Lue keskustelun säännöt.
Kaunokirjoitus takaisin kouluihin
20.09.2026 |
Kouluihin pitäisi saada kaunokirjoitus takaisin. Jos lapset eivät itsenäisesti opettele kirjoittamista, piirtämistä tai käsitöitä niin ei Suomessa ole tulevaisuudessa hammaslääkäreitä, kirurgeja tai edes kelvollisia yleislääkäreitä ym. käsityöläisammattien osaajia.
Miksi Suomessa lapset päästetään koulusta niin vähällä ja samalla rapautetaan yhteiskunta pala palalta?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Opetushallituksessa muutosta ajoi virkatyönä opetussuunnitelman uudistustyöryhmä, ja julkisuudessa uudistuksen keskeisimpänä kasvon ja puolustajana toimi opetusneuvos Minna Harmanen. Uudistusta perusteltiin Opetushallituksen suunnalta useilla käytännön syillä:
Sujuva näppäintaito kansalliseksi osaamiseksi: Harmanen korosti julkisuudessa, että sujuva tietokoneen tai laitteiden näppäintaito on modernissa yhteiskunnassa tärkeämpi kansalaistaito kuin sidosteinen kaunokirjoitus
Ajanpuute ja vaikeus: Opetushallituksen mukaan lapsilla ei enää riittänyt aikaa oppia kahta erilaista käsinkirjoitustapaa (tekstaus ja kauno) niin hyvin, että he olisivat saavuttaneet kaunokirjoituksessa riittävän nopeuden
Ajanpuute? Mitä ihmettä??
Opetetaanko kouluissa nykyisin kymmensormijärjestelmä qwerty-näppäimistöllä? Ennen ei opetettu kuin valinnaisessa konekirjoituksessa.
Tämähän on sujuvan näppäintaidon perusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kädentaitoja pitää opetella tarpeeksi, mutta kaunokirjoituksen opettelu ei ole siihen paras eikä hauskin tapa, ja kun nykyaikana kaunokirjoitustaito on täysin hyödytön, niin se kädentaitojen opetteluun käytettävä aika kannattaa käyttää johonkin järkevämpään.
Sanotko samaa kiinalaisille ja japanilaisille lapsille, jotka ovat Pisa-mittauksen kärjessä?
Suomi putosi Pisa-tuloksissa heti kun kaunokirjoitus loppui.
Älä valehtele niistä Pisa-tuloksista, niissä ei ole mitään yksittäistä pudotusta siinä ikäluokassa joka ei enää opiskellut kaunokirjoitusta vaan ne oli laskussa jo ennen kun sen opetus lopetettiin ja lasku on jatkunut.
Lisäksi pitäisi kuulua jokaisen yleissivistykseen tietää että Kiinassa ja Japanissa oppilaat työskentelevät kouluissa paljon enemmän ja paljon kurinalaisemmin. He eivät saavuta menestystään millään hienolla kikalla vaan yksinkertaisesti he tekevät paljon kovaa työtä.
Opetushallituksen virkaihmiset oli sitä mieltä, että kauno on turhaa ajanhukkausta, koska kaikki kirjoittaa digisti. Eivät kuitenkaan tohtorintutkinnoista huolimatta tajunneet kaunokirjoituksen harjoittelun syvempää luonnetta eli käden kautta oppimista, joka on alle 12v. erittäin tehokas tapa painaa asioita mieleen. Aikuiset katsoo yksipuolisesti vain mekaanista suoritusta, joka on hyvin suppea näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kädentaitoja pitää opetella tarpeeksi, mutta kaunokirjoituksen opettelu ei ole siihen paras eikä hauskin tapa, ja kun nykyaikana kaunokirjoitustaito on täysin hyödytön, niin se kädentaitojen opetteluun käytettävä aika kannattaa käyttää johonkin järkevämpään.
Sanotko samaa kiinalaisille ja japanilaisille lapsille, jotka ovat Pisa-mittauksen kärjessä?
Suomi putosi Pisa-tuloksissa heti kun kaunokirjoitus loppui.
Älä valehtele niistä Pisa-tuloksista, niissä ei ole mitään yksittäistä pudotusta siinä ikäluokassa joka ei enää opiskellut kaunokirjoitusta vaan ne oli laskussa jo ennen kun sen opetus lopetettiin ja lasku on jatkunut.
Lisäksi pitäisi kuulua jokaisen yleissivistykseen tietää että Kiinassa ja Japanissa oppilaat työskentelevät kouluissa paljon enemmän ja paljon kurinalaisemmin. He eivät saavuta menestystään millään hienolla kikalla vaan yksinkertaisesti he tekevät paljon kovaa työtä.
Jep. Eli ei tarvita kaunokirjallisuutta.
Riittää kun paperille tulee kirjaintentapaisia suurinpiirtein suoraan. Eihän muuta voi vaatia kun oppilaille tulee heti burnout ja opettaja saa puukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetushallituksessa muutosta ajoi virkatyönä opetussuunnitelman uudistustyöryhmä, ja julkisuudessa uudistuksen keskeisimpänä kasvon ja puolustajana toimi opetusneuvos Minna Harmanen. Uudistusta perusteltiin Opetushallituksen suunnalta useilla käytännön syillä:
Sujuva näppäintaito kansalliseksi osaamiseksi: Harmanen korosti julkisuudessa, että sujuva tietokoneen tai laitteiden näppäintaito on modernissa yhteiskunnassa tärkeämpi kansalaistaito kuin sidosteinen kaunokirjoitus
Ajanpuute ja vaikeus: Opetushallituksen mukaan lapsilla ei enää riittänyt aikaa oppia kahta erilaista käsinkirjoitustapaa (tekstaus ja kauno) niin hyvin, että he olisivat saavuttaneet kaunokirjoituksessa riittävän nopeuden
Ajanpuute? Mitä ihmettä??
Opetetaanko kouluissa nykyisin kymmensormijärjestelmä qwerty-näppäimistöllä? Ennen ei opetettu kuin valinnaisessa konekirjoituksessa.
Tämähän on sujuvan näppäintaidon perusta.
Itse en koskaan työurallani kokenut 10-sormijärjestelmää tarpeelliseksi, sillä tein ajatustyötä, jolloin pullonkaula oli lähinnä korvieni välissä, ei sorminäppäryydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kädentaitoja pitää opetella tarpeeksi, mutta kaunokirjoituksen opettelu ei ole siihen paras eikä hauskin tapa, ja kun nykyaikana kaunokirjoitustaito on täysin hyödytön, niin se kädentaitojen opetteluun käytettävä aika kannattaa käyttää johonkin järkevämpään.
Siitä on paljon tutkimuksia, miten nimenomaan kaunokirjoitus kehittää aivoja, lukutaitoa, muistia, kärsivällisyyttä ja hienomotorisia taitoja. Kyse on nimenomaan siitä, että tekstiä tuotetaan (ja sanoja ajatellaan/prosessoidaan) samalla kun käsi harjoittelee tarkkuutta. Ja se, että kaunokirjoituksessa kirjaimet soljuvat toisiinsa, tekee siitä myös ylivertaisen pätkivään ja tökkivään tekstaukseen verrattuna.
Tämä ei liity mitenkään siihen, miten hauskaa se on, tai edes miten "hyvä" käsialasi on jonkun toisen silmissä.
Kaunokirjoitus on myös perinteisesti opeteltu niin nuorena, että se on yksi niistä perustaidoista, jotka valmistavat myöhempiin kädentaitoihin.
Jos se on niin ylivertaista, niin miksi sitä ei käytetä käytännössä missään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetushallituksessa muutosta ajoi virkatyönä opetussuunnitelman uudistustyöryhmä, ja julkisuudessa uudistuksen keskeisimpänä kasvon ja puolustajana toimi opetusneuvos Minna Harmanen. Uudistusta perusteltiin Opetushallituksen suunnalta useilla käytännön syillä:
Sujuva näppäintaito kansalliseksi osaamiseksi: Harmanen korosti julkisuudessa, että sujuva tietokoneen tai laitteiden näppäintaito on modernissa yhteiskunnassa tärkeämpi kansalaistaito kuin sidosteinen kaunokirjoitus
Ajanpuute ja vaikeus: Opetushallituksen mukaan lapsilla ei enää riittänyt aikaa oppia kahta erilaista käsinkirjoitustapaa (tekstaus ja kauno) niin hyvin, että he olisivat saavuttaneet kaunokirjoituksessa riittävän nopeuden
Ajanpuute? Mitä ihmettä??
Opetetaanko kouluissa nykyisin kymmensormijärjestelmä qwerty-näppäimistöllä? Ennen ei opetettu kuin valinnaisessa konekirjoituksessa.
Tämähän on sujuvan näppäintaidon perusta.
Itse en koskaan työurallani kokenut 10-sormijärjestelmää tarpeelliseksi, sillä tein ajatustyötä, jolloin pullonkaula oli lähinnä korvieni välissä, ei sorminäppäryydessä.
Minä taas en koskaan urallani ole tarvinnut kaunokirjoitusta taikka ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo on sellaisia ammatteja, että voidaan jatkossa ottaa ulkomailta jo kokeneina. Turhaa Suomessa kouluttaa kalliilla, kun opetus on surkeaa ja ammattikunta ahnetta.
Kaunokirjoituksen perusidea on ollut se, ettei kynää tarvitse nostella. Kuitenkin viimeisimmät kaunokirjoitusmallit olivat sellaisia, että kynä on pakko nostaa kirjainten välillä, eli käytännössä tekstausta. Sellaisen opettaminen on vastoin kaunokirjoituksen ideaa ja järjetöntä. Enkä olisi yllättynyt jos tämä oli osasyy sille, että kaunokirjoitus nähtiin tarpeettomana.
Toisaalta kaunokirjoituksen opettaminen edistää myös lukutaitoa. Nykyään n. alle kolmekymppiset ovat osittain lukutaidottomia. He eivät osaa lukea vanhoja tai edes vähän uudempia käsin kirjoitettuja tekstejä jos ne ovat kaunokirjoitusta, olen ihan käytännössä todennut tämän kysymällä nuoremmilta ihmisiltä, mitä jossain tekstissä lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole pelkästään siitä, mihin kaunokirjoitusta tarvitaan vaan itse kirjoittamisen harjoittelu eli prosessi on tässä tapauksessa se pointti. Kaikki toisto on oppimisen kannalta tärkeää mutta toistoa pidetään tylsänä. Nykyään oletetaan, että ope kerran näyttää ja sanoo ja sitten oppilaat padam osaa heti uuden asian. Ok, 5% oppilaista eli parhaat osaa mutta muut tippuu.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole pelkästään siitä, mihin kaunokirjoitusta tarvitaan vaan itse kirjoittamisen harjoittelu eli prosessi on tässä tapauksessa se pointti. Kaikki toisto on oppimisen kannalta tärkeää mutta toistoa pidetään tylsänä. Nykyään oletetaan, että ope kerran näyttää ja sanoo ja sitten oppilaat padam osaa heti uuden asian. Ok, 5% oppilaista eli parhaat osaa mutta muut tippuu.
Nykyään monet oppilaat tarvitsevat enemmän kokemusta käsin kirjoittamisesta, mutta sitä varten ei tarvitse opetella kaunokirjoitusta, vaan ongelma on että he eivät kirjoita tarpeeksi käsin edes tekstauksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä! Kaunokirjoitus on tärkeä taito.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti samaa mieltä. Kädentaidot on valitettavan rapistuneet. Samaten kyllä myös lukutaito.
Kyllähän lapset nykyäänkin piirtää ja tekee käsitöitä. Ja ovat vieläpä paljon taitavampia, kuin monet vanhemmat ihmiset. En allekirjoita tuota ap:n höpinää ollenkaan. Kaunokirjoitusta ei todellakaan tarvita enää. Itse olen sitä koulussa joutunut pienenä harjoittelemaan, mutta koska ei sitä ole koskaan tarvinnut niin jo 70-luvulla taidettiin aina kirjoittaa tekstaten. En minä ainakaan kaipaa kaunokirjoitusta ja ainakin omat lapset on joka asiassa paljon taitavampia ja käsistään todella taitavia, koska nykyään on niin paljon enemmän mahdollisuuksia harrastaa ja opetelle kaikenlaista, josta ei ennen osattu edes nähdä unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Kaunokirjoitus on tärkeä taito.
Sillä ei kyllä tee yhtään mitään. Kirjoittaa voi muutenkin, ilman niitä turhia koukeroita.
N66v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kädentaitoja pitää opetella tarpeeksi, mutta kaunokirjoituksen opettelu ei ole siihen paras eikä hauskin tapa, ja kun nykyaikana kaunokirjoitustaito on täysin hyödytön, niin se kädentaitojen opetteluun käytettävä aika kannattaa käyttää johonkin järkevämpään.
Sanotko samaa kiinalaisille ja japanilaisille lapsille, jotka ovat Pisa-mittauksen kärjessä?
Suomi putosi Pisa-tuloksissa heti kun kaunokirjoitus loppui.
Minusta heidän kirjoituksensa näyttää aika paljon vaativammalta kuin meidän kaunokirjoitus. Jos nyt olisin opettaja, opettaisin kaunoa kuvistunneilla.
Jos nyt olisit opettaja, opettaisit juuri niin kuin opetussuunnitelma sanoo. Jos siitä lipsut, on vähintäänkin Mirkku-Petterin vanhemmat yhteydessä koulun johtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kädentaitoja pitää opetella tarpeeksi, mutta kaunokirjoituksen opettelu ei ole siihen paras eikä hauskin tapa, ja kun nykyaikana kaunokirjoitustaito on täysin hyödytön, niin se kädentaitojen opetteluun käytettävä aika kannattaa käyttää johonkin järkevämpään.
Siitä on paljon tutkimuksia, miten nimenomaan kaunokirjoitus kehittää aivoja, lukutaitoa, muistia, kärsivällisyyttä ja hienomotorisia taitoja. Kyse on nimenomaan siitä, että tekstiä tuotetaan (ja sanoja ajatellaan/prosessoidaan) samalla kun käsi harjoittelee tarkkuutta. Ja se, että kaunokirjoituksessa kirjaimet soljuvat toisiinsa, tekee siitä myös ylivertaisen pätkivään ja tökkivään tekstaukseen verrattuna.
Tämä ei liity mitenkään siihen, miten hauskaa se on, tai edes miten "hyvä" käsialasi on jonkun toisen silmissä.
Kaunokirjoitus on myös perinteisesti opeteltu niin nuorena, että se on yksi niistä perustaidoista, jotka valmistavat myöhempiin kädentaitoihin.
Jos se on niin ylivertaista, niin miksi sitä ei käytetä käytännössä missään?
Aivan. Varmaan ennenkin, kun kirjoitusmuoto on muuttunut on sitä uutta paheksuttu. Kyllä nykyään on niin paljon muuta, jossa aivot takuulla saa tuon saman harjoituksen, kuin kaunokirjoituksessa aikoinaan, että ei mitään kaunokirjoitusta enää tarvita takaisin.
Senkin rahan, mitä tuhlattaisiin nykymaailmassa ihan turhaan taitoon, eli kaunokirjoitukseen nuorille ja lapsille voisi järjestää vanhuksille digitaitoja. Niitä nykuään tarvitaan, ei kaunokirjoitusta. Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua mukana eikä jäädä nyhjäämään vanhaan. Kaunokirjoituksen osaaminen nykyään on yhtä turha taito, kuin mitä olisi osata kirnuta voita itse.
Kaunokirjoituksesta tulee samanlainen varakkaampien vanhempien lasten harrastus kuin kalligrafiasta. Vaikka mallit löytyvät netistä niin kuinka moni vanhempi muka viitsii opettaa sitä kotona lapselleen? Sitähän voi harrastaa koko ajan todella edullisesti kotona nytkin.
Eihän historia ole vuosilukuja! Tämä selvisi minulle historian perusopinnoissa yliopistossa kun peruskoulun historiasta ei paljon muuta jäänyt mieleen kuin sana merkantilismi ilman mitään sisältöä.