Yliopisto kuulostaa hienommalta, mutta näkyykö se palkkapussissa?

Tohtoritkin ovat niitä joita ei susihuono palkka kiinnosta sen takia kun on suojatyöpaikka ja rikas mies elättää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä saan pikaruokaravintolan esihenkilönä enemmän palkkaa kuukaudessa kuin avauksessa mainitut, ja teen lähes pelkkää aamuvuoroa. Mitään koulun penkkiä ei ole tähän tarvittu (toki työnantajan omat koulutukset). Minulla on ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna, mutta päivääkään en sitä työtä ole sitten valmistumisen jälkeen tehnyt, koska talous olisi niin paljon epävarmempaa. 

Nautitko työajoistasi, työoloistasi, työn vastuusta, urakehitysmahdollisuuksistasi, työn sisällöstä ja arvostuksesta ja uskotko, että olet yhtä tyytyväinen tilanteeseesi vielä 10–20 vuoden päästä?

Öö, olen siis nyt 20vuotta vanhempi kuin alaiseni, ja kyllä, nautin työstäni ja itseasiassa tämä työ on paljon mielenkiintoisempaa nyt kun itsellä on ikää enemmän. Vastuu nuorten onnistuneesta siirtymisestä Suomen työelämään on itseasiassa valtava ja sitä ei tule moni ajatelleeksi. Työaikani saan päättää itse, myös lomat tm. Niin kyllä olen tyytyväinen. 

Vakaopen työ on kaukana rennosta...

Vierailija kirjoitti:

Tohtoritkin ovat niitä joita ei susihuono palkka kiinnosta sen takia kun on suojatyöpaikka ja rikas mies elättää

Niin, jotkut on kiinnostuneita ajattelemaan ja tutkimaan asioita, kehittelemään jotain uutta. Toiset määrittää elämäänsä sen mukaan, millaisen auton onnistuvat saamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vakaopen työ on kaukana rennosta...

Joo sitä mäkin naurahdin. Puettaa kurahousuja, pyyhkiä räkää ja paskaa ja miettiä lauletaanki tänään ankanpoikasta vai elefanttilaulua. Ja opettaa lasta kuinka laitetaan liimaa askarteluun. Ei kovin hohdokasta akateemista työtä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtoritkin ovat niitä joita ei susihuono palkka kiinnosta sen takia kun on suojatyöpaikka ja rikas mies elättää

Niin, jotkut on kiinnostuneita ajattelemaan ja tutkimaan asioita, kehittelemään jotain uutta. Toiset määrittää elämäänsä sen mukaan, millaisen auton onnistuvat saamaan. 

Tohtoreiden työpaikat ovat viherpiipertäjiöle joiden kumppanit maksavat elämisen.  On ihan oikeesti suojatyöpaikkoja, johon sen kertoo 2000-3000€ kk palkka

Sovitaanko tällä kertaa heti alkuun niin, että ammattikorkeakoulusta tulevat kaikkein osaavimmat, arvostetuimmat, viisaimmat ja kauneimmat ihmiset, joilla on isoin palkkapussi ja kaikista paras työ? 

Joo ja vakaopen työ on erittäin raskasta työtä. Sovittaa jatkuvia palavereita kiireiseen 20 lapsen ryhmään, olla vastuussa ryhmästä ym, ja ryhmissä paljon haasteita. Tauko 10 min päivässä. Raskaimpia töitä mitä on ja huono palkka siihen nähden.

Ei se yliopistoon pääseminen aina ole vaikeampaa kuin AMK:hon. Esimerkiksi vuonna 2025 Turun AMK:n sosionomin verkko-opintoihin oli 11 ensisijaista hakijaa yhtä paikkaa kohti. Samaan aikaan Turun yliopiston vakaopekoulutuksessa Raumalla jäi yhteishaussa paikkoja täyttämättä 52!!!! , ja 52 paikkaan järjestettiin erillishaku. Näissä hakukohteissa sosionomiksi opiskelemaan pääsystä oli siis selvästi kovempi kilpailu. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se yliopistoon pääseminen aina ole vaikeampaa kuin AMK:hon. Esimerkiksi vuonna 2025 Turun AMK:n sosionomin verkko-opintoihin oli 11 ensisijaista hakijaa yhtä paikkaa kohti. Samaan aikaan Turun yliopiston vakaopekoulutuksessa Raumalla jäi yhteishaussa paikkoja täyttämättä 52!!!! , ja 52 paikkaan järjestettiin erillishaku. Näissä hakukohteissa sosionomiksi opiskelemaan pääsystä oli siis selvästi kovempi kilpailu. 

Ei se määrä vaan laatu. Sosionomihakijoista varmaan aika moni oli lähärilissu, vakaopepuolelle tuskin juuri kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistosta voi valmistua myös lääkäriksi ja erikoistua kirurgiksi, jolloin palkkapussiin kilahtaa helposti yli 7 000 € kuussa.

Opiskeluaika 12 vuotta!!!

Sairaanhoitajalla ja vakaopella opiskelu 2-3 vuotta. Ja kumpikin on ALEMPIA korkeakoulututkintoja

Pitkä koulutus on investointi omaan itseensä, ja sen vastineeksi saakin sitten aivan erilaiset työtehtävät ja palkkatasot.

Näkyy palkkapussissa heikentävästi, paitsi lääkäreillä joilla on ollut vuosikymmeniä oma palkkamafiansa ja vapaamuurarikaverit päättävissä elimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se yliopistoon pääseminen aina ole vaikeampaa kuin AMK:hon. Esimerkiksi vuonna 2025 Turun AMK:n sosionomin verkko-opintoihin oli 11 ensisijaista hakijaa yhtä paikkaa kohti. Samaan aikaan Turun yliopiston vakaopekoulutuksessa Raumalla jäi yhteishaussa paikkoja täyttämättä 52!!!! , ja 52 paikkaan järjestettiin erillishaku. Näissä hakukohteissa sosionomiksi opiskelemaan pääsystä oli siis selvästi kovempi kilpailu. 

Ei se määrä vaan laatu. Sosionomihakijoista varmaan aika moni oli lähärilissu, vakaopepuolelle tuskin juuri kukaan.

Nimenomaan vakapuolellr hakijat on nykyään lähäreitä (työt loppuu muuten)  ei kukaan itseään kunnioittava sinne muuten hakis kenenkään paskavaippoja pesemään

Vierailija kirjoitti:

Ei se yliopistoon pääseminen aina ole vaikeampaa kuin AMK:hon. Esimerkiksi vuonna 2025 Turun AMK:n sosionomin verkko-opintoihin oli 11 ensisijaista hakijaa yhtä paikkaa kohti. Samaan aikaan Turun yliopiston vakaopekoulutuksessa Raumalla jäi yhteishaussa paikkoja täyttämättä 52!!!! , ja 52 paikkaan järjestettiin erillishaku. Näissä hakukohteissa sosionomiksi opiskelemaan pääsystä oli siis selvästi kovempi kilpailu. 

Se, että hakijoita on 11 yhtä paikkaa kohti, ei vielä tarkoita, että sinne olisi vaikeampi päästä. Hakijoiden määrä kertoo vain kilpailijoiden lukumäärästä  ei heidän tasostaan.

Oleellista on myös se, kuinka kovatasoisia hakijat ovat. Jos 100 erittäin kovatasoista hakijaa hakee 10 paikkaa, sisäänpääsy voi olla paljon vaikeampaa kuin tilanteessa, jossa 500 hakijaa hakee 100 paikkaa mutta hakijoiden taso vaihtelee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tohtoritkin ovat niitä joita ei susihuono palkka kiinnosta sen takia kun on suojatyöpaikka ja rikas mies elättää

Niin, jotkut on kiinnostuneita ajattelemaan ja tutkimaan asioita, kehittelemään jotain uutta. Toiset määrittää elämäänsä sen mukaan, millaisen auton onnistuvat saamaan. 

Tohtoreiden työpaikat ovat viherpiipertäjiöle joiden kumppanit maksavat elämisen.  On ihan oikeesti suojatyöpaikkoja, johon sen kertoo 2000-3000€ kk palkka

Veikkaisin, että lääketieteen ja tekniikan tohtoreille maksetaan jonnii verran enempikin.

Vierailija kirjoitti:

Tohtoritkin ovat niitä joita ei susihuono palkka kiinnosta sen takia kun on suojatyöpaikka ja rikas mies elättää

Tohtoreilla on kaikista koulutusasteista korkeimmat mediaanitulot.

No en minä yliopistoa käynyt korkeamman palkan vuoksi. Aika paljon ehtii vaikkapa 18-vuotiaana työuransa aloittanut sähköasentaja tienata, ennen kuin esim. luokanopettajaksi opiskellut edes saa ensimmäisen palkkaansa, joka voi olla myös huonompi kuin sähköasentajan palkka.

Minä menin yliopistoon, koska se oli ainoa paikka opiskella itseäni kiinnostavaa alaa. Tuli siitä alasta sitten toki myös ura, vaikka hyvin keskimääräistä palkkaa minäkin urani alussa sain. Nyt 25 vuotta myöhemmin palkkani on noin 5000 €/kk, eikä se tästä enää juuri nouse muuta kuin ne työehtosopimuksen mukaiset pienet vuosittaiset korotukset, eli ostovoima ei tule tästä nousemaan. 

Ihan muihin hommiin olisi pitänyt lähteä, jos tarkoituksena olisi ollut maksimoida tulot. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se yliopistoon pääseminen aina ole vaikeampaa kuin AMK:hon. Esimerkiksi vuonna 2025 Turun AMK:n sosionomin verkko-opintoihin oli 11 ensisijaista hakijaa yhtä paikkaa kohti. Samaan aikaan Turun yliopiston vakaopekoulutuksessa Raumalla jäi yhteishaussa paikkoja täyttämättä 52!!!! , ja 52 paikkaan järjestettiin erillishaku. Näissä hakukohteissa sosionomiksi opiskelemaan pääsystä oli siis selvästi kovempi kilpailu. 

Määrällinen suosio ja sisäänpääsyn todellinen vaativuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Se, että johonkin koulutukseen on paljon hakijoita per aloituspaikka, kertoo vain massojen kiinnostuksesta ei siitä, kuinka paljon osaamista, älyllistä kapasiteettia ja kognitiivista suorituskykyä sisäänpääsyyn vaaditaan. Suuri hakijamäärä tarkoittaa vain pitkää jonoa, mutta yliopistopaikasta kilpaillaan akateemisesti huipulla olevien hakijoiden kesken ja paikan saaminen vaatii poikkeuksellista suorituskykyä. Jos täysin sama hakijajoukko hakisi yhtä aikaa sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun, ero näiden kahden välillä kävisi entistä ilmeisemmäksi. Yliopistopaikkaan vaadittaisiin aina sen saman porukan terävin kärki, koska kokeissa ja todistusvalinnassa mitataan syvällisempää akateemista osaamista, abstraktia ajattelua ja analyyttistä suorituskykyä. AMK-paikan saisi samassa hakijajoukossa huomattavasti matalammalla suoritustasolla, vaikka hakijoita olisi prikulleen yhtä paljon. 

Ei haittaa vaikka ei näkyisi, kunhan on pään sisällä jotain extraa. Sitä ei rahalla saa. En  koskaan haluaisi olla vain AMK:n käynyt.

Kun ei tämä ole rahakysymys.