Vieläkö muistatte pimeässä hohtavat myrkylliset radium-tarrat 80-luvun muropaketeissa?
Käsittämätöntä kuinka olivat niinkin pitkään markkinoilla, sama kuin lyijyn kanssa. Lyijylliset polttoaineet olivat markkinoilla 2000-luvulle saakka.
Radium on vaarallista, koska se on voimakkaasti radioaktiivinen aine. Sen säteily voi vaurioittaa solujen DNA:ta ja lisätä syöpäriskiä. Erityisen vaarallista on, jos radiumia pääsee elimistöön esimerkiksi hengityksen tai nielemisen kautta
Kommentit (11)
Ap:n henkistä kehitystä on tosiaan haitannut jokin kemikaali mutta jo 1960-luvulla kelloissakin kielletty radium se ei ole. Veikkaan äidin raskausaikana nauttimaa Masinolia.
Muistan Ankronikka-tarrat Kellogg's Frosties-paketeissa.
No nyt tiedetään mitä tekosyytä ap:n äiti käytti kun ei halunnut ostaa ap:lle muroja.
1980-luvun pimeässä loistavat tarrat ja muoviesineet (kuten legendaariset kattotähdet) saivat loisteensa sinkkisulfidista (ZnS).Aine toimii näin:Fosforenssi-ilmiö: Sinkkisulfidiin on yleensä lisätty epäpuhtaudeksi eli "seostusaineeksi" pieni määrä kuparia. Tämä yhdistelmä toimii loisteaineena (fosforina), joka imee itseensä valoenergiaa (esimerkiksi huoneen lampusta) ja vapauttaa sitä pimeässä hitaasti takaisin vihertävänä loistona.Turvallisuus: Toisin kuin alkuaikoina kelloissa käytetty radioaktiivinen radium, 1980-luvun tarroissa käytetty sinkkisulfidi on täysin radioaktiivisuudesta vapaata ja myrkytöntä. Sen loiste tosin hiipuu melko nopeasti, yleensä muutamassa minuutissa tai tunnissa valon sammuttamisen jälkeen
Vierailija kirjoitti:
En muista radium-tarroja. Onko aloitusviesti joku provo. Lyijybensiiniä kaipaan takaisin ja aikaa, jolloin autot olivat isoja laivoja. Suomessa oli tosin pikkuautoja enimmäkseen, mutta Kanadassa hämmästelin halpaa bensaa ja kookkaita autoja. Tajusin, että suomalaisille oli valehdeltu bensiinin loppumisesta.
Lyijybensiini saastutti 90% maapallosta. Se aiheutti mm. vähä-älyisyyttä.
En ku mie kuolinkii siihen myrkkyyn.
Radiumia käytettiin paljon aikaisemmin Pääasiassa 1900-luvun alkupuoliskolta aina 1960-luvulle saakka esimerkiksi vanhojen rannekellojen ja herätyskellojen viisareissa. Se oli radioaktiivista ja hohti itsestään ilman valolatausta. Radiumin käytöstä kulutustavaroissa luovuttiin kokonaan jo kauan ennen 1980-lukua sen terveyshaittojen vuoksi. Muropaketeissa ja esimerkiksi purkkapaketeissa olleet hohtavat ysäri- ja kasaritarrat sekä kattoon liimattavat muoviset tähdet toimivat fosforoinnilla.
tieliikennekäyttöön tarkoitettua lyijyllistä bensaa ET ole saanut YHTENÄKÄÄN vuonna joka alkaa 2:lla... eli puhut paskaa.
Vierailija kirjoitti:
tieliikennekäyttöön tarkoitettua lyijyllistä bensaa ET ole saanut YHTENÄKÄÄN vuonna joka alkaa 2:lla... eli puhut paskaa.
Siis saako jostain vielä ostettua lyijybensaa muuhun kuin tieliikennekäyttöön :-). Tuskinpa kukaan tajuaa, jos tankissa onkin kunnon bensaa. Autoni moottori on suunniteltu lyijybensalle, ja olen laittanut lyijyttömään 98-bensaan lyijynkorviketta mutta onko se riittävä suojakeino.
Äideillä oli amalgaamipaikat. Elohopeaa kuumemittareissa. Ikiliikkujakoristeessa joku myrkky, se miesputki jossa punainen nokka? Mikä muro ja mikä vuosi?
En muista radium-tarroja. Onko aloitusviesti joku provo. Lyijybensiiniä kaipaan takaisin ja aikaa, jolloin autot olivat isoja laivoja. Suomessa oli tosin pikkuautoja enimmäkseen, mutta Kanadassa hämmästelin halpaa bensaa ja kookkaita autoja. Tajusin, että suomalaisille oli valehdeltu bensiinin loppumisesta.