Miehen huonopalkkaisuus

Kun menimme yhteen minulla oli jo oma (tosin velkainen) asunto ja kohtuullinen palkkatulo. Mies puolestaan oli silloin työtön ja työllistettyään palkka on ollut pienempi kuin minulla.

Meitä pitää yhdessä keskinäinen rakkaus, yhtenäinen maailmankatsomus ja musiikkimaku.  Kummallakin on omia harrastuksia, mutta harrastetaan myös yhdessä. 

Miksi väkisin pitää kehittää vastakkaisasettelua? Onnellinen parisuhde ei ole keskinäistä kilpailua materiasta tai nokittelua statuksesta.

"Miten kestätte ja pystytte elämään asian kanssa jos miehellänne on teitä huomattavasti alhaisempi palkka? Miten hän voi muka johtaa ja olla perheen pää jos ei edes kunnon tuloihin pääse?"

Pienempi palkka ei ole sama asia kuin ei kunnon tuloja. Mieheni ansaitsee noin 4000 e/kk ja minä 6500 e/kk.

Ihan hyvin tämä toimii.

Ei voikaan. Ei sellainen mies ole perheen lähde vaan mieslapsi/loinen. Enkä olisi sellaisen miehen kanssa, edes kaveri. Ihan niinkuin en rotan tai minkään heisimadonkaan.

"Miten hän voi muka johtaa ja olla perheen pää jos ei edes kunnon tuloihin pääse?"

Kukkarollako siis johdetaan?

Kunhan on palkka, se riittää hyvin.

Jos naisella on hyvä palkka itsellään, hän ei tarvitse miehen palkkaa. Parisuhteessa ollaan ihan muista syistä.

Niinhän se menee useimmin että naiselle raha on huomattavasti tärkeämpää kuin miehelle.