Se hetki kun tajusit, että haluat erota?

Aamulla en vielä tiennyt, että pakkaan illalla. 

Suhteessa oli pidemmän aikaa aina huono olo ja ajattelin, että yksin olisi parempi.

Kyllä eroajatus hissuksiin tuli. Monta kertaa selätin ajatuksen ajatellen, että kyllä se tästä. Kun mies oli 2 vuotta käyttäytynyt paskasti (tietysti vain minun mielestäni), riitti. Ja jumaliste, mikä poru sitten alkoi kun hän idiootin lailla itki, että muuttuisi ja että olisi heti valmis pariterapiaan ja heti vähentäsi alkoholin määrää ja kyllä olisi lasten kanssa enemmän ja ja ja. . . 

Mietin nuorena epätoivoisesti poispääsyä väärien henkilöiden luota. Kun tyyppi ällöttää tarpeeksi ja on hirveä, syntyy paine löytää eri asunnot.

Taidan olla siinä pisteessä juuri nyt. Surettaa, että tästäkään sitten tullut yhtään mitään, ei kumppanuutta, ei onnea, ei toimivaa suhdetta, mutta en voi roikkua tässä myöskään ollen onneton. 

Kertaalleen yritin jo, mutta en ollut valmis päästämään irti. Ehkä nyt sitten. 

Olin kaksi vuotta täysin onneton enimmäkseen. Pitkä suhde takana. Halusi uskoa et kaikki järjestyy mut jos kaksi ihmistä haluaa ihan eri asioita ei rakkauskaan riitä. Oli pakko yhtenä päivänä tehdä se vaikka tuskallisimpia kokemuksia elämässä. Hiljalleen päivä kerrallaan eteenpäin. Siitå on jo kuukausia aikaakin mutta vieläkin on välillä vaikeaa. 

En kaipaa mitään entisestä elämästäni.. :)

Vuoden ajan olen pohtinut eroamista. Oikeastaan n. viikko sitten tein päätöksen eroamisesta. 17 vuoden parisuhde ja monta lasta. Ei ole helppoa tuosta noin vain ilmoittaa että se oli siinä. En vaan enää rakasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vuoden ajan olen pohtinut eroamista. Oikeastaan n. viikko sitten tein päätöksen eroamisesta. 17 vuoden parisuhde ja monta lasta. Ei ole helppoa tuosta noin vain ilmoittaa että se oli siinä. En vaan enää rakasta. 

Miksi et? Onko se vaan hiipunut pois, vai tekikö toinen jotain, joka sai sen loppumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden ajan olen pohtinut eroamista. Oikeastaan n. viikko sitten tein päätöksen eroamisesta. 17 vuoden parisuhde ja monta lasta. Ei ole helppoa tuosta noin vain ilmoittaa että se oli siinä. En vaan enää rakasta. 

Miksi et? Onko se vaan hiipunut pois, vai tekikö toinen jotain, joka sai sen loppumaan?

En oikein tiedä mitä on tapahtunut. Oltiin todella nuoria kun alettiin seurustelemaan ja kaipa sitä on nyt vaan kasvettu erilleen. Puolisossa ärsyttää nykyään kaikki. Olen sanonut kyllästymiseen saakka asioista jotka häiritsevät ja muutosta lupaillaan, sitä kestää päivän kaksi ja kaikki unohtuu. Enää en jaksa välittää. Vuoden olen odotellut jos tämä olisi vain jotakin ohi menevää ja yrittänyt olla onnellinen. Tuloksetta.

Sitten kun liekki hiipuu ja tulee se vilunväristys niin aika vaikea on saada siitä enää roihua..