi ihan hyvä harrastus muutenkin, mikäli ei ole pahasti allerginen hevosille.